Polokalama Toetuʻú
Ngāue Fakaetauhi ki he Fānaú


“Ngāue Fakaetauhi ki he Fānaú,” Palani Ako ki he Toetuʻú (2024)

Tokonaki, 30 Māʻasí

Ngāue Fakaetauhi ki he Fānaú

“Vakai ki hoʻomou fānau īkí” (3 Nīfai 17:23).

ʻĪmisi
Scene from BOM video

Hili hono fakamoʻui ʻo e mahakí, naʻe fakaafeʻi ʻe Sīsū ʻa e kakaí ke ʻomi ʻenau fānau īkí kiate Ia. Naʻá Ne lotu leva ʻi ha founga naʻe ʻikai lava ke lea pe tohi ʻe he kakaí ʻEne ngaahi leá, pea naʻe fonu honau ngaahi lotó ʻi he fiefia. Naʻe “fua hake [ʻe he Fakamoʻuí] ʻa ʻenau fānau īkí, taki taha, ʻo ne tāpuakiʻi ʻa kinautolu” (3 Nīfai 17:21). Hili hono tāpuakiʻi e fānaú, naʻe tangi ʻa e Fakamoʻuí mo fakahā ange, “Vakai ki hoʻomou fānau īkí.” Naʻe ʻalu hifo ha kau ʻāngelo mei he langí ʻo tauhi ʻa e fānaú ʻi hono takatakaiʻi kinautolu ʻaki ʻa e afi.

ʻI he lea ʻa Palesiteni M. Lāsolo Pālati fekauʻaki mo e fakaafe ʻa e Fakamoʻuí ke “vakai ki hoʻomou fānau īkí,” naʻá ne akonaki:

Fakatokangaʻi ange, naʻe ʻikai te Ne folofola ange, “mou sio kiate kinautolu” pe “mou tokangaʻi fakavaʻivaʻinga kinautolu” pe “faʻa sio atu ki he feituʻu ʻoku nau ʻi aí.” Ka naʻá Ne folofola ange ke nau vakai kiate kinautolu. ʻOku ou pehē ʻe au ʻoku ʻuhinga ia ke tau ʻofa ʻiate kinautolu ʻaki hotau fofongá mo hotau lotó; ʻoku totonu ke tau vakai mo fakahoungaʻi ʻa kinautolu ʻi he tuʻunga ʻoku nau ʻi aí: ko e fānau fakalaumālie ʻo ʻetau Tamai Hēvaní, mo ha ngaahi ʻulungaanga fakaʻotua (“Great Shall Be the Peace of Thy Children,” Ensign, Apr. 1994).

Lau pea Fakalaulauloto

Te ke lava fēfē nai ʻo “vakai” mo “tauhi” lelei ange ki he fānau iiki ʻi hoʻo moʻuí?

Mamataʻi

 

Hiva

ʻOku Ongo ʻa e ʻOfá,” Tohi Hiva ʻa e Fānaú , 42

Paaki