2022
Nofo maʻu ʻi he Vaka Fakahaofi Moʻuí
ʻEpeleli 2022


“Nofo maʻu ʻi he Vaka Fakahaofi Moʻuí,” Ki Hono Fakamālohia ʻo e Toʻu Tupú, ʻEpeleli 2022.

Nofo maʻu ʻi he Vaka Fakahaofi Moʻuí

ʻI he taimi ʻoku hehenga ai e māmaní ke ngotó, ʻo hangē ko e Taitēnikí, ʻoku kamata fekumi ha kakai ʻe niʻihi ki ha vaka fakahaofi moʻui. Ko Sīsū Kalaisi mo Hono Siasí ʻa e vaka fakahaofi moʻuí.

ʻĪmisi
ko ha tamasiʻi ʻoku kakau ki ha vaka fakahaofi moʻui, pea mo ha vaka ʻoku ngoto ʻi hono tuʻá

Ngaahi tā fakatātā ʻa Melissa Manwill

Naʻe pehē mai ʻe ha tamasiʻi taʻu hongofulu tupu, “Ko ha taimi fakamamahi ʻeni ke te kei siʻi ai. ʻOku ongo ʻo hangē ia ʻoku movete ʻa e māmaní.”

Naʻá ku tali ange, “Kuo tau fehangahangai moʻoni mo ha ngaahi faingataʻa. Ka ke fakakaukau ki ai ʻi he foungá ni: Ko e māmaní ʻa e Taitēnikí , pea ko e Siasí ʻa e vaka fakahaofi moʻuí! Ko ha taimi lelei moʻoni ʻeni ke ke kei siʻi ai! ʻOkú ke ʻi he vaka fakahaofi moʻuí—ko e feituʻu lelei taha ia ke ke ala atu ai ʻo tokoniʻi e niʻihi kehé.”

ʻI he fuofua folau ʻa e vaka Taitēnikí ʻi he taʻu 1912, naʻe pehē ʻe he kakaí ko ha vaka ʻeni he ʻikai lava ʻo ngoto. Neongo ia, ka ʻi he taimi naʻe tau ai ʻi ha fuʻu konga ʻaisi ʻi he lotolotonga ʻo e ʻŌseni ʻAtalanitikí ʻi he fakatokelaú, naʻe kamata ke ngoto. Naʻe talaange ʻe he ʻeikivaká ki he tokotaha kotoa pē ke nau ʻalu ki he ʻū vaka fakahaofi moʻuí, ka naʻa nau tui ʻoku nau ʻi ha vaka naʻe ʻikai lava ʻo ngoto. Ko e tokolahi taha ʻo e kau pāsesé ne nau vakai naʻe ʻikai fie maʻu ia ke nau heka ki he vaka fakahaofi moʻuí—kae ʻoua kuo fakatafatafa ʻa e Taitēnikí ki he tafaʻaki ʻe taha. Naʻe fie heka leva e tokotaha kotoa ki ha vaka fakahaofi moʻui. 1

Ka ʻi he taimi ko iá, naʻe fuʻu tōmui.

ʻĪmisi
finemui ʻoku tui meʻa mānava

ʻI he taʻu 2019 naʻe fanongonongo ʻe ha kakai ʻe niʻihi, “ʻOku ʻikai lava ha meʻa ʻo taʻofi e ʻekonōmika ʻo e māmaní. ʻOku maʻulalo ange ʻa e tuʻunga ʻo e taʻe-maʻu ngāué ʻi he funga ʻo e māmaní ʻi ha toe taimi kimuʻa.” Naʻe hoko mai leva ha vailasi naʻe ʻikai ke tau lava ʻo sio ki ai, pea naʻe ngaue ai ʻa e māmaní. ʻIkai ngata pē ʻi he fokoutua ai ha kakai ʻe laui miliona pea lahi mo e maté, ka naʻe tokolahi foki mo e niʻihi ne mole ʻenau ngāué pea naʻe ʻi ai ʻa e tailiilí ʻi he feituʻu kotoa pē. Lolotonga e mahaki fakaʻauha fakamāmani lahí, ne tokolahi ha kakai ne nau ʻiloʻi ko Sīsū Kalaisi mo Hono Siasí ko ha vaka fakahaofi moʻui.

Tui ki he ʻOtuá

Naʻe fakahaaʻi ʻi ha fakatotolo fakavahaʻapuleʻanga kimuí ni mai ʻoku tokolahi e kakai kei talavou ʻo laka hake ʻi ha toe taimi kimuʻa ʻoku nau fakahaaʻi ʻoku ʻikai ke nau tui ʻOtua. ʻOku fakakaukau ʻa e kakai ko ʻení ʻoku ʻikai ha faikehekehe ʻo e tui ki he ʻOtuá ʻi he hoko ko ha tokotaha lelei, ʻi he tuʻunga fakamōlalé mo fakaeʻulungāngá. 2

Ko e polé ʻeni: Kuo ʻomai ʻe he ʻOtuá ʻa e tauʻatāina ke tui kiate Ia pe ʻikai, ka ʻoku ʻikai tonu ke pehē ʻoku ʻikai ke ʻi ai hano faikehekehe. ʻOku kaunga ʻetau tui ki he ʻOtuá ki he anga ʻetau vakai kiate kitautolú mo e founga ʻetau vakai mo fakafeangai ki he niʻihi kehé. ʻOku hā mei he ngaahi fakatotoló, ʻi he ngaahi taimi ʻo e faingataʻá mo e fakatuʻutāmakí, ʻoku ikunaʻi lelei ange ia ʻe he niʻihi ʻoku tuí ʻi he kau taʻe-tuí. 3

Mahuʻingaʻia ʻi he Tui Fakalotu kuo Fokotuʻutuʻu Maau

ʻOku tokolahi ha kakai ʻoku nau tui ki he ʻOtuá kae ʻikai ki ha tui fakalotu kuo fokotuʻutuʻu maau. ʻOku nau pehē, “ʻOku ou fakalaumālie, kae ʻikai fakalotu.” Kuo akoʻi ʻe ʻEletā Sefilī R. Hōlani ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá, mahalo ko e tuʻunga fakalaumālié ko e meʻa pē ia te tau fie maʻú kapau naʻa tau nofo toko taha ʻi ha funga moʻunga, ka ʻoku tau nofo fakafāmili, fakakolo, mo fakasōsaieti. 4 ʻOku faingofua ke nofo toko taha ʻi ha funga moʻunga ʻo pehē, “ʻOku ou ʻofa ki he taha kotoa.” ʻI he ʻikai ha toe taha kehe ke mou feohí, he ʻikai teitei fie maʻu ia ke mou fakaʻaongaʻi ʻa e tui fakalaumālie ko iá. ʻOku tau fie maʻu ʻa e sīpinga angamaheni mo e tuʻunga moʻui ʻo e tui fakalotú ke tokoni ke ʻohifo kitautolu mei he foʻi fakakaukau ko e “ʻofa ki he taha kotoá” ki he tuʻunga moʻoni ko ia ʻi he taimi ʻoku fakatafi ʻofa ai ha taha. Ko e meʻa ia ʻoku tokoni ʻa e Siasi ʻo Sīsū Kalaisí ke tau fakahokó.

ʻOku pehē ʻe he kakai ʻe niʻihi ʻoku ʻikai ke nau fie maʻu e tui fakalotu kuo fokotuʻutuʻu māú, ka ʻoku nau tuʻutuʻuni ke fokotuʻutuʻu maau ha ngaahi ako, kolo, falekoloa, mo e falemahaki. ʻOku nau vakai ki he lelei ʻo e ʻalu ki ha falemahaki ʻoku maau ai ʻa e ngāué mo e kau ngāué pea ʻoku ʻi ai ha ngaahi tuʻutuʻuni mo e fiemaʻu ki he tokotaha kotoa pē. ʻOku tau mamata ki he ngaahi lelei tatau ʻi ha Siasi ʻoku māú.

Tokoniʻi ʻa e Niʻihi Kehé ke ʻIloʻi ʻa e Vaka Fakahaofi Moʻuí

ʻĪmisi
ko e fāʻofua ʻa Sīsū Kalaisi ki ha kiʻi taʻahine

ʻI he taimi ʻoku hehema ai e māmaní ke ngotó, ʻo hangē ko e Taitēnikí, ʻoku kamata fekumi ha kakai ʻe niʻihi ki ha vaka fakahaofi moʻui. Ko Sīsū Kalaisi mo Hono Siasí ʻa e vaka fakahaofi moʻuí. Ko ha taimi fakaʻofoʻofa ʻeni ke ke hoko ai ko ha tokotaha kei talavou koeʻuhí te ke lava ʻo fai ha lelei! ʻOkú ke ʻi ha tuʻunga lelei ke tokoni ki he niʻihi kehé ke nau ʻilo e meʻa ʻoku ʻikai ke nau maʻú kimuʻa pea fuʻu tōmuí. ʻOua naʻá ke toe foki ki he Taitēnikí. Nofo maʻu ʻi he vaka fakahaofi moʻuí ʻa ia te ke lava ʻo maʻu ai ʻa e malú, mālohí, mo e faingamālie ke tokoniʻi e niʻihi kehé ke mou kau fakatahá.

Ngaahi Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Vakai, Susan Wels, Titanic: Legacy of the World’s Greatest Ocean Liner (1997).

  2. Vakai, Christine Tamir and others, “The Global God Divide,” Pew Research Center, July 20, 2020, pewresearch.org.

  3. Vakai, Jacqueline Ruth Mickley and others, “God and the Search for Meaning among Hospice Caregivers,” Hospice Journal, vol. 13, no. 4 (1998), 1–17, doi.org.

  4. Vakai, Jeffrey R. Holland, “Religion: Bound by Loving Ties” (Brigham Young University devotional, Aug. 16, 2016), 2, speeches.byu.edu.

Paaki