Temppelipalvelus – voiman lähde avuntarpeen aikoina

Vanhin Richard G. Scott

kahdentoista apostolin koorumista

Kun me pidämme tekemämme temppeliliitot ja kun me elämme vanhurskaasti – –, meillä ei ole mitään syytä murehtia tai tuntea toivottomuutta.

Kaikki Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenet ovat siunattuja saadessaan elää aikana, jolloin Herra on innoittanut profeettojaan lisäämään merkittävästi mahdollisuuksia päästä pyhiin temppeleihin. Huolellisella suunnittelulla ja pienin uhrauksin suurin osa kirkon jäsenistä voi saada temppelitoimitukset itselleen ja esivanhemmilleen ja saada siunauksia temppelissä tehtyjen liittojen kautta.

Koska rakastan teitä, aion puhua teille vilpittömästi ja kaunistelematta. Olen nähnyt, että ihmiset ovat monta kertaa tehneet suuria uhrauksia mennäkseen johonkin kaukaiseen temppeliin. Mutta kun temppeli rakennetaan lähelle, pian monet lakkaavat käymästä siellä säännöllisesti. Minulla on sellainen aavistus, että kun temppeli on sopivan lähellä, pienetkin asiat voivat häiritä suunnitelmia mennä temppeliin. Asettakaa selviä tavoitteita, olosuhteenne huomioon ottaen, milloin voitte ja aiotte osallistua temppelitoimituksiin. Älkää sitten antako minkään häiritä suunnitelmaanne. Tämä kaava takaa sen, että ne, jotka asuvat temppelin lähellä, ovat yhtä siunattuja kuin ne, jotka suunnittelevat paljon etukäteen ja tekevät pitkän matkan temppeliin.

Neljätoista vuotta sitten päätin käydä temppelissä ja suorittaa toimituksen ainakin kerran viikossa. Kun matkustelen, korvaan pois jääneet käynnit pysyäkseni tavoitteessani. Olen pitänyt tuon päätöksen, ja se on muuttanut minun elämääni syvällisesti. Pyrin osallistumaan kaikkiin eri toimituksiin, joita temppelissä tehdään.

Kehotan teitä ottamaan itsellenne tavoitteen siinä, kuinka usein käytätte hyväksenne toimituksia, joita käytössä olevissa temppeleissämme tarjotaan. Mikä muu voisi olla tärkeämpää kuin temppelitoimituksissa läsnä oleminen ja niihin osallistuminen? Millä toiminnalla voisi olla avioparille suurempi vaikutus ja mikä muu voisi tuottaa suurempaa iloa ja syvällistä onnea kuin palveleminen temppelissä yhdessä?

Esitän nyt vielä muutamia ehdotuksia siitä, kuinka temppelissä käymisestä voi hyötyä enemmän.

Hankkikaa ymmärrystä temppelitoimituksiin liittyvästä opista, etenkin Jeesuksen Kristuksen sovituksen merkityksestä.¹
Kun osallistutte temppelitoimituksiin, pohtikaa suhdettanne Jeesukseen Kristukseen ja Hänen suhdettaan taivaalliseen Isäämme. Tämä yksinkertainen teko johtaa suurempaan ymmärrykseen temppelitoimitusten taivaallisesta luonteesta.
Ilmaiskaa aina rukouksessa kiitollisuutta niistä verrattomista siunauksista, jotka tulevat temppelitoimituksista. Eläkää joka päivä niin, että voitte osoittaa taivaalliselle Isälle ja Hänen rakkaalle Pojalleen, kuinka paljon nuo siunaukset merkitsevät teille.
Suunnitelkaa säännöllisiä käyntejä temppelissä.
Jättäkää riittävästi aikaa ollaksenne kiireettömiä temppelin sisällä.
Vaihdelkaa toimintoja, niin että voitte osallistua kaikkiin temppelitoimituksiin.
Ottakaa kello kädestänne, kun astutte Herran huoneeseen.
Kuunnelkaa tarkkaavaisesti toimituksen kunkin osan esittämistä avoimin mielin ja sydämin.
Ajatelkaa sitä henkilöä, jonka puolesta suoritatte sijaistoimitusta. Rukoilkaa aika ajoin, että hän käsittää toimitusten suuren merkityksen ja on kelvollinen tai valmistautuu tulemaan kelvolliseksi hyötyäkseen niistä.
Huomatkaa, että sinetöimistoimituksen majesteettisuudessa on paljon sellaista, mitä ei voi ymmärtää eikä muistaa yhden omakohtaisen kokemuksen perusteella. Myöhempi usein toistuva sijaistyö auttaa ymmärtämään paljon enemmän sitä, mitä omakohtaisissa toimituksissa ilmoitetaan.
Käsittäkää, ettei sinetöimistoimitus ole kestävä, ennen kuin lupauksen Pyhä Henki on sen sinetöinyt. Molempien henkilöiden täytyy olla kelvollisia ja haluta sinetöimisen olevan iankaikkinen.

Jos teitä ei ole avioparina vielä sinetöity temppelissä, pohtikaa tätä pyhien kirjoitusten kohtaa:

”Selestisessä kirkkaudessa on kolme taivasta eli astetta;

ja päästäkseen korkeimpaan ihmisen on astuttava tähän pappeuden järjestykseen [mikä tarkoittaa uutta ja ikuista avioliittoa].

Ja ellei hän astu, hän ei voi päästä siihen.

Hän voi päästä toisiin, mutta se on hänen valtakuntansa loppu; hän ei voi enentyä.” (OL 131:1–4.)

Toisinaan kun kuulen kuoron laulavan temppelin vihkimistilaisuuden aikana, koen niin ylevän tunteen, että se kohottaa sydäntäni ja mieltäni. Suljen silmäni ja olen nähnyt mielessäni useammin kuin kerran ylösalaisen ihmiskartion, joka alkaa temppelistä ja avautuu ylöspäin. Olen tuntenut, että he edustavat niitä monia henkiä, jotka odottavat sijaistyön tekemistä heidän puolestaan tuossa pyhäkössä ja jotka riemuitsevat, koska viimeinkin on olemassa paikka, joka voi vapauttaa heidät niistä kahleista, jotka ehkäisevät heidän iankaikkista kehitystään. Tämän päämäärän saavuttamiseksi teidän pitää tehdä sijaistyötä. Teidän pitää löytää tiedot esivanhemmistanne. Uusi FamilySearch^TM-ohjelma tekee siitä entistä helpompaa. On välttämätöntä löytää nuo esivanhempien tiedot, valmistella ne ja tulla Herran huoneeseen suorittamaan toimitukset, joiden saamista he kaivaten odottavat. Mikä ilo onkaan voida osallistua temppelityöhön!

Haluaisin kertoa eräästä vaimoni Jeanenen esivanhemman kokemuksesta. Hänen nimensä on Sarah DeArmon Pea Rich. Hänen selontekonsa kertoo, mikä vaikutus temppelillä voi olla meidän elämässämme. Kun hän oli 31-vuotias, hän sai Brigham Youngilta kutsun työskennellä Nauvoon temppelissä, jossa suoritettiin kaikkia mahdollisia toimituksia, ennen kuin pyhien täytyi jättää tuo temppeli. Hän kirjoitti näin:

”Monia olivat ne siunaukset, joita olimme saaneet Herran huoneessa, mikä oli saanut aikaan iloa ja lohtua kaikkien murheidemme keskellä ja antoi meille uskoa Jumalaan, koska tiesimme, että Hän opastaisi meitä ja tukisi meitä edessämme olevalla tuntemattomalla matkalla. Sillä ilman sitä uskoa ja tietoa, jota meille annettiin siinä temppelissä Herran Hengen vaikutuksella ja avulla, matkamme olisi ollut kuin hyppäämistä tuntemattomaan. Sellaisen matkan aloittaminen talvella ja köyhyyden tilassamme tuntuisi samalta kuin kävellä kuoleman kitaan. Mutta me uskoimme taivaalliseen Isäämme ja panimme luottamuksemme Häneen tuntien, että olimme Hänen valittu kansansa ja olimme ottaneet vastaan Hänen evankeliuminsa; ja murheen sijaan halusimme riemuita siitä, että vapautuksemme päivä oli tullut.”²

Haluaisin nyt puhua siitä, mikä erityinen merkitys temppelillä on minulle. Osa tästä sanomasta tulee olemaan herkkää, joten arvostan rukouksianne sen aikana, jotten kävisi liian tunteelliseksi.

Herra otti vaimoni verhon tuolle puolen neljätoista vuotta sitten. Rakastan häntä koko sydämestäni, mutta en ole milloinkaan valittanut, sillä tiedän, että se oli Hänen tahtonsa. En ole koskaan kysynyt miksi, vaan sen sijaan mitä Hän haluaa minun oppivan tästä kokemuksesta. Uskon, että hyvä tapa kohdata epämiellyttäviä asioita elämässämme on olla valittamatta ja sen sijaan kiittää Herraa siitä luottamuksesta, jota Hän osoittaa meitä kohtaan, kun Hän antaa meille tilaisuuden voittaa vaikeuksia.

Meillä oli siunaus saada lapsia. Tytär, ensimmäinen lapsemme, on yhä valtavana siunauksena elämässämme. Pari vuotta myöhemmin syntyi poika, jolle annoimme nimen Richard. Muutamaa vuotta myöhemmin syntyi tytär. Hän kuoli elettyään vain muutaman minuutin.

Pojallamme Richardilla oli syntyessään sydänvika. Meille kerrottiin, että ellei sitä voitaisi hoitaa, olisi tuskin todennäköistä, että hän eläisi enemmän kuin kaksi, kolme vuotta. Se tapahtui niin kauan sitten, että nykyisin käytössä olevat menetelmät sellaisten vikojen korjaamiseksi olivat tuntemattomia. Siunauksenamme oli saada sellainen paikka, jossa lääkärit päättivät yhteistuumin yrittää suorittaa tarvittavan leikkauksen. Leikkaus oli tehtävä hänen pienen sydämensä lyödessä.

Leikkaus suoritettiin vain kuusi viikkoa pienen tyttövauvamme syntymän ja kuoleman jälkeen. Leikkauksen päätyttyä pääkirurgi tuli sisään ja sanoi, että se onnistui. Ja me ajattelimme: ”Kuinka ihanaa! Poikamme saa voimakkaan ruumiin, hän voi juosta ja kävellä ja kasvaa!” Ilmaisimme syvällisen kiitoksemme Herralle. Sitten, noin 10 minuuttia myöhemmin, sama lääkäri tuli sisään tuhkanharmain kasvoin ja sanoi meille: ”Poikanne on kuollut.” Leikkauksen aiheuttama sokki oli ilmeisestikin suurempi kuin poikamme pikkuinen ruumis pystyi kestämään.

Myöhemmin yöllä syleilin vaimoani ja sanoin hänelle: ”Ei meidän tarvitse murehtia, sillä lapsemme syntyivät liiton alaisina. Meillä on varmuus, että saamme heidät luoksemme tulevaisuudessa. Nyt meillä on syy elää erittäin hyvin. Meillä on poika ja tytär, jotka ovat olleet oikeutettuja pääsemään selestiseen valtakuntaan, koska he kuolivat ennen kuin täyttivät kahdeksan.” Tuo tieto on antanut meille suurta lohtua. Me riemuitsemme tiedosta, että kaikki seitsemän lastamme on sinetöity meihin ajaksi ja koko iankaikkisuudeksi.

Tuo koettelemus ei ole ollut ongelmana kumpaisellekaan meistä, sillä kun me elämme vanhurskaasti ja olemme saaneet temppelitoimitukset, kaikki muu on Herran käsissä. Me voimme tehdä parhaamme, mutta lopputulos riippuu Hänestä. Kun elämme kelvollisina, meidän ei pitäisi milloinkaan valittaa siitä, mitä elämässämme tapahtuu.

Neljätoista vuotta sitten Herra päätti, ettei vaimoni enää tarvinnut elää maan päällä, ja Hän otti hänet verhon tuolle puolen. Myönnän, että toisinaan on vaikeaa, kun ei voi kääntyä hänen puoleensa ja puhua hänen kanssaan, mutta minä en valita. Herra on sallinut minun tärkeinä elämäni hetkinä tuntea hänen vaikutuksensa verhon läpi.

Se, mitä yritän opettaa, on, että kun me pidämme tekemämme temppeliliitot ja kun me elämme vanhurskaasti voidaksemme päästä osallisiksi noissa toimituksissa luvatuista siunauksista, niin tulipa mitä tahansa, meillä ei ole mitään syytä murehtia tai tuntea toivottomuutta.

Tiedän, että temppelissä suoritettavien toimitusten ansiosta minulla on etuoikeus saada olla kauniin vaimoni kanssa, jota rakastan koko sydämestäni, ja niiden lasten kanssa, jotka ovat hänen kanssaan verhon tuolla puolen. Mikä siunaus, että meillä on jälleen maan päällä sinetöimisvaltuus, ei ainoastaan tämän kuolevaisen elämän ajaksi vaan iankaikkisuuksiksi. Olen kiitollinen siitä, että Herra on palauttanut evankeliuminsa täyteydessään, mukaan luettuina ne toimitukset, jotka meiltä vaaditaan, jotta voimme olla onnellisia maailmassa ja elää ikuisesti onnellista elämää tuonpuoleisessa.

Tämä on Herran työtä. Jeesus Kristus elää. Tämä on Hänen kirkkonsa. Minä todistan Hänestä ja Hänen sovituksestaan, joka on perusta, joka saattaa voimaan ja tekee kestäväksi jokaisen temppeleissä suoritetun toimituksen. Todistan siitä kaikin minulla olevin voimin. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.