”Evankeliumin tuoma hyvä”, Liahona, syyskuu 2024.
Myöhempien aikojen pyhien kertomaa
Evankeliumin tuoma hyvä
Seurakuntalaisten ansiosta tunsin Pyhän Hengen.
Kasvuvuosinani sankarinani oli äidinisäni, minun atšeii. Hän oli vahva uskossaan. Kävin hänen kanssaan monissa eri kirkoissa, mutta uskonto ei ollut minua varten.
Sitten tapasin tulevan vaimoni Ginan, joka on uskollinen Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsen. Hän halusi minun oppivan kirkosta, jotta voisimme solmia avioliiton temppelissä. Mutta minä en halunnut sitä. En ollut uskonnollinen.
Viimein solmimme siviiliavioliiton. Kun saimme lapsen, en ollut vieläkään kiinnostunut kirkosta, mutta Gina jatkoi kirkossa käymistä.
Viimein päätin osoittaa, että hänen kirkkonsa oli väärässä, käymällä muissa kirkoissa. Tätä jatkui useita vuosia, mutta minne tahansa meninkin, minusta ei tuntunut hyvältä.
Sitten eräänä sunnuntaina, kun Gina oli laittamassa tytärtämme valmiiksi kirkkoon, minäkin aloin pukeutua kirkkoon lähtöä varten. Hän katsoi minua ja kysyi: ”Mitä sinä teet?” Vastasin: ”Minä aion mennä kirkkoon sinun kanssasi.” Gina katsoi tytärtämme ja sanoi: ”Nyt äkkiä valmiiksi! Emme halua, että hän muuttaa mielensä!”
Niinpä lähdimme. Koska tunsin Pyhän Hengen seurakuntalaisten välityksellä, he olivat oleellisen tärkeitä kääntymykseni kannalta. Sen jälkeen lähetyssaarnaajat tulivat kotiimme. He olivat mahtavia, heidän esittämänsä opetukset olivat minulle kauniita, ja Henki täytti sydämeni (ks. Moroni 10:4–5).
Kun kävin isoisäni luona kertomassa hänelle, mitä olin löytänyt, hän ei ollut tyytyväinen. Mutta tiesin, että minun piti seurata sydäntäni.
Liityin kirkkoon, ja pian Gina ja minut sinetöitiin temppelissä. Tyttäremme sinetöitiin meihin, ja nyt meillä on kolme muuta lasta, jotka ovat syntyneet liitossa.
Kesti kymmenen vuotta, ennen kuin minun atšeii viimein kunnioitti sitä, mihin me uskomme kirkossa. Kun poikani valmistui lukiosta, isoisäni kertoi kaikille navahon kielellä: ”Minä nautin tästä perheestä. Tuen sitä, mihin he uskovat. Heidän lapsensa todella osaavat rukoilla.”
Olen ainoa kirkon jäsen suvussani, mutta tiedän heidän hyväksyvän kääntymykseni aitouden, ja he näkevät, mitä hyvää evankeliumi on tuonut vaimolleni, lapsillemme ja minulle.