Äidin opetuksia
Vanhin Jairo Mazzagardi
seitsemänkymmenen koorumista
Kasvuvuosinani aina kun me saimme rahaa, äiti otti parhaat setelit – ne, jotka olivat sileimmät tai puhtaimmat – ja antoi ne papille siinä kirkossa, jossa me kävimme. Hän teki niin koko elämänsä ajan. Hän sanoi: ”Tämä kuuluu Jumalalle.” Nuo sanat ovat pysyneet mielessäni siitä asti. Kun minut aikuisena kastettiin Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoon, minun ei ollut vaikea maksaa kymmenyksiä, koska äiti oli opettanut minut noudattamaan tuota lakia.
Äiti opetti minua myös olemaan rehellinen, vaikka se tarkoittikin vaikeiden asioiden tekemistä. Naapurimme kasvatti kaikenlaisia hedelmiä ja vihanneksia. Joskus hänen hedelmänsä kasvoivat meidän puolellamme aitaa. Kerran poimin niitä hedelmiä ja vein ne äidille. Hän katsoi minua ja sanoi: ”Nuo eivät kuulu meille.” En voinut uskoa sitä. Kysyin: ”Mitä tarkoitat? Nämä olivat meidän puolella aitaa!” Hän sanoi uudelleen: ”Nuo eivät kuulu meille.” Sitten hän tarttui käteeni ja me kävelimme naapurin luo. Pyysimme anteeksi sitä, että olimme ottaneet hänen hedelmiään. Äiti sanoi, että jos halusimme jotakin, meidän piti saada se rehellisesti.
Ehkäpä sinun vanhempasi eivät ole kirkon jäseniä tai et ole aina samaa mieltä heidän päätöksistään. Voit silti oppia heiltä tosia periaatteita kuten rehellisyyttä, vastuuntuntoa, omavaraisuutta ja ahkeruutta. Nuo periaatteet ovat suuria siunauksia elämässäsi.