Naiset, jotka seurasivat Jeesusta Galileasta

Lani ja John Hilton

Kolme opetusta uskollisilta naisilta, jotka seurasivat Jeesusta Kristusta.

Jeesuksen naispuoliset seuraajat kävelevät yhdessä

Vuonna 1883 Helen Mar Whitney kirjoitti, että ”Kristuksen elämässä [voimme] nähdä naisen osoittaman omistautumisen. Nainen viipyi viimeisenä ristin juurella, ja nainen oli ensimmäisenä haudalla.”¹ Vaikka sisar Whitney ei täsmentänyt, keistä naisista hän puhui, heidän joukossaan ovat ne naiset, jotka seurasivat Kristusta Galileasta. Luukas kuvailee näitä naisia kirjoittaen, että ”Jeesus kulki kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään julistaen ilosanomaa – –. Hänellä oli seurassaan kaksitoista opetuslastaan sekä muutamia naisia, jotka hän oli parantanut taudeista – –, Magdalan Maria – –, Johanna, jonka aviomies Kuusas oli Herodeksen korkeita virkamiehiä, sekä Susanna. Lisäksi oli monia muita naisia, ja kaikki nämä avustivat [Jeesusta Kristusta] omilla rahoillaan.” (Luuk. 8:1–3.)

Ilmaus ”monia muita naisia” viittaa huomattavan suureen ryhmään. Kristuksen kanssa oli monia uskollisia naisia. Nämä naiset opettavat meitä rakentamaan Jumalan valtakuntaa ja olemaan niiden luona, jotka kärsivät. He opettavat meitä olemaan rohkeita ja pysymään lähellä Kristusta silloinkin kun on vaikeaa. Ehkäpä tärkeintä on, että he opettavat meille, että Kristuksen avulla me voimme jättää pimeyden ja tulla valoon.

Magdalan Maria, Johanna, Susanna² ja monet muut Kristusta seuranneet naiset eivät olleet passiivisia vaan tukivat Häntä aktiivisesti ja aineellisesti Hänen palvelutyössään (ks. Luuk. 8:2–3). Johannan nimenomaisesti mainitaan olleen naimisissa Herodeksen taloudenhoitajan kanssa, mikä tarkoittaa todennäköisesti sitä, että hänen miehensä oli vakavaraisessa ja vaikutusvaltaisessa asemassa Galilean hallitsijan, kuningas Herodes Antipaan, palveluksessa.

Kun nämä naiset seurasivat Kristusta Galileassa, he todennäköisesti kuulivat monia Hänen saarnojaan, kuuntelivat Hänen vertauksiaan ja todistivat ihmeitä, kuten verenvuodosta kärsineen naisen ja 18 vuotta sairaana olleen naisen parantamiset (ks. Luuk. 8:43–48; 13:11–13). He olivat luultavasti paikalla 5 000:n ruokkimisessa ja monien muiden ihmeiden tapahtuessa (ks. Luuk. 9:12–17; 14:1–4). Kun Kristuksen palvelutyö Galileassa lähestyi loppuaan, jotkut näistä naisista seurasivat Häntä viikon mittaiselle matkalle Jerusalemiin (ks. Matt. 27:55–56).

Jeesus puhuu naisen kanssa muiden katsellessa — Evankeliumeissa mainitaan useita naisia, jotka seurasivat Jeesusta ja auttoivat Häntä, kuten Maria, Johanna ja Susanna. He ”ja monet muut naiset” kuulivat Vapahtajan opettavan ja todennäköisesti todistivat ihmeitä.

Surkaa surevien kanssa

Mieti hetki sitä, että nämä naiset tulivat Kristuksen mukana Galileasta ja olivat läsnä Hänen ristiinnaulitsemisessaan. Vaikka pyhät kirjoitukset eivät nimenomaisesti kerro heidän osallistumisestaan Vapahtajan viimeisen elinviikon muihin tapahtumiin, vaikuttaa todennäköiseltä, että he olivat läsnä riemusaatossa Hänen tullessaan Jerusalemiin, kuulivat Hänen opetuksiaan temppelissä ja kenties osallistuivat muihinkin tapahtumiin.

Luukas kertoo, että tämä naisryhmä oli läsnä Golgatalla: ”Jeesuksen tuttavat seisoivat kaikki etäämpänä ja seurasivat sieltä [ristiinnaulitsemista]. Siellä olivat myös naiset, jotka olivat tulleet Galileasta hänen mukanaan.” (Luuk. 23:49.) Matteus viittaa tähän samaan naisjoukkoon ja kertoo, että ”siellä oli myös useita naisia jonkin matkan päässä tätä [ristiinnaulitsemista] katselemassa. Galileasta lähtien he olivat kulkeneet Jeesuksen mukana ja palvelleet häntä. Heidän joukossaan olivat Magdalan Maria, Jaakobin ja Joosefin äiti Maria ja Sebedeuksen poikien äiti.” (Matt. 27:55–56.)³

Ajattele sitä syvää surua, jota nämä naiset tunsivat ristin juurella, kun he näkivät Vapahtajan kärsivän. Meillä kaikilla on aikoja, jolloin rakkaamme kokevat murhenäytelmiä ja me olemme voimattomia tekemään mitään. Vaikka naiset ristin juurella eivät voineet muuttaa tilannetta, he olivat Vapahtajan luona Hänen kokiessaan sietämätöntä tuskaansa. Heidän esimerkkinsä osoittaa meille, että yksi tapa ”surra surevien kanssa” (ks. Moosia 18:9) on yksinkertaisesti olla niiden luona, jotka kärsivät.

Olkaa rohkeita ja pysykää lähellä

Nämä naiset näyttävät myös esimerkin rohkeudesta. Heidän jäämisensä ristin juurelle saattoi asettaa heidät vaaraan, koska he olivat yhteydessä henkilöön, jonka Rooma oli teloittanut. Se, mitä Camille Fronk Olson kirjoitti Jeesuksen äidistä Mariasta (joka myös oli ristin juurella), pätee näihinkin naisiin: ”Seisomalla Jeesuksen rinnalla tilanteessa, jonka muut kokivat häpeälliseksi ja tukalaksi, Maria myös viestitti, että hän pelkäsi Jumalaa enemmän kuin ihmisiä. Mitä tahansa syytöksiä sivulliset Mariaa kohtaan voivatkin esittää, hänen tyyneytensä viestii, että toisin kuin toiset Jeesuksen opetuslapset, hän ei suostunut kieltämään yhteyttään Jeesukseen.”⁴

Tämä monien naisten joukko, joka oli läsnä Kristuksen antaessa henkensä, näki myös, ”kuinka Jeesuksen ruumis pantiin hautaan. Palattuaan kaupunkiin he hankkivat tuoksuvia öljyjä ja voiteita, mutta sapatin he viettivät levossa lain käskyn mukaan.” (Luuk. 23:55–56.) Koska näillä naisilla oli vastassaan juutalaisviranomaisten tai roomalaisten aiheuttama vaara, he olisivat voineet valmistautua lähtemään kaupungista kiireesti. Sen sijaan he valmistivat tuoksuöljyjä Kristuksen ruumista varten (ks. Luuk. 24:1). Vaikka heidän tulevaisuutensa oli epävarma, he pysyivät lähellä paikkaa, jossa Jeesus oli. Kristitty kirjailija Max Lucado kysyy ristiinnaulitsemisen jälkeiseen lauantaihin viitaten: ”Kun elämässäsi on lauantai, miten reagoit? Mitä teet, kun olet eilisen murhenäytelmän ja huomisen voiton välissä? Jätätkö Jumalan – vai pysytteletkö Hänen lähellään?”⁵ Nämä naiset opettavat meitä pysymään lähellä Jeesusta myös vaikeina hetkinä.

Tulkaa valoon

Ei ole yllättävää, että sama naisjoukko oli ensimmäisenä haudalla pääsiäisaamuna (ks. Luuk. 24:1–10).⁶ Heille enkeli julisti ilouutisen:

”Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta?

Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista. Muistakaa, mitä hän sanoi teille ollessaan vielä Galileassa.” (Luuk. 24:5–6.)

Naiset ”muistivat, mitä Jeesus oli puhunut”, ja ”haudalta palattuaan [he] veivät tästä sanan yhdelletoista opetuslapselle ja kaikille muille” (Luuk. 24:8–9).

Apostoli Johannes kertoo meille, että Magdalan Maria oli ensimmäinen ihminen, joka näki ylösnousseen Vapahtajan (ks. Joh. 20:11–17). Tämä on kenties erityisen merkittävää, kun muistamme Luukkaan kertoneen, että Mariaa oli aiemmin elämässään riivannut ”seitsemän pahaa henkeä” (Luuk. 8:2). Ehkä tässä voimme nähdä, että Maria pääsi hyvin haastavista olosuhteista ensimmäiseksi ihmiseksi, joka oli Kristuksen ylösnousemuksen todistaja. Tästä voimme päätellä, että kun olemme yhteydessä Jeesukseen Kristukseen, Hän voi auttaa meitä jättämään pimeyden ja tulemaan valoon. Mitä tahansa haasteita meillä onkin ollut menneisyydessä, me voimme kokea iloa tulemalla Kristuksen luo nyt.

Magdalan Maria, Johanna, Susanna ja monet muut Kristusta Galileasta seuranneet naiset ovat voimallisia esimerkkejä opetuslapsista, jotka auttavat Jumalan valtakunnan rakentamisessa. He opettavat meitä olemaan niiden luona, jotka kärsivät, olemaan rohkeita ja olemaan jättämättä Jeesusta – silloinkaan kun on vaikeaa. Nämä naiset, ylösnousseen Kristuksen todistajat, opettavat meille, että Kristuksen avulla me voimme jättää pimeyden ja tulla valoon.

Vuonna 1893 myöhempien aikojen pyhä Lu Dalton kirjoitti seuraavat rivit, jotka tavoittavat näiden Jeesusta Kristusta seuranneiden naisten voiman:

Syntyvää ensimmäisenä hän tervehtää
ja viimeisenä lähtee luota kuolevan.
Kotiinsa päivänpaisteen tuomaan ennättää,
on viimeinen, jonka voi nähdä suuttuvan.

Juurella ristin viimeisenä viipyy hän,
ensiksi näkee ylösnousseen Kristuksen.
Ensiksi kertoo Vapahtajan elävän,
ja päässeen kahleista kuoleman pimeyden.7