2023
Ko e Taimi naʻe Kaupōʻuli ai ʻEku Moʻuí, Naʻá ku Tafoki kia Kalaisi
Māʻasi 2023


“Ko e Taimi Naʻe Kaupōʻuli ai ʻEku Moʻuí, Naʻá ku Tafoki kia Kalaisi,” Liahona, Māʻasi 2023.

Kakai Lalahi Kei Talavoú

Ko e Taimi Naʻe Kaupōʻuli ai ʻEku Moʻuí, Naʻá ku Tafoki kia Kalaisi

ʻI he lahi fau ʻo e ngaahi meʻa taʻefeʻunga ne nau ʻākilotoa aú, naʻe ʻikai ke u toe fakapapauʻi hono ʻuhinga ke ʻi ai ha fakavaʻe ʻia Kalaisí.

ʻĪmisi
fefine ʻoku hanga ki ha maama

Tā mei he Getty Images, fakatātaaʻi ʻe ha taha mōtolo

ʻI ha pōpoaki konifelenisi lahi kimuí ni mai, naʻe lea ai ʻa Palesiteni Henelī B. ʻAealingi, ko e Tokoni Ua ʻi he Kau Palesitenisī ʻUluakí, ki ha ngaahi kuonga fakatuʻutāmaki ʻi he māmaní: “Naʻe tohi ʻa e ʻAposetolo ko Paulá kia Tīmote, ʻPea ke ʻilo ʻa e meʻá ni foki, ʻe hoko ʻi he ngaahi ʻaho fakamuí ʻa e kuonga fakatuʻutāmakí’ (2 Tīmote 3:1).

“…Pea ʻe fakaʻau ke faingataʻa ange, kae ʻikai ke faingofua ange, ʻa hono fakaʻapaʻapaʻi e ngaahi fuakava kuo pau ke tau fai mo tauhi ki hono moʻui ʻaki e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí.”1

Ko e taimi naʻá ku ongona ai e ngaahi lea ko ʻení, naʻá ku ongoʻi hohaʻa. Naʻá ku ʻosi fefaʻuhi au mo e ngaahi faingataʻa ʻi hoku ʻapí, ʻi Venesuela. Ko ia, naʻe ʻosi ʻi hoku lotó ʻoʻoku he taimi ko iá, ʻa e ngaahi fehuʻi hangē ko e, “Te u kei lava fēfē nai ʻo fakatuʻamelie ʻi he taimi ʻoku fuʻu kovi pehē ai ʻa e māmaní?” mo e “Te u nofo ʻamanaki fēfē nai ki ha kahaʻu lelei ʻi ha lolotonga ʻoku kovi pehē fau?”

Ka naʻe ʻomi ʻe Palesiteni ʻAealingi ʻa e foungá. Naʻá ne lau mei he Hilamani 5:12, ʻa ia ʻoku fakamatala ki hono langa hotau fakavaʻé “i he maka ʻo hotau Huhuʻí, ʻa ia ko Kalaisi.”

Naʻá ku tui maʻu pē naʻe moʻoni ʻa e potufolofola ko ʻení, ka naʻe hangē naʻe faingofua ange hono lea ʻaki e langa hoku fakavaʻé ʻi he Fakamoʻuí, ʻi hono fakahokó. Neongo ia, ko e taimi naʻá ku ofi ange ai kia Kalaisí, kuó u fakatokangaʻi ʻoku fengāueʻaki ʻa e meʻa kotoa ke lelei kiate kimoutolu ʻi he taimi ʻoku mālohi ai hoʻo tui kiate Iá (vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 90:24).

Ongoʻi Liʻekina

Naʻá ku maʻu ha ongoongo fakamamahi mei hoku fāmilí, ʻi he māhina ʻe ua kuo hilí. Naʻe hangē kuo holofa ʻeku moʻuí ʻi muʻa ʻiate aú. Naʻá ku ongonoa, puputuʻu, mo fuʻu hohaʻa pea aʻu pē ʻo u puke!

Naʻe ʻikai mahino kiate au ʻa e ʻuhinga ne mau fehangahangai ai mo ha ngaahi faingataʻa pehē ka naʻá ku feinga ke faivelenga. Naʻá ku fifili pe naʻá ku fai ha meʻa hala. Naʻe taʻe-pau ʻa e kahaʻú, pea naʻá ku ongoʻi kuo liʻaki au ʻe he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi.

Lolotonga ʻeku faingataʻaʻiá, naʻá ku talanoa ki haku kaungāmeʻa lelei. Naʻá ne talamai ha meʻa he ʻikai toe ngalo ʻiate au: “Te u pehē ko e meʻá ni ko ha faingamālie lelei ia ke ke fakakaukau ai ki ho vā fetuʻutaki fakataautaha mo e ʻEikí. Tatau ai pē pe ko e hā e meʻa ʻoku hokó, ko e meʻa pē ia ʻaʻau ke ke tafoki kiate Ia ki ha tokoni. Kapau te ke fai ia, te Ne foaki atu ʻa e ʻofa mo e fiemālie ʻokú ke fiemaʻu he taimi ní.”

Naʻe liliu ʻe he ngaahi lea ko iá ʻeku fakakaukaú. Naʻá ku ʻita mo loto mamahi mo puputuʻu ʻi hoku ngaahi tūkungá, ka naʻe ʻi ai haʻaku fili. Neongo pe ko e hā e meʻa ʻoku tau fouá, ʻa e manavasiʻi ʻoku tau maʻú, pe ngaahi faingataʻa ʻoku tau fehangahangai mo iá, ʻoku ʻi hotau tafaʻakí maʻu pē ʻa Sīsū Kalaisi. ʻOku ʻi ai ʻetau fili ke hanga kiate Ia ʻi he tui, kae ʻikai hanga kehe meiate Ia, ʻi he ngaahi taimi faingataʻá.

Ko e foungaia ʻoku tau fakamālohia ai hotau fakavaʻe ʻo e tui kiate Iá mo matuʻuaki e faingataʻa ʻi he māmaní. ʻAki hono fili Iá.

Hangē ko e akoʻi ʻe ʻEletā D. Toti Kulisitofasoni ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá: “ʻI he lotolotonga ʻo e afi ʻa e tangata fakamaʻa ukamea ko ʻení, ʻunu ke ofi ki he ʻOtuá, kae ʻoua ʻe ʻita ki he ʻOtuá. Ui ki he Tamaí ʻi he huafa ʻo e ʻAló. ʻAʻeva mo Kinaua ʻi he Laumālié, ʻi he ʻaho kotoa pē. Fakaʻatā Kinaua ʻi ha vahaʻataimi feʻunga ke fakahā ʻEna faitōnunga kiate koé. Feinga ke ʻiloʻi moʻoni Kinaua peá ke ʻiloʻi moʻoni foki mo koe.”2

Naʻe tatali mai ʻa Kalaisi ke u tafoki ange kiate Ia ki ha tokoni. Naʻe ʻikai ʻuhinga ia te Ne toʻo kotoa ʻeku ngaahi palopalemá pe fakaleleiʻi e meʻa kotoa pē ʻi heʻeku moʻuí mo hoku fāmilí ʻi he taimi pē ko iá, ka naʻá Ne tokoniʻi au ke u hoko ʻo lelei ange, maʻu ha fiefia, pea hoko ʻo lelei ange.

Pea ʻi he fakaʻau ʻa e taimí, ko e taimi ne u fekumi ai ki he Fakamoʻuí ʻi he lotu, ako folofola, mo e tuí, naʻá Ne tokoniʻi au ke u fakamolemoleʻi e kau mēmipa ʻo e fāmilí pea toe fakaafeʻi mai e fiefiá ki heʻeku moʻuí, neongo ʻoku ʻi ai ha ngaahi faingataʻa naʻe teʻeki ai fakaleleiʻi.

Ko ha Talaʻofa ʻo e Malú

Ko e ngaahi ʻaho fakatuʻutāmaki moʻoni ʻeni. ʻOku tau fanongo ki he ngaahi taú mo e ngaahi ongoongo ʻo e taú, mahaki fakaʻauhá, mo e ngaahi fakatamaki fakanatulá—pea ʻoku ou tui pau ʻe ʻi ai ha ngaahi taimi faingataʻa lahi ange mei muʻa. Neongo ia, ʻe ʻomi maʻu pē kiate kitautolu ʻe he langa ʻi he maka ʻa ia ko Sīsū Kalaisí mo falala kiate Iá, ʻa e nongá mo e fiefiá, ʻo tatau ai pē pe ko e hā ʻoku tau fehangahangai mo iá. Hangē ko hono toe akoʻi ʻe Palesiteni ʻAealingí, “Ko kitautolu ko ia ʻoku tokanga kiate kitautolu mo kinautolu ʻoku tau ʻofa aí, ʻoku ʻi ai ha ʻamanaki lelei [ʻi ] he talaʻofa mei he ʻOtuá ki ha feituʻu ne ngaohi ʻoku malu mei he ngaahi ʻahiʻahi ʻe hoko maí.” 3

Ko ha talaʻofa moʻoni mo fakaʻofoʻofa ia. Pea kuó u mamata ki hono fakahoko ʻo e talaʻofa ko iá ʻi heʻeku moʻuí. ʻOku ou ʻilo ko e ongoongolelei ʻeni ʻo Sīsū Kalaisi kuo fakafoki maí pea ko Ia ʻa e matavai mapunopuna ʻo e tāpuaki kotoa pē. Ko Ia ʻa e māmá, ko Ia hotau Fakamoʻuí, pea ko ʻEne fanga sipi kitautolu. Tau fili muʻa Ia mo fili ʻa e tuí.

ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne faʻú ʻi Sūlia, Venesuela.

Paaki