Fa’arava’ira’a iāna iho
Mau rāve’a tauturu


« 10 : Mau rāve’a tauturu », Te ’itera’a i te pūai i roto i te Fatu : Te ’āteura’a pae manava (2020)

« 10 : Mau rāve’a tauturu », Te ’itera’a i te pūai i roto i te Fatu : Te ’āteura’a pae manava

Mau rāve’a tauturu

Te ’imira’a i te tauturu tano i roto i te feiā tōro’a tāmau

’Ia fa’aoti ana’e ’outou e ani i te tauturu a te ta’ata tōro’a tāmau, tē pi’i ra ïa ’outou i tōna ’aravihi ’e nō reira e mana tō ’outou nō te ui i te mau uira’a. ’A ’imi i te hō’ē ta’ata tōro’a tāmau ’o tē pāhono i te mau tīa’ira’a i muri nei :

  • ’O tē māramarama ’e ’o tē fa’atura i tō ’outou mau ti’aturira’a. ’Ia mā’iti ’outou nō te ani i te tauturu, e nehenehe ’outou e tauturu i te mā’itira’a i te mau hōpe’ara’a e hina’arohia. ’A ’imi i te hō’ē ta’ata tōro’a tāmau ’o tē fa’atura i te ti’amāra’a o te hōani, ’aore rā i tō ’outou ’aravihi ’ia mā’iti i te mea ’o tā ’outou e hina’aro e rave mai nā roto i te rapa’aura’a, ’aore rā i te tahi atu mau huru tauturu ato’a.

  • ’Ua ’ite ’oia nāhea e fa’ata’a mai i te mau mea i ha’api’ihia e ana ’e nāhea te reira e tū’ati ai i tō ’outou mau hina’aro. I rotopū i te mau ta’ata ’aravihi tāmau, tē vai ra te mau tauturu ’aravihi tāmau nō te fa’aipoipora’a ’e te ’utuāfare, te mau rave ’ohipa sōtiare tāmau nō te fa’aro’o, te mau taote manava, te mau tahu’a manava, te mau tauturu ’aravihi tāmau, ’e te vai atu ā.

  • E fa’ata’a mai ’oia i te mau fārereira’a e pāhono i tō ’outou mau hia’ai. ’A ara i te maorora’a, te moni ho’o, te pinepinera’a o te fārereira’a tāta’itahi ’e te tahi atu mau hi’ora’a i te taime e fa’aoti ai ’outou i te mea e tano nō ’outou.

  • ’Ua ineine i te fārerei i tō ’outou ta’ata fa’atere o te ’Ēkālesia nō te ’āparau i tō ’outou haerera’a i mua, mai te mea e hina’aro ’outou. Tei roto i te reira te hōro’ara’a i te mau mana’o tauturu e tāhō’ē ai ’oia e tō ’outou ti’a fa’atere nō te tauturu ia ’outou.

Te fā, te ’āpī ’e te ataata

E rae’ahia ia ’outou tā ’outou mau fā ’ia māramarama ana’e ’outou i te nātura ’e i te mau ’ōti’a o te rapa’aura’a. Te fā o te tauturu ’e o te hi’opo’ara’a ia ’outou na, nō te ha’api’i ’ia ’outou ’ia hāro’aro’a i tō ’outou mau mana’o, tō ’outou ’ā’au ’e tō ’outou huru ’e i reira ’outou e nehenehe ai e tātara te fifi. E rave rahi te ta’ata e ’ite nei i roto i tō rātou ’ā’au te maita’ira’a mau ’aore rā te matarara’a tō rātou mau fifi nā roto i te fa’anahora’a o te ’āpe’era’a i taraihia nō rātou. ’Ia feruri ana’ehia, e mea faufa’a ’ia ha’amau i te hō’ē aura’a e ti’aturi ai te tahi i te tahi nō te nu’u i mua i te taime nō te rapa’aura’a. ’A tāu’a maita’i i tā ’outou pāhonora’a ’ā’aina mātāmua ’ia paraparau ana’e ’outou i te ta’ata tōro’a tāmau. ’A ti’aturi ia ’oe iho ’e i tā ’outou mā’itira’a ’a ’imi ai ’outou i te hō’ē ’o te pāhono maitai i tō ’outou mau hina’aro ’e i tō ’outou nāturara’a. Mai te mea ē, ’aita ’outou e ’āfaro-roa-ra, ’a tāmau ā i te ’imi. Noa atu ē, e’ita te mau tīti’ara’a o te hō’ē rapa’aura’a i te mea pāpū roa, tō ’outou rā fa’aōra’a i roto i te rapa’aura’a e riro ïa ’ei fa’aurura’a maita’i roa nō ’outou.

Nene’i