Seminelí mo e ʻInisititiutí
Lēsoni 2: Tokanga ki he Ngaahi Lea ʻa e Kau Palōfitá


Lēsoni 2

Tokanga ki he Ngaahi Lea ʻa e Kau Palōfitá

Talateú

ʻOku ui ʻe he ʻOtuá ha kau palōfita ke nau fakamoʻoni kia Sīsū Kalaisi, ke fanongonongo ʻa e fakatomalá, pea fakaafeʻi ʻa e kakaí kotoa ke nau haʻu ki he Fakamoʻuí. ʻOku akoʻi mai ʻe he Tohi ʻa Molomoná ʻoku monūʻia ʻa kinautolu ʻoku nau tokanga ki he ngaahi lea ʻa e kau palōfitá, ka ʻoku fakaʻiseʻisa pea moʻui mamahi ʻa kinautolu ʻoku nau fakafepaki kiate kinautolú.

Laukonga Puipuituʻá

Ngaahi Fokotuʻu ki hono Akoʻí

1 Nīfai 1:4–15, 18; Mōsaia 11:20–25; 13:33–35

Ko e fatongia ʻo e kau palōfitá

Fehuʻi ange ki he kalasí:

  • ʻOku fakafaikehekeheʻi fēfē ʻe heʻetau tui ki he palōfita moʻuí ʻa e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ki he Ngaahi ʻAho Kimuí Ni meí he ngaahi tui fakalotu kehé?

  • Ko e hā ʻoku tatau ai pē hono fie maʻu ha kau palōfitá he ʻahó ni ʻo hangē ko ia ʻi he ngaahi vahaʻataimi kehe ʻi he hisitōlia ʻo e māmaní?

Fakaafeʻi ha kau ako ʻe niʻihi ke nau taufetongi ʻo lau leʻolahi meí he 1 Nīfai 1:4–15, 18 kae muimui ki ai ʻa e toenga ʻo e kalasí, ʻo kumi ki he founga naʻe ui mo teuteuʻi ʻaki ʻe he ʻEikí ʻa Līhai ke hoko ko ha palōfita.

  • Ko e hā ʻa e meʻa naʻe aʻusia ʻe Līhai naʻe teuteuʻi ai ia ke hoko ko ha palōfita? (Naʻá ne maʻu ha fakamoʻoni kia Sīsū Kalaisi, pea naʻá ne tomuʻa mamata ki hono fakaʻauha ʻo e kakai angahalá mo e ʻaloʻofa ne foaki kiate kinautolu ʻoku haʻu ki he ʻOtuá.)

  • Ko e hā naʻe fie maʻu ai ʻe he kakai ʻo Selusalemá ha kau palōfita hangē ko Līhaí? (ʻI he tali ʻa e kau akó, fakapapauʻi ʻoku nau ʻiloʻi e moʻoni ko ʻení: ʻOku ui ʻe he ʻOtuá ʻa e kau palōfitá pea fakahā mai Hono finangaló ʻo fakafou ʻiate kinautolu.

Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi e lea ko ʻeni ʻa Palesiteni Sione Teila (1808–87):

ʻĪmisi
President John Taylor

“ʻOku tau fie maʻu ha fuʻu ʻakau ʻoku moʻuí—ha matavai mapunopuna—ha poto ʻoku moʻuí ʻa ē ʻoku haʻu mei he lakanga fakataulaʻeiki moʻui ʻi he langí, ʻo fakafou ʻi he lakanga fakataulaʻeiki moʻui ʻoku ʻi māmaní. … Pea talu meí he taimi naʻe fuofua maʻu ai ʻe ʻĀtama ʻa e fetuʻutaki meí he ʻOtuá, ʻo aʻu ki he taimi naʻe maʻu ai ʻe Sione, ʻi he Motu ko Pātimosí, ʻa e fetuʻutakí, pe ko hono fakaava ʻo e langí kia Siosefa Sāmitá, naʻe fie maʻu maʻu pē ha ngaahi fakahā foʻou, ʻoku taau mo e ngaahi tuʻunga makehe kuo tuku ki ai ʻa e ngaahi siasí pea mo e kakaí fakafoʻituitui.

“Naʻe ʻikai fakahinohinoʻi ʻe he fakahā ia kia ʻĀtamá ʻa Noa ke foʻu ʻa e ʻaʻaké; pe talaange ʻe he fakahā kia Noá kia Lote ke ne siʻaki ʻa Sōtoma; pe ʻi ai ha lau ʻi he ongo fakahaá ni ki he mavahe ʻa e fānau ʻo ʻIsilelí mei ʻIsipité. Naʻa nau taki taha maʻu ha ngaahi fakahā fekauʻaki pē ko kinautolu, pea pehē pē kia ʻĪsaia, Selemaia, ʻIsikeli, Sīsū, Pita, Paula, Sione, pea mo Siosefa. Pea kuo pau ke pehē mo kitautolu” (Ngaahi Akonaki ʻa e Kau Palesiteni ʻo e Siasí: Sione Teila [2001], 184).

  • Ko e hā ʻoku mahuʻinga ai ke ʻilo ʻoku hokohoko atu hono fakahā mai ʻe he ʻEikí ʻa Hono finangaló he ʻahó ni ʻo fakafou mai he kau palōfita moʻuí?

  • ʻE lava fēfē ke tokoni kiate kitautolu ʻetau ako ʻi he Tohi ʻa Molomoná ʻi hotau kuongá ni kau ki he fatongia ʻo e kau palōfitá?

Hiki ʻa e ngaahi fakamoʻoni fakafolofola ko ení ʻi he palakipoé:

Mōsaia 11:20–25

Mōsaia 13:33–35

Fakamatalaʻi ange neongo ʻoku fakahā mai ʻe he kau palōfitá ha ngaahi fekau ʻoku fekauʻaki tonu mo honau ngaahi kuongá, ʻoku ʻi ai ha ngaahi fekau ʻoku tuku mai ia ʻe he palōfita kotoa pē. Fakaafeʻi ʻa e kau akó ke lau fakalongolongo ʻa e ngaahi potufolofola he palakipoé ʻo kumi ke ʻilo ha pōpoaki ʻe ua pehē. Kole ki he kau akó ke fakaʻilongaʻi ʻa e tefitoʻi pōpoaki naʻe ʻomi ʻe he palōfita ko ʻApinetaí ʻi he potufolofola takitaha. (Fakatokangaʻi ange: Ko hono fakaʻilongaʻi ʻo e folofolá ko ha pōtoʻi ako fakafolofola ʻe lava ke ke fakakaukau ke akoʻi ʻi he lēsoni ko ʻení.)

Kole ki he kau akó ke nau vahevahe ʻa e meʻa naʻa nau ʻiló, pea fakamatalaʻi fakalūkufua ʻa e ngaahi meʻa naʻa nau maʻú ʻaki hono fakamamafaʻi ʻa e tokāteline ko ʻení: Ko e kau palōfita kotoa pē ʻa e ʻOtuá ʻoku nau malanga ʻaki ʻa e fie maʻu ke fakatomala mo fakamoʻoni kia Sīsū Kalaisi.

Fakakaukau ke fakaafeʻi ʻa e kau akó ke nau toʻo ha ngaahi miniti ke kumi ha sīpinga ʻo ha palōfita ʻi he Tohi ʻa Molomoná ʻokú ne malanga ʻaki ʻa e fie maʻu ke fakatomalá pe fakamoʻoni kia Sīsū Kalaisi. (Ko e ngaahi sīpinga hono malanga ʻaki e fakatomalá ʻoku kau ki ai ʻa ʻĪsaia ʻi he 2 Nīfai 16:9–11; Sēkope ʻi he Sēkope 2–3; ʻApinetai ʻi he Mōsaia 11–12; Samuela ʻi he Hilamani 13–16; mo Molomona ʻi he Molomona 3. Ko e ngaahi sīpinga ʻo e akonaki kau kia Sīsū Kalaisí ʻoku kau ai ʻa Nīfai ʻi he 1 Nīfai 19 pea ʻi he 2 Nīfai 25; ʻAlamā ʻi he ʻAlamā 7; mo Molomona ʻi he Molomona 7.) Fakaafeʻi e kau akó ke vahevahe ʻenau ngaahi sīpingá mo e kalasí.

  • ʻOkú ke pehē Ko e hā ʻa e ʻuhinga ʻoku malanga ʻaki maʻu pē ʻe he kau palōfitá ʻa e fie maʻu ke fakatomalá mo fakamoʻoni kau kia Sīsū Kalaisí?

  • ʻE lava fēfē ke tokoniʻi kitautolu ʻi haʻatau tokanga ki he ngaahi pōpoaki ko ʻení ke tau maʻu ʻa e fakamoʻuí?

Hilamani 13:24–33; 3 Nīfai 8:24–25; 9:10–11

ʻOku fakatau ʻa hono fakafisingaʻi e kau palōfita ʻa e ʻOtuá ki he fakaʻiseʻisa

Fakaʻaliʻali ʻa e lea ko ʻeni naʻe fai ʻe Palesiteni ʻEselā Tafu Penisoní (1899–1994), pea fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi ia:

ʻĪmisi
President Ezra Taft Benson

“Ko e taimi ʻoku fakahaaʻi ai ʻe he palōfitá e angahala ʻa e māmaní, ʻoku feinga ʻa e māmaní ke taʻofi e ngutu ʻo e palōfitá, pe ʻai ke hangē ʻoku ʻikai ʻi ai ha palōfitá, kae ʻikai fakatomalaʻi ʻenau ngaahi angahalá. ʻOku ʻikai teitei hoko ʻa e manakoá ko ha sivi ʻo e moʻoní. … Te mou lava ʻo ʻamanaki heʻetau fakaofi atu ki he hāʻele ʻangaua mai ʻa e ʻEikí, ko e taimi ʻe fakaʻau ʻo fai angahala lahi ange ʻa e kakai ʻo māmaní, ʻe siʻi ange hano manakoa ʻo e palōfitá ʻe kinautolu” (Ngaahi Akonaki ʻa e Kau Palesiteni ʻo e Siasí: ʻEselā Tafu Penisoni [2014], 177).

  • Ko e hā ʻokú ke pehē ai ʻoku ʻikai tokanga ai ʻa e kakai ʻe niʻihi ki he ngaahi lea ʻa ha palōfita?

Fakaafeʻi ʻa e kalasí ke nau lau fakalongolongo ʻa e ngaahi lea ʻa e palōfita ko Samuelá ʻi he Hilamani 13:24–29, ʻo kumi ki he ngaahi ʻuhinga ʻoku fakafisingaʻi ai ʻe he kakai ʻe niʻihi ʻa e ngaahi fakatokanga fakaepalōfitá. Te ke lava ʻo poupouʻi e kau akó ke fakaʻilongaʻi e meʻa ʻoku nau maʻú.

  • Fakatatau kia Samuela, ko e hā naʻe fakafisingaʻi ai ʻe he kau Nīfaí ʻa e kau palōfita ʻa e ʻOtuá?

  • Neongo ʻoku ʻikai ke tau halaia ki hono ngaohikovia mo fakapoongi e kau palōfitá, ʻe lava fēfē ke hoko ʻa e ngaahi veesi ko ʻení ko ha fakatokanga kiate kitautolu he ʻahó ni?

Kole ki ha tokotaha ako ke ne lau leʻolahi ʻa e Hilamani 13:30–33 kae kumi ʻe he kalasí e ngaahi nunuʻa naʻe kikiteʻi ʻe he Leimana ko Samuelá ʻe hoko kiate kinautolu ʻoku nau fakafisingaʻi ʻa e ngaahi lea ʻa e kau palōfitá. Hili iá pea fakaafeʻi ʻa e kalasí ke nau lau ʻa hono fakamoʻoniʻi ʻo e kikite ko ʻení ʻi he 3 Nīfai 8:24–25; 9:10–11.

  • Ko e hā e moʻoni te tau lava ʻo fakamatalaʻi fakanounou meí he ngaahi veesi ko ʻení? (ʻOku totonu ke ʻilo ʻe he kau akó ʻa e tefitoʻi moʻoni ko ʻení: Kapau te tau fakafisingaʻi e ngaahi lea ʻa e kau palōfita ʻa e ʻEikí, te tau aʻusia ʻa e fakaʻiseʻisá mo e mamahí. [Vakai foki, 3 Nīfai 28:34.])

Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau ʻa e fakamatala ko ʻeni ʻa Palesiteni ʻĒsela Tafu Penisoní:

ʻĪmisi
President Ezra Taft Benson

“Kapau ʻoku tau fie ʻilo ki he tuʻunga ʻoku tau tuʻu ai mo e ʻEikí, pea tuku ke tau fehuʻi kiate kitautolu pe ʻoku fēfē ʻetau tuʻu mo ʻEne ʻeikitau fakamatelié—ko e hā e ofi ʻo ʻetau fengāueʻaki lelei mo e taha kuo pani ʻe he ʻEikí—ʻa e Palōfita moʻui—ko e Palesiteni ʻo e Siasí, pea mo e Kōlomu ʻo e Kau Palesitenisī ʻUluakí.” (Ngaahi Akonaki: ʻĒsela Tafu Penisoni, 175).

“Ko e anga ʻo ʻetau tali e lea ʻa ha palōfita moʻui ʻi he taimi ʻokú ne talamai ai e meʻa ʻoku fie maʻu ke tau ʻilo, kae ʻikai fanongo peé, ko ha sivi ia ʻo ʻetau tuʻunga faivelengá” (Ngaahi Akonaki: ʻĒsela Tafu Penisoni, 177).

  • ʻOku tokoni fēfē ʻa e ngaahi fakamatala ʻa Palesiteni Penisoní ke fakaʻaiʻai koe ke ke toe tokanga ange ke muimui ki he akonaki ʻa e palōfita moʻuí?

  • Ko e hā ha ngaahi pōpoaki fakaepalōfita ʻokú ke pehē ʻoku kau ʻi he ngaahi meʻa mahuʻinga taha he ʻahó ni ki he Kau Māʻoniʻoni ʻo e Ngaahi ʻAho Kimuí Ni?

Mōsaia 15:10–13; 3 Nīfai 10:12; 12:1–2; ʻEta 7:23–27

ʻOku ʻomi ʻe he muimui ki he kau palōfita ʻa e ʻOtuá ʻa e ngaahi tāpuakí

Fakahoko ange ki he kau akó naʻe akoʻi ʻe he palōfita ko ʻApinetaí ki he Tuʻi ko Noá mo ʻene kau taulaʻeiki angahalá ʻa e mahuʻinga e tokanga ki he ngaahi lea ʻa e kau palōfitá. Kole ki ha tokotaha ako ke ne lau ʻa e Mōsaia 15:10–13 kae fakakaukau ʻa e toenga ʻo e kalasí ki ha founga ke fakamatalaʻi fakanounou ʻaki ʻa e ngaahi vēsí ke hoko ko ha fakamatala ʻo ha tefitoʻi moʻoni.

  • Te ke fakamatalaʻi fēfē ʻa e ngaahi lea ʻa ʻApinetaí ko hano fakamatalaʻi ha tefitoʻi moʻoni? (ʻE lava ke fakamatalaʻi fakanounou ʻe he kau akó ʻa e potufolofolá ni ʻo hangē ko ʻení: Ko kinautolu ʻoku nau tokanga ki he ngaahi lea ʻa e kau palōfitá, tui ki he mālohi huhuʻi ʻo Sīsū Kalaisí, pea fakatomalaʻi ʻenau ngaahi angahalá ko e kau ʻea hoko ki he puleʻanga ʻo e ʻOtuá.)

Kole ki he kau akó ke nau fakakaukau mo vahevahe ha ngaahi sīpinga meí he Tohi ʻa Molomoná ʻo ha niʻihi fakafoʻituitui pe kulupu tui mateaki naʻe tāpuakiʻi kinautolu koeʻuhí ko ʻenau tokanga ki he ngaahi lea ʻa e kau palōfitá. ʻE lava ke kau ʻi he ngaahi sīpingá ʻa e ngaahi meʻá ni: Naʻe hao ʻa e fāmili ʻo Līhaí mei he fakaʻauhá ʻi heʻene muimui ki he faleʻi ke hola mei Selusalemá (2 Nīfai 1:4); Naʻe fakafanongo ʻa ʻAlamā ko e Lahí ki he ngaahi lea ʻa ʻApinetaí pea lava ai ke ne akoʻi ha kakai tokolahi (Mōsaia 17:1–4; 18:1–3); Naʻe ʻilo ʻe he kau tau ʻa e ʻEikitau ko Molonaí ʻa e feituʻu ke nau ʻalu ki ai ke maluʻi kinautolu meí he kau tau Leimaná ʻi heʻenau kumi faleʻi meia ʻAlamā ( ʻAlamā 43:23–24).

Hiki e ngaahi fakamoʻoni fakafolofola ko ʻení ʻi he palakipoé (ʻoua ʻe fakakau ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻoku tohi mataʻāʻaá):

3 Nīfai 10:12 (ʻOku maʻu ʻa e malú ʻi he muimui ki he kau palōfita ʻa e ʻOtuá.)

3 Nīfai 12:1–2 (ʻOku akoʻi kitautolu ʻe he kau palōfitá ki he founga ke maʻu e fakamolemole ʻo ʻetau ngaahi angahalá.)

ʻEta 7:23–27 (ʻI heʻetau muimui ki he akonaki ʻa e kau palōfitá mo manatuʻi ʻa e ʻEikí, te Ne tāpuakiʻi kitautolu ʻo fakatatau ki heʻetau ngaahi fie maʻú.)

Vahe ki he kau akó ke nau lau ha taha ʻo e ngaahi potufolofola ʻi he palakipoé pea fakamatalaʻi fakanounou ʻa e meʻa ʻoku nau laú ko hano fakamatala ʻo ha tefitoʻi moʻoni. ʻI he vahevahe ʻe he kau akó ʻenau ngaahi fakamatalá, fakakaukau ke hiki ʻa e ngaahi fakamatala ʻo e tefitoʻi moʻoní ʻoku fokotuʻu maí ʻi he tafaʻaki ʻo e potufolofola taki taha.

Ke tokoni ke mahino ki he kau akó ʻe maʻu ha toe ngaahi tāpuaki ʻi he muimui ki he palōfitá, fakaʻaliʻali e lea ko ʻeni ne fai ʻe ʻEletā M. Lāsolo Pālati ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá, pea kole ki ha tokotaha ako ke lau leʻolahi ia:

ʻĪmisi
Elder M. Russell Ballard

“ʻE kāinga, ʻoku ʻikai ko ha meʻa siʻi ke ʻi ai ha palōfita ʻa e ʻOtuá ʻi hotau lotolotongá. ʻOku maʻongoʻonga mo fakaofo ʻa e ngaahi tāpuaki ʻoku tau maʻu ʻi heʻetau fakafanongo ki he folofola ʻa e ʻEikí ʻoku fakafou mai ʻiate ia kiate kitautolu. … ʻI heʻetau fanongo ki he faleʻi ʻa e ʻEikí naʻe fakahā ʻi he ngaahi lea ʻa e Palesiteni ʻo e Siasí, ʻoku totonu ke fakalotolahi mo vave ʻetau talí. ʻOku mahino pē meí he hisitōliá ʻoku ʻi ai ʻa e malu, nonga, tuʻumālie, mo e fiefia ʻi hono tali e faleʻi fakapalōfitá” (“His Word Ye Shall Receive,” Ensign, Mē 2001, 65).

  • Ko e fē ha taimi naʻe tāpuekina ai koe ʻi haʻo tali fakalotolahi mo vave ha faleʻi fakaepalōfitá?

  • ʻI hoʻo ʻamanaki atu ki he kahaʻú, ko e hā ʻokú ke pehē ʻe mahuʻinga ai ke ʻi ai ha kau palōfita ʻi he māmaní?

Poleʻi ʻa e kau akó ke nau fakalaulauloto pe ʻoku hā mei heʻenau ngaahi tōʻongá taki taha ʻa ʻenau fakaʻamu ke muimui faivelenga ki he kau palōfita ʻa e ʻEikí. Kole ange ke nau fakakaukau ki ha meʻa ʻi heʻenau moʻuí ʻe fie maʻu ke liliu kae lava ke toe kakato ange ʻenau taʻimālie ʻi he ngaahi tāpuaki kuo palōmesi mai maʻá e kau faivelengá.

Laukonga ʻa e Tokotaha Akó

Paaki