Pioneeritaipaleesi – todellinen eikä kuviteltu
Myöhempien aikojen pyhänä oleminen tarkoittaa sitä, että on pioneeri.
Kun olin pikkupoika, kuvittelin toisinaan olevani urheilusankari. Kuvittelin, että osaisin lentää. Kuvittelin, että olin jättiläinen. Olin tyytyväinen elämääni, vaikka olin lyhyt, en osannut lentää ja olin vain hieman urheilullinen. Mutta kuvitteleminen oli hauskaa. Nautin kokiessani jotakin erilaista, vaikka se tapahtuikin vain mielikuvituksessani. Siksi varmaan monista ihmisistä on hauskaa kuvitella.
Kuvittelemisesta puheen ollen me myöhempien aikojen pyhät lähdemme mielellämme pioneerivaelluksille. Pukeudumme pioneerivaatteisiin (ainakin sinne päin). Vedämme pioneerikäsikärryjä (tavallaan). Syömme pioneeriruokaa (no, ei ihan). Teemme valtavan ponnistuksen kuvitellessamme, että olemme pioneereja. Hämmästyttävää on, ettei meidän tarvitse kuvitella. Me olemme jo pioneereja.
Presidentti Thomas S. Monson on sanonut: ”Myöhempien aikojen pyhänä oleminen tarkoittaa sitä, että on pioneeri, sillä pioneeri määritellään henkilöksi, ’joka kulkee edellä valmistaakseen tai raivatakseen muille tien, jota seurata’.”1 Presidentti Thomas S. Monson on opettanut meille sanoillaan ja teoillaan, kuinka voi olla todellinen pioneeri:
”Me seuraamme suurimman Pioneerin, Vapahtajan, jalanjäljissä – Hänen, joka kulki ennen meitä ja näytti meille tien, jota seurata.
’Tule – – ja seuraa minua’, Hän kutsui.”2
Tule… ja seuraa… minua. Nämä yksinkertaiset sanat voivat auttaa meitä olemaan todellisia pioneereja.
Tarkastellaan näitä sanoja muutaman äskettäin vaarnan pioneerivaelluksella olleen nykyajan pioneerin näkökulmasta.
”Tule – – ja seuraa minua”
Sana tule on kutsu. Se viittaa siirtymiseen yhdestä paikasta toiseen. Taylor A. tietää hyvin, mitä tämä sana tarkoittaa.
Taylor on valoisa, iloinen ja täynnä Henkeä, mutta hän kiiruhtaisi kertomaan, etteivät nuo sanat soveltuneet häneen kaksi vuotta sitten. Hän on siirtynyt nyt eri paikkaan – hengellisesti ja fyysisesti. Hän on pioneeri.
”Olen ollut pioneeri omassa elämässäni”, hän sanoo, ”koska olen uusi käännynnäinen. Ja taipaleeni on ollut kerrassaan hämmästyttävä. Minusta tuntuu kuin eläisin aivan uutta elämää. Ja kun sitten otamme tuon ensimmäisen askeleen taipaleellamme, tapahtuu ihmeitä.”
Taylor paitsi ymmärtää kutsun tulla – hän myös tietää, kuka kutsun on esittänyt. Hän huomauttaa: ”Eikö me olla maailmassa tosi irrallaan siitä, mistä olemme tulleet? Ollaan niin kiinni omassa työssä ja tekniikassa, ja sanoma, joka on tosiaan iskenyt minuun viime aikoina, on asettaa Kristus ensimmäiseksi. Kunpa vain todella toimisimme kuten pioneerit toimivat – [he] keskittyivät Kristukseen.”
Seuraa on toinen kutsu. Pioneerivaelluksella Ethan G. oppi ymmärtämään tämän sanan paremmin. ”Vaelluksella ei ole aina tuntunut hyvältä, tai olen ollut jotenkin alamaissa”, hän myöntää. ”Mutta tajuan, että pioneereistakin tuntui siltä.”
Ethan ihmetteli aiemmin, miksi alkuaikojen pioneerit olivat halukkaita tekemään sen, mitä he tekivät. Hän sanoo: ”Tuntuu siltä, että itse olisin saattanut luovuttaa. Mutta kun olen ajatellut asiaa, tajusin sen johtuneen siitä, että he rakastivat Vapahtajaa ja he toivoivat, että heistä voi tulla parempia Hänen avullaan. Minäkin haluan kokeilla sitä.”
Ennen vaellukselle lähtöä Ethan luki entisajan pioneereista, tunsi yhteyttä heihin ja sai innoitusta heidän uskostaan seurata Jeesusta Kristusta. Ja mitä Ethan tekee nyt? Hän valmistautuu ottamaan vastaan kutsun palvella kokoaikaisena lähetyssaarnaajana. Presidentti Monsonin neuvoa noudattaen hän valmistautuu näyttämään muille tietä.
Minne meidän pitäisi tulla? Ketä meidän pitäisi seurata? Vapahtaja sanoo meille: ”Tule – – ja seuraa minua” (Luuk. 18:22, kursivointi lisätty). Kun Harmony lähti vaellukselle, hän näki kokemuksessaan Herran käden vaikutuksen. Hän tiesi seuraavansa Vapahtajaa.
Harmonyn tie vaarnansa vaellukselle oli erilainen kuin muiden. Kun hän oli 15-vuotias, hän sai tietää sairastavansa harvinaista ihosyövän muotoa. Hän ei pystynyt osallistumaan vaarnansa vaellukselle. ”Olin aivan maassa”, hän muistelee.
Neljä vuotta myöhemmin, kun vaarnassa ilmoitettiin uudesta vaelluksesta, Harmony oli parantunut syövästä. Mutta koska hän oli 19-vuotias, hän ajatteli, ettei pystyisi osallistumaan. Sitten hän sai kutsun osallistua johtajana. Hän sanoo: ”Se on minulle todistus siitä, että Herra tietää, keitä me olemme, ja Hän tietää sydämemme toiveet, ja jos ne ovat vanhurskaita ja hyviä, Hän siunaa meitä.”
Harmony antaa neuvon auttaakseen meitä, kun kohtaamme koettelemuksia: ”Kenelle tahansa, jolla on vaikeaa, sanoisin, että turvaa Herraan. Hän on aina valmis auttamaan sinua. Hän rakastaa meitä, eikä Hän anna meidän epäonnistua. Meidän pitää vain ojentaa kätemme Hänelle, niin Hän auttaa meitä pioneeritaipaleellamme.”
Sinä voit olla pioneeri
Ellet ole koskaan ollut pioneerivaelluksella, voit silti olla pioneeri. Sinun ei tarvitse käyttää hilkkaa tai vetää käsikärryjä. Sinun pitää vain seurata Jeesusta Kristusta kuten varhaiset pioneerit tekivät. Tehdessäsi niin sinusta tulee, kuten presidentti Monson sanoi, se, ”joka kulkee edellä valmistaakseen tai raivatakseen muille tien, jota seurata”.
Jos sinulla on tilaisuus lähteä pioneerivaellukselle, nauti siitä! Ja kun se on ohi ja jätät käsikärrysi, älä jätä pioneeritodistustasi niihin. Ota tuo todistus mukaasi.
Sinä olet tosielämän, nykyajan pioneeri. Kun oppaanasi on suurin Pioneeri – Vapahtaja – onnistut varmasti!