”Oppiaihe 8, luokan valmistautumisaineisto: Elämä kuoleman jälkeen”, Mormonin kirjan oppi ja opetukset, opettajan aineisto, 2021
”Oppiaihe 8, luokan valmistautumisaineisto”, Mormonin kirjan oppi ja opetukset, opettajan aineisto
Oppiaihe 8, luokan valmistautumisaineisto
Elämä kuoleman jälkeen
Presidentti Russell M. Nelson on opettanut: ”Meidän ei ole tarpeen pitää kuolemaa vihollisena. Usko, johon liittyy täydellinen ymmärrys ja valmistautuminen, voittaa pelon. Toivo korvaa epätoivon.” (”Kuoleman ovet”, Valkeus, heinäkuu 1992, s. 70.) Kun tutkit tätä valmistautumisaineistoa, mieti, mitä sellaista Mormonin kirja opettaa kuolemasta ja elämästä kuoleman jälkeen, mikä voi auttaa sinua ”valmistautumaan kohtaamaan Jumalan” (ks. Alma 12:24).
Osa 1
Mitä tapahtuu kuolemamme jälkeen?
Kun Alma nuoremman poika Korianton oli hylännyt palvelutyön ja syyllistynyt sukupuolisyntiin, hänen isänsä puhui hänen kanssaan hänen tekojensa vakavuudesta. Alma huomasi, että Korianton kantoi huolta elämästä kuoleman jälkeen ja rangaistuksesta, joka odotti synnintekijää. Alma opetti pojalleen, että vaikka kaikki ihmiset nousevat kuolleista, vain vanhurskaat asuvat Jumalan luona (ks. Alma 40:1, 9–10, 25–26). Hän selitti myös, mitä tapahtuu meidän hengellemme kuoleman ja ylösnousemuksen välisenä aikana.
Presidentti Joseph Fielding Smith on opettanut näin ilmauksesta ”otetaan kotiin sen Jumalan luokse, joka antoi heille elämän”:
[Tämä ilmaus] tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että heidän olemassaolonsa kuolevaisuudessa on päättynyt ja he ovat palanneet henkimaailmaan, jossa heidät määrätään tekojensa mukaan paikkaan vanhurskaiden tai jumalattomien keskuudessa odottamaan siellä ylösnousemusta. (Joseph Fielding Smith, Answers to Gospel Questions, toim. Joseph Fielding Smith jr., 1958, osa 2, s. 85)
Myös presidentti Dallin H. Oaks ensimmäisestä presidenttikunnasta on sanonut seuraavaa henkimaailmasta:
Tiedämme pyhien kirjoitusten pohjalta, että kun ruumiimme kuolee, me jatkamme elämää henkinä henkimaailmassa. Pyhissä kirjoituksissa opetetaan myös, että tämä henkimaailma jakautuu niihin, jotka ovat olleet ”vanhurskaita” eli ”oikeamielisiä” elämän aikana, ja niihin, jotka ovat olleet jumalattomia. Niissä myös kuvaillaan sitä, kuinka jotkut uskolliset henget opettavat evankeliumia niille, jotka ovat olleet jumalattomia tai kapinallisia (ks. 1. Piet. 3:19; OL 138:19–20, 29, 32, 37). Mikä tärkeintä, nykyajan ilmoitus osoittaa, että pelastuksen työ etenee henkimaailmassa (ks. OL 138:30–34, 58), ja vaikka meitä kehotetaan olemaan lykkäämättä parannustamme kuolevaisuudessa (ks. Alma 13:27), meille opetetaan, että henkimaailmassakin on mahdollista tehdä parannusta (ks. OL 138:58). (”Turvaa Herraan”, Liahona, marraskuu 2019, s. 26)
Osa 2
Kuinka usko ylösnousemukseen voi antaa minulle toivon?
Kun Alma ja Amulek opettivat Ammonihan kansaa, lainopettaja nimeltä Seesrom yritti vääristellä Amulekin sanoja ja horjuttaa hänen opetuksiaan Jeesuksesta Kristuksesta. Vastauksena Amulek todisti rohkeasti, että ylösnousemus ja pelastus synnistä voivat tulla ainoastaan Jeesuksen Kristuksen avulla.
Sisar Susan W. Tanner, entinen Nuorten Naisten ylijohtaja, on opettanut todistaen ylösnousemuksen tärkeydestä:
Tämä pyhä ruumis, josta olemme niin kiitollisia, kärsii luonnollisista rajoituksista. Jotkut ihmiset syntyvät vammaisina ja jotkut kärsivät sairauden tuskista koko elämänsä. Me kaikki koemme iän karttuessa, että ruumiimme alkaa rapistua. Kun sellaista tapahtuu, me kaipaamme päivää, jolloin ruumiimme parannetaan ja se tulee eheäksi. Odotamme ylösnousemusta, jonka Jeesus Kristus on tehnyt mahdolliseksi. – – Tiedän, että Kristuksen kautta me voimme kokea sitä ilon täyteyttä, joka on mahdollista vain, kun henki ja aine liitetään erottamattomasti yhteen (ks. OL 93:33). (”Ruumiin pyhyys”, Liahona, marraskuu 2005, s. 15)
Osa 3
Mitä voin tehdä valmistautuakseni paremmin kohtaamaan Jumalan?
Useita vuosia sen jälkeen kun Alma ja Amulek olivat opettaneet Ammonihassa, he lähtivät suorittamaan toista lähetystyötehtävää – tällä kertaa luopiosoramilaisten keskuuteen. Alma ja Amulek alkoivat menestyä kansan nöyremmän osan keskuudessa. Kun Amulek oli opettanut ihmisiä katsomaan Jeesukseen Kristukseen ja uskomaan Hänen sovituksensa voimaan, hän kutsui heitä valmistautumaan kohtaamaan Jumalan.
Puhuessaan siitä, miten tärkeää on tänä päivänä valmistautua kohtaamaan Jumala, presidentti Henry B. Eyring ensimmäisestä presidenttikunnasta opetti:
Ilmaisu jonakin päivänä on vaarallinen, kun sillä tarkoitetaan ”ei tänä päivänä”. ”Jonakin päivänä aion tehdä parannuksen.” ”Jonakin päivänä aion antaa hänelle anteeksi.” – –
Pyhissä kirjoituksissa tehdään selväksi viivyttelemisen vaarallisuus. – – Tämä päivä on arvokas Jumalan lahja. Ajatus ”jonakin päivänä aion” voi ryövätä ajan suomat tilaisuudet sekä iankaikkisuuden siunaukset. (”Tänä päivänä”, Liahona, toukokuu 2007, s. 89)
Kun Alma nuorempi palveli ihmisiä Sarahemlan maassa, hän esitti monia ajatuksia herättäviä kysymyksiä auttaakseen heitä miettimään, mitä heidän täytyy tehdä, jotta he olisivat valmiita seisomaan Jumalan edessä (ks. Alma 5).