2023
ʻOku ʻIkai ʻUhinga ʻa e Fehangahangai mo e Faingataʻá kuo Fehalaaki ʻa e Ngaahi Meʻá
Tīsema 2023


Fakakomipiuta Pē: Kakai Lalahi Kei Talavoú

ʻOku ʻIkai ʻUhinga ʻa e Fehangahangai mo e Faingataʻá kuo Fehalaaki ʻa e Ngaahi Meʻá

ʻI heʻeku fehangahangai hokohoko mo e faingataʻá, naʻe tāpuekina au ʻe he ʻOtuá ʻaki ha mālohi mo ha ʻamanaki lelei kae ʻikai toʻo ʻa e ngaahi palopalemá.

ʻĪmisi
ko ha tangata ʻokú ne lau ha tohi

Naʻá ku puke lahi ʻaupito ʻi hoku taʻu hongofulu tupú. Naʻe ʻikai ke maʻu ʻe heʻeku ongomātuʻá ha paʻanga feʻunga ke ʻave au ki falemahaki, ko ia naʻa mau ō mei he siasi ki he siasi ʻo kumi ha taha ke tokoni, ka naʻe ʻikai lava ia ʻe ha taha. Hili ha kiʻi taimi naʻa mau foʻi, pea naʻá ku nofo ai pē ʻi he faingataʻaʻia fakatuʻasino mo fakaelotó fakatouʻosi.

ʻOku ou manatuʻi ʻeku fehuʻí, “Ko e hā ʻa e taumuʻa ʻo e moʻuí? Ko e hā ʻoku ou ʻi heni aí? ʻOku moʻoni nai ʻa e ngaahi maná?”

ʻI he taimi naʻá ku maʻu ai ha kiʻi mālohi lolotonga ʻeku puke ko ʻení, naʻá ku lau ʻa e ngaahi tohi fakalotu mei he ngaahi tui fakalotu kehekehe, ʻo feinga ke maʻu ha ngaahi tali mo ha nonga. ʻI ha ʻaho ʻe taha ne u lotu fakalongolongo ai ki he ʻOtuá, ʻo fakahā kiate Ia ʻa e holi naʻá ku maʻu ke u kau ki ha siasí—ka naʻe ʻikai ke u ʻiloʻi pe ko e fē [ʻa e Siasí]!

Hili ha taʻu ʻe taha mei ai naʻá ku sai fakatuʻasino ka naʻe kei lahi pē ʻeku ngaahi fehuʻí. ʻI ha ʻaho ʻe taha naʻá ku sio ki he talanoa hoku taʻoketé ki ha ongo talavou ʻokú na sote hina. Naʻá na fakaafeʻi au mo e toenga ʻo hoku ngaahi tokouá mo e tuofāfiné ke kau ʻi heʻenau fepōtalanoaʻakí.

Ko e fuofua taimi ʻeni ke u fanongo ai fekauʻaki mo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní mo e Tohi ʻa Molomoná.

ʻI he uike tatau pē, naʻe fakaafeʻi kimautolu ke mau ʻalu ki ha houalotu ʻa e Siasí, pea naʻe ʻikai fuoloa mei ai kuo fakaafeʻi au ke u papitaiso. Naʻá ku tali taʻe-toe-veiveiua. Talu mei ai mo ʻeku hoko ko ha mēmipa pea faifai pē ʻo u maʻu ʻa e faingamālie ke ngāue fakafaifekau taimi kakato.

Ka neongo ia, naʻe ʻi ai ha ngaahi taimi naʻá ku fehangahangai ai mo ha fakafepaki mei he kau mēmipa ʻo hoku fāmilí, ngaahi kaungāmeʻá, mo e niʻihi kehe naʻa mau feohí. Naʻe feinga hanau niʻihi ke fakalotosiʻi mai kiate au, fakamaaʻi au, mo lea taʻe-fakaʻapaʻapa ki heʻeku tui foʻoú. Ka neongo ʻa e ngaahi faingataʻá, naʻe hoko atu pē ʻeku ʻalu ki he lotú.

ʻOku Fakaʻatā Kitautolu ʻe he Faingataʻá ke Tau Tupulaki

Naʻe akoʻi au ʻe he meʻa naʻá ku aʻusia ʻi heʻeku kau ki he Siasí ʻoku faʻa foua ʻe he kakai leleí ʻi he taimi ʻe niʻihi ha ngaahi taimi faingataʻa. ʻE lava ʻe he faingataʻá mo e ngaahi ʻahiʻahí ʻo ʻai ke tau ongoʻi taʻepauʻia ki he kahaʻú. Pea taimi ʻe niʻihi ʻoku tau veiveiua ki he meʻa te tau malavá pe kapau ʻoku tau ʻi he hala totonú. Ka naʻá ku ʻiloʻi naʻe ʻikai ke u aʻusia ʻa e faingataʻá koeʻuhí he naʻá ku fai ha meʻa hala. Ko hono moʻoní, naʻe fehangahangai ʻa e ʻuhinga ia ko iá.

Naʻá ku aʻusia ʻa e faingataʻá koeʻuhí he ko e faingataʻá ko ha konga ia ʻo e palani ʻa e ʻOtuá.

Naʻe folofola ʻa e ʻEikí kia Siosefa Sāmita: “Pea kapau ʻe lī koe ki he luó, pe ki he nima ʻo e kau fakapoó, pea fakamaaumatea koe; … kapau ʻe fakamanga mai ʻa e ngutu ʻo helí kiate koe, ke ke ʻiloʻi, ʻe hoku foha, ʻe foaki ʻe he ngaahi meʻá ni kotoa pē ʻa e poto kiate koe, pea ʻe hoko ia ʻo ʻaonga kiate koe” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 122:7).

Lolotonga ʻetau fononga fakamatelie ʻi he māmaní, ʻe lava ke tau aʻusia ʻa e ngaahi ʻahiʻahí, loto-mamahí, mahamahakí pe ngaahi loto-mamahi kehé, ka he ʻikai ke tau lava ʻo foʻi pe mavahe mei he hala ʻo e ongoongoleleí. Ko e ngaahi faingataʻa ko ʻení ʻa e ngaahi meʻa ʻoku nau ʻai ke tau hoko ai ʻo hangē ange ko e ʻOtuá.

ʻOku ʻOfa ʻa e ʻOtuá ʻIate Kitautolu mo Tali ʻEtau Ngaahi Lotú

Naʻe pehē ʻe ʻĪnosi ʻi heʻene fakamatalaʻi ʻene aʻusia ʻi heʻene lotu ki he ʻOtuá, “Pea naʻe holi tuʻu ʻa hoku laumālié; peá u tūʻulutui hifo ʻi he ʻao ʻo hoku Tupuʻangá, pea naʻá ku tangi kiate ia ʻi he fuʻu lotu fakamātoato mo e kole tāumaʻu koeʻuhí ko hoku laumālie ʻoʻokú; peá u tangi kiate ia ʻi hono kotoa ʻo e ʻahó” (ʻĪnosi 1:4).

Hangē ko ʻĪnosí, naʻá ku lotu fakamātoato ʻi he taimi naʻá ku fefaʻuhi ai mo ha palopalema ki hoku mafú pea toe kimui ange ʻi he taimi ne u fehangahangai ai mo e fakafepaki ʻi heʻeku kau ki he Siasí. Naʻe tali ʻe he ʻOtuá ʻeku ngaahi lotú ʻaki ʻEne ʻomi kiate au ʻa e fakafiemālie mo e ʻamanaki lelei naʻá ku fiemaʻu lolotonga ʻa e aʻusia takitaha.

Neongo naʻe ʻikai ke Ne fakamoʻui ʻa e mahaki hoku mafú pe taʻofi ʻa e kakaí mei hono fakatangaʻi au ʻi heʻeku kau ki he Siasí, ka naʻá Ne kei ʻomi pē ha ngaahi fakapapau mo ha ʻamanaki lelei makehe naʻá ne tokoniʻi au ke u kei mālohi ʻi he hala ʻo e fuakavá.

Nonga ʻi he hili ʻa e Matangí

ʻOku ou ʻiloʻi ʻoku tau ʻi he māmaní ke ako, tupulaki, mo teuteu ke feʻiloaki mo e ʻOtuá. ʻOku ou fiefia ʻi he tataki au ʻe hoku faingataʻaʻiá ke u tali ʻa e ongoongoleleí, ke u ʻiloʻi hoku tuʻunga totonú, pea ke u tokoni ki he fānau ʻa e ʻOtuá. ʻOku ou houngaʻia ʻi he ʻikai ke u foʻi ʻi he taimi naʻá ku fehangahangai ai mo e faingataʻá ʻi heʻeku kau ki he Siasí. Talu mei ai, kuo tāpuekina au ʻaki hano tali au ki he ʻUnivēsiti Pilikihami ʻIongi–ʻAitahoó pea naʻe lava ke u hoko ko ha faifekau maʻá e BYU–Pathway Fakaemāmani Lahí.

ʻE fakahinohinoʻi, fakaleleiʻi, mo tataki kitautolu ʻe he ʻOtuá ki hotau ikuʻanga fakalangi kuó Ne teuteu makehe maʻatautolu takitaha. ʻOku ou ʻiloʻi ʻi heʻetau nofo maʻu ʻi Hono hala ʻo e fuakavá, te tau maʻu ʻa e fiefiá ʻi he moʻuí ni pea mo e moʻui ka hoko maí.

Paaki