Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle
Henkilökohtainen hyveellisyytenne – – tekee teidät kykeneviksi tekemään päätökset, jotka auttavat teitä olemaan kelvollisia menemään temppeliin.
Yksi useimmin toistuvista kysymyksistä, mitä minulle esitetään, on: ”Kuinka viiden pojan ja vain yhden tyttären äiti on pätevä Nuorten Naisten ylijohtajaksi?” Vastaukseni on aina sama: ”Se johtuu siitä, että minulla on yksi täydellinen tytär ja minä tunnen kaikki poikien salaisuudet!” Tänä iltana poikani ovat antaneet minulle luvan paljastaa teille yhden näistä salaisuuksista. Se on tämä: hyveellisiä nuoria miehiä viehättävät hyveelliset nuoret naiset.
Jos nuorilta miehiltä kysyy ennen heidän lähtöään lähetystyöhönsä, mitä he pitävät tärkeimpänä ominaisuutena nuoressa naisessa, he saattavat mainita jonkin ominaisuuden, joka perustuu maailmallisiin arvosteluperusteisiin, kuten ulkonäön. Mutta kahden lähetyskentällä vietetyn vuoden jälkeen nämä samat nuoret miehet palaavat kotiin, ja he ovat muuttuneet – heidän mielenkiinnon kohteensa on muuttunut – ja heidän tärkeimpänä pitämänsä ominaisuus iankaikkisessa kumppanissa on muuttunut teidän tietämättänne! Hyveellistä palannutta lähetyssaarnaajaa vetää puoleensa hyveellinen nuori nainen – sellainen, jolla on todistus Jeesuksesta Kristuksesta ja joka on sitoutunut puhtaaseen elämään.
Mikä on saanut aikaan tämän voimallisen sydämen muutoksen? Nämä nuoret miehet ymmärtävät identiteettinsä ja roolinsa onnensuunnitelmassa. He ovat puhdistaneet elämänsä, niin että Pyhän Hengen jatkuva toveruus voi opastaa heitä. He ovat kelvollisia menemään Herran pyhiin temppeleihin. He ovat hyveellisiä. Ei ihme, että pyhät kirjoitukset kehottavat meitä ”osoittamaan [uskossamme] lujuutta” (2. Piet. 1:5). Sillä totuus on, että ”hyve rakastaa hyvettä; valo liittyy valoon” (OL 88:40). Aivan kuten Paavali neuvoi nuorta ystäväänsä Timoteusta näyttämään ”[uskovista] hyvää esimerkkiä – – puhtaudessa” (1. Tim. 4:12), haluan tänä iltana toistaa Paavalin sanat, sillä hyveellisyys on puhtautta.
Kuten muistatte, lähes vuosi sitten johtokuntamme kiipesi vuorelle ja nosti kultaisen viirin kutsuen ”palaamaan hyveellisyyteen”. Kutsuimme nuoria naisia ja naisia ympäri maailmaa nousemaan ja loistamaan viirinä kansakunnille (ks. OL 115:5). Sen seurauksena hyveellisyyden arvo on lisätty Nuorten Naisten johtoaiheeseen ja Edistyminen-ohjelmaan, jotta se olisi kirjoitettu teidän sydämeenne (ks. Room. 2:15). Tämä lisäys on tehty teitä ja teidän aikaanne varten, ja sen innoituksena ovat olleet profeettojen, näkijöiden ja ilmoituksensaajien sanat ja opetukset. Presidentti Boyd K. Packer on sanonut, että ”mitään kirkon historiassa tai maailman historiassa – – ei voida verrata nykyisiin olosuhteisiimme. Mikään – – ei ylitä pahuudessa ja turmeltuneisuudessa sitä, mikä meitä ympäröi nykyisin.” (”The One Pure Defense”, puhe kirkon koululaitoksen uskontokasvattajille, 6. helmikuuta 2004, s. 4.) Koskaan aiemmin maailmassa ei ole ollut suurempaa hyveellisyyden ja puhtauden tarvetta.
Hyveellisyyden arvolle on annettu muiden arvojen tapaan oma tunnusvärinsä. Hyveellisyyden väri on kulta, sillä kulta on puhdasta. Se loistaa. Se on pehmeäsävyinen, ei räikeä. Se on kallisarvoista. Kulta täytyy puhdistaa. Kun elätte puhdasta ja hyveellistä elämää, elämänkokemuksenne puhdistavat teitä, ja kun te turvaatte Herraan (ks. Sananl. 3:5) ja lähestytte Häntä, Hän ”antaa [teille] kultaisen sydämen” (Roger Hoffman, ”Consider the Lilies”).
Mitä tarkoittaa palata hyveellisyyteen? Kutsumme palaamaan moraaliseen puhtauteen ja siveyteen. Hyveellisyys on puhtautta. Hyveellisyys on siveyttä. Sana hyveellisyys on määritelty myös rehellisyydeksi ja moraaliseksi erinomaisuudeksi, voimaksi ja lujuudeksi (ks. Pyhien kirjoitusten opas, ”Hyveellisyys”, s. 49; ks. myös Luuk. 8:46). Hyveellisen elämän ydin on sukupuolinen puhtaus, ja silti maailma on miltei pyyhkinyt pois tämän määritelmän. Profeetta Mormon opetti, että siveys ja hyveellisyys ovat ”kaikkea muuta kalliimpaa ja arvokkaampaa” (Moroni 9:9). Ne kuuluvat yhteen. Toista ei voi olla ilman toista, ja ”me uskomme, että tulee olla – – hyveellinen” (UK 13).
Ollaksenne hyveellisiä ja pysyäksenne hyveellisinä teidän täytyy olla uskollisia jumalalliselle identiteetillenne ja luoda korkeisiin moraalin tasovaatimuksiin perustuvia ajattelu- ja käyttäytymismalleja (ks. Saarnatkaa minun evankeliumiani, 2005, s. 123). Nämä tasovaatimukset ovat iankaikkisia, eivätkä ne muutu. Niitä ovat opettaneet Jumalan profeetat. Maailmassa, joka on täynnä suhteellista totuutta, Herran tasovaatimukset ovat ehdottomia. Ne on annettu meille jokaiselle pitämään meidät polulla, joka johtaa takaisin taivaallisen Isämme ja Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen luokse.
Opin ja liittojen luvussa 25 Herra neuvoo jokaista rakasta tytärtään, teitä ja minua, vaeltamaan hyveen polkuja (ks. jae 2). Te ette ole keitä tahansa. Te ette ole tavallisia. Te olette Jumalan tyttäriä. Teissä itsessänne on pyhä voima luoda elämää. Se on yksi Jumalan suurimmista lahjoista kallisarvoisille tyttärilleen, ja teidän täytyy varjella tätä voimaa elämällä tasovaatimusten mukaan ja pysymällä hyveellisinä. Teidän täytyy varjella voimaanne puhtain ajatuksin ja teoin. Kun teette niin, te, perheenne ja tulevat sukupolvet vahvistuvat ja tulevat siunatuiksi. Presidentti Brigham Young opetti, että ”Siionin vahvuus on sen poikien ja tyttärien hyveellisyydessä” (Letters of Brigham Young to His Sons, toim. Dean C. Jesse, 1974, s. 221).
Teidän täytyy varjella omaa hyveellisyyttänne ja auttaa muita kohoamaan heissä olevan jumalallisuuden mittaan. Olette kaikin tavoin hyveellisyyden suojelijoita. Presidentti David O. McKay opetti, että ”naisen tulee olla oman ruumiinsa kuningatar” (julkaisussa Conference Report, huhtikuu 1952, s. 86). ”Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?” (1. Kor. 3:16.) Kysymykseni kullekin teistä on: Jos me emme edusta hyveellisyyttä, kuka sitten?
Kuulin hiljattain perulaisesta nuorten naisten ryhmästä, joka kiipesi vuorelle ja nosti viirinsä maailmalle. Toinen nuorten naisten ja heidän johtajiensa ryhmä Virginiasta kirjoitti todistuksensa ja noiden Perussa olevien tavoin nosti viirinsä maailmalle. Olen saanut valokuvia aina Kaliforniasta Costa Ricaan asti hyvin monilta teistä, jotka ovat sitoutuneet pysymään hyveellisinä ja jotka johtavat maailmaa paluussa hyveellisyyteen.
Kun olin nuori nainen, Nuorten Naisten johtajani antoivat kunkin meistä valita vertauskuvan, joka kuvaisi elämäämme ja sitä, millaisiksi pyrkisimme tulemaan Jumalan tyttärinä. Ompelimme sitten nämä vertauskuvat kankaasta tehtyihin suoritusnauhoihimme, joita käytimme. Nämä suoritusnauhat olivat henkilökohtaisia viirejämme maailmalle! Valitsin vertauskuvaksi valkoisen ruusun, koska ruusut kaunistuvat entisestään, kun ne kasvavat ja puhkeavat kukkaan, ja valitsin valkoisen värin puhtauden vuoksi. Kehotan teitä jokaista miettimään, mikä teidän henkilökohtainen viirinne olisi, jos voisitte antaa maailmalle jonkin sanoman.
Joitakin vuosia sitten olin tyttäreni ja parin ystävän kanssa patikoimassa Teton-vuorilla Wyomingissa. Seikkailua etsien kysyimme metsänvartijalta, olisiko sellaista polkua, jota kovin monet eivät tunteneet. Hän kertoi meille vähän käytetystä vaellusreitistä, joka veisi meidät läpi niittyjen, purojen ja kivikkoisten aukeiden koskemattomalle järvelle ja lopulta määränpäähämme – The Wallille. Olimme löytäneet etsimämme! Hän neuvoi meille yksinkertaiset kulkuohjeet ja sanoi: ”Pysytelkää korkealla vuorella. Älkää laskeutuko pajukkoihin, sillä siellä on karhuja. Pitäkää silmällä kivestä tehtyjä polkumerkkejä, sillä ne näyttävät teille tien.” Nämä ympäristöystävälliset polkumerkit muodostuvat päällekkäin pinotuista kivistä.
Lähdimme matkaan aikaisin seuraavana aamuna. Kuljimme jonkin aikaa alhaalla pajukoissa, mikä sai minut hyvin hermostuneeksi. Sitten näimme ensimmäisen kivisen polkumerkin vuoren rinteellä ja kuljimme sitä kohti. Patikoimme polkumerkiltä toiselle. Toisinaan tuntui, että olimme eksyneet, koska kuljimme hyvin pitkään näkemättä seuraavaa polkumerkkiä, mutta sitten helpotukseksemme näimme jälleen yhden, ja kaikki oli hyvin. Saavuimme valtavalle kivikkoaukealle, ja meidän täytyi vetää toisemme ja reppumme ylös kunkin kivenjärkäleen päälle. Se oli haastavaa, mutta illan tullen saavuimme kauniille, koskemattomalle järvelle. Pystytimme sinne telttamme. Näköala joka suuntaan oli ihastuttava. Raskas vaellus oli vaivan arvoinen!
Heräsin kuitenkin aamuvarhain tuulen ulvontaan. Järven ylle oli laskeutunut sumu, joka miltei peitti näkyvyyden kaikkiin suuntiin. Pakkasimme telttamme ja makuupussimme ja lähdimme suunnistamaan järven ympäri aloittaen nousemisen määränpäähämme, The Wallille. En ollut koskaan ollut niin onnellinen päästessäni The Wallille – itse asiassa me kaikki olimme! Me menimme valtavan graniittiseinämän luokse ja suutelimme sitä! Olimme päässeet perille.
Seisoessani tänä iltana edessänne ja kutsuessani kirkon nuoria naisia nousemaan ja palaamaan hyveellisyyteen sanon Jesajan sanoin: ”Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle – –! Hän opastaa meitä tiellään, ja me, me tahdomme kulkea hänen polkujaan.” (Jes. 2:3.) Hyveellisyyden polku on ”vähemmän kuljettu” (ks. Maailman runosydän, s. 7), ja se vie meidät halki elämän niittyjen, purojen ja koskemattomien järvien – ja vieläpä kivikoille! Meidän täytyy nostaa ja vetää toisiamme ylös! Polku saattaa olla raskas, mutta jos me olemme halukkaita, palkinnot ovat iankaikkiset!
Kun kiipeätte, älkää suostuko laskeutumaan pajukkoihin. Pysytelkää korkealla vuorella. Te olette Jumalan kallisarvoisia tyttäriä! Koska meillä on tieto jumalallisesta identiteetistämme, kaiken täytyy olla meille erilaista: pukeutumisemme, kielenkäyttömme, tärkeysjärjestyksemme ja mielenkiinnon kohteidemme. Meidän ei pidä antaa maailman opastaa meitä, ja jos virheet tai synnit ovat sumentaneet todellisen identiteettimme, me voimme muuttua. Me voimme kääntyä ympäri, tehdä parannuksen ja palata hyveellisyyteen. Me voimme kiivetä pajukoiden yläpuolelle. Vapahtajan sovitus on teitä ja minua varten. Hän kutsuu meitä jokaista tulemaan luokseen.
Kun elätte hyveellistä elämää, te saatte kiipeämiseen tarvittavan itseluottamuksen, voiman ja lujuuden. Teitä siunataan myös Pyhän Hengen jatkuvalla toveruudella. Seuratkaa ohjausta, jota saatte. Toimikaa sen mukaan. Kuten kiviset polkumerkinnät polulla, jota kovin monet eivät tunne, Pyhä Henki osoittaa teille kaiken, mitä teidän tulee tehdä (ks. 2. Nefi 32:5). Hän opettaa ja todistaa Kristuksesta, joka on viitoittanut polun ja kulkee edellä (ks. MAP- lauluja, 119).
Henkilökohtainen hyveellisyytenne ei ainoastaan anna teille Pyhän Hengen jatkuvaa toveruutta vaan myös tekee teidät kykeneviksi tekemään päätökset, jotka auttavat teitä olemaan kelvollisia menemään temppeliin ja solmimaan siellä pyhiä liittoja ja pitämään ne sekä saamaan korotuksen siunaukset. Valmistautukaa hengellisesti ja olkaa kelvolliset menemään taivaallisen Isämme eteen. Valmistautukaa nyt menemään temppeliin, Herran vuorelle. Älkää milloinkaan antako temppeliin menemisen tavoitteen hävitä näköpiiristänne. Menkää Hänen luokseen puhtaina ja hyveellisinä ja ottakaa vastaan Hänen siunauksensa – kaikki, mitä Hänellä on (ks. Luuk. 12:44). Hänen pyhässä huoneessaan teidät puhdistetaan, teitä opetetaan ja teille annetaan voima, ja Hänen enkelinsä varjelevat teitä (ks. OL 109:22).
Meidän täytyy tietää ja ymmärtää, kuten Winston Churchill sanoi toisen maailmansodan ratkaisevina hetkinä, että ”jokaisen miehen [ja nuoren naisen] eteen tulee – – erityinen hetki, jolloin [häntä] ikään kuin nykäistään hihasta ja [hänelle] tarjotaan mahdollisuus tehdä jotakin ainutlaatuista ja [hänen kykyjensä] mukaista. – – On todella murheellista, jos [hän] sillä hetkellä olisi valmistautumaton tai epäpätevä [siihen tehtävään], joka [voisi olla hänen elämänsä] huippuhetki.” (Ks. Jeffrey R. Holland, ”äytykää’”, Liahona, tammikuu 2001, s. 49.) Tämä on ratkaiseva hetki. Teitä nykäistään hihasta. Te valmistaudutte nyt sitä työtä varten, joka on elämänne huippuhetki. Te valmistaudutte iankaikkisuuteen.
Kun minut viime vuonna kutsuttiin Nuorten Naisten ylijohtajaksi ja olin lähtemässä presidentti Monsonin toimistosta, hän meni valkoisen ruusukimpun luo, otti maljakosta yhden ruusun ja ojensi sen minulle. Sillä hetkellä, kun hän ojensi minulle tuon kauniin valkoisen ruusun, tiesin syyn. Palasin aikaan, jolloin nuorena naisena valitsin valkoisen ruusun vertauskuvakseni puhtaudesta – henkilökohtaiseksi viirikseni. Kuinka presidentti Monson tiesi? Vein tämän kallisarvoisen ruusun kotiin, laitoin sen kauniiseen kristallimaljakkoon ja asetin sen pöydälle, josta näkisin sen joka päivä. Tämä ruusu muistutti minua päivittäin oman henkilökohtaisen puhtauteni ja hyveellisyyteni tärkeydestä, ja se muistutti minua teistä. Kun te kasvatte ja puhkeatte kukkaan, henkilökohtainen puhtautenne tekee teidät kykeneviksi tulemaan hyvää aikaansaavaksi voimaksi ja vanhurskaaksi vaikutukseksi maailmassa. Minä todella uskon, että yksi Hengen johtama hyveellinen nuori nainen voi muuttaa maailman.
Olkoon tämä tavoitteenne ja sydämenne halu. Siunatkoon Herra teitä, kun pyritte pysymään hyveellisinä. Tätä rukoilen Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.