Kuinka voin olla tuomitsematta muita ja olla silti suvaitsematta syntiä?

Meitä käsketään antamaan anteeksi muille ja jättämään lopullinen tuomio Jumalalle (ks. OL 64:9–11), mutta se ei silti tarkoita synnin suvaitsemista. Jos olemme ihmisten seurassa, jotka tekevät syntiä, meidän tulee olla valona heille ja puolustaa sitä, mikä on oikein. Se tarkoittaa vähintään hyvän esimerkin antamista siten, ettemme itse tee syntiä emmekä hakeudu kyseenalaisiin tilanteisiin tai seuraan. Mutta pitäisikö meidän huomauttaa ihmisten huonosta käytöksestä, jotta he tietäisivät Jumalan laeista ja siitä, mitä mieltä itse olemme niistä? Ja jos pitäisi, niin milloin ja kuinka meidän pitäisi tehdä se?

Vastaus riippuu luultavasti tilanteesta, siitä, millainen suhde meillä on kyseisiin ihmisiin, sekä siitä, mitä he tietävät Jumalan laeista. Esimerkiksi kahdenkeskinen keskustelu perheenjäsenten ja läheisten ystävien kanssa on parempi tapa kuin käskeä huoneen täydeltä pelkkiä tuttavia tekemään parannus. Etsi Pyhän Hengen johdatusta. Hän voi opastaa sanojasi ja tekojasi, jotta voit löytää oikean tasapainon rakkaudessa, suvaitsevaisuudessa sekä lujassa sitoutumisessa Herran tasovaatimuksiin.