”Meidät on kutsuttu tekemään hyvää”, Liahona, kesäkuu 2024.

Meidät on kutsuttu tekemään hyvää

Vanhin Ronald A. Rasband

kahdentoista apostolin koorumista

Me rakennamme Jumalan valtakuntaa palvellessamme muita, pitäessämme valomme korkealla ja puolustaessamme uskonnonvapautta.

Gideon tunnisti väärän opin kuullessaan sitä. Hän oli kuullut sitä aiemmin kuningas Nooalta ja tämän papeilta – papeilta, jotka olivat ”ylpistyneet sydämensä kopeudessa” ja joita ”elätettiin näin heidän laiskuudessaan ja epäjumalien palvonnassaan ja haureudessaan niillä veroilla, jotka kuningas Nooa oli määrännyt kansalleen” (Moosia 11:5–6).

Mikä vielä pahempaa, kuningas Nooa oli surmauttanut profeetta Abinadin ja yrittänyt hävittää Alman ja tämän käännynnäiset (ks. Moosia 17; 18:33–34). Tehdäkseen lopun sellaisesta jumalattomuudesta Gideon vannoi pysäyttävänsä kuninkaan, jonka hengen hän säästi vain lamanilaisten hyökkäyksen vuoksi (ks. Moosia 19:4–8).

Myöhemmin Gideon syytti aivan oikein Nooan pappeja 24 lamanilaistyttären pois viemisestä. Hän havaitsi, että Abinadin profetia kansaa vastaan oli täyttynyt, koska he olivat kieltäytyneet tekemästä parannusta. (Ks. Moosia 20:17–22.) Hän auttoi lamanilaisten orjuuttamana olevan Limhin kansan vapauttamisessa (ks. Moosia 22:3–9).

Nyt iäkkäämpänä Gideon kohtasi jälleen kerran sekä ylpeyttä että jumalattomuutta seistessään Nehorin edessä, joka oli tuonut pappisvallan kansan keskuuteen. Nehor vastusti kirkkoa ja yritti johtaa kansaa harhaan. (Ks. Alma 1:3, 7, 12; ks. myös 2. Nefi 26:29.)

Käyttäen aseenaan Jumalan sanaa uskollinen Gideon nuhteli Nehoria tämän jumalattomuudesta. Vihaisena Nehor hyökkäsi Gideonia vastaan ja surmasi tämän miekallaan. (Ks. Alma 1:7–9.) Näin päättyivät sen ”vanhurskaan miehen” päivät, joka oli ”tehnyt paljon hyvää tämän kansan keskuudessa” (Alma 1:13).

Nämä myöhemmät ajat, joita elämme, tarjoavat meille runsaasti tilaisuuksia olla Gideonin lailla ”välineenä Jumalan käsissä” (Alma 1:8) olemalla ”hyödyksi” (Moosia 22:4) muille, puolustamalla vanhurskautta ja vastustamalla uhkia, jotka kohdistuvat vapauteemme palvella Jumalaa. Kun noudatamme Gideonin uskollista esimerkkiä, mekin voimme tehdä paljon hyvää.

Ykseyttä palvelemisessa

”Vapahtajan seuraajina me pyrimme rakastamaan Jumalaa ja lähimmäisiämme kaikkialla maailmassa”, ensimmäinen presidenttikunta on sanonut. ”Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko on innokas siunaamaan muita ja auttamaan apua tarvitsevia. Meitä on siunattu kyvyllä, voimavaroilla ja luotettavilla maailmanlaajuisilla yhteyksillä tämän pyhän vastuun toteuttamiseksi.”¹

Olen kiitollinen epäitsekkäästä palvelemisesta ja palvelutyöstä, jota kirkon jäsenet tekevät temppeleissämme sekä seurakunnissaan ja vaarnoissaan. Olen kiitollinen myös siitä, että kirkon jäsenet palvelevat lukemattomissa yhteiskunnan ja opetusalan järjestöissä sekä hyväntekeväisyysjärjestöissä ja että he osallistuvat vuosittain tuhansiin humanitaarisiin hankkeisiin ja tekevät miljoonia tunteja vapaaehtoistyötä lähes 200 maassa ja territoriossa.²

Yksi tapa, jolla kirkko laajentaa palvelumahdollisuuksia useissa maissa, on justserve.org-palvelun avulla. Justserve.org, joka on kirkon tukema mutta tarkoitettu kaikille niille, jotka haluavat siunata muita, ”yhdistää yhteisöjen vapaaehtoistyötarpeet ja vapaaehtoistyöntekijät”, jotka ”parantavat elämänlaatua yhteisössä”³.

Kirkko ja sen jäsenet toimivat myös yhteistyössä palvelujärjestöjen kanssa eri puolilla maailmaa. Kirkko oli jäsentensä ansiosta ”suurin yksittäinen taho, joka osallistui Punaisen Ristin verenluovutukseen vuonna 2022”. Lisäksi kirkko teki äskettäin Punaiselle Ristille 8,7 miljoonan Yhdysvaltain dollarin lahjoituksen.⁴

Kirkko tekee yhteistyötä järjestöjen kanssa myös tuoden puhdasta vettä ja toteuttaen sanitaatiohankkeita alueilla eri puolilla maailmaa. Vuonna 2022 kirkko osallistui 156 tällaiseen hankkeeseen.⁵ Teemme yhteistyötä ja annamme lahjoituksia myös muille toimijoille, jotka tuovat apua Jumalan kärsiville lapsille.⁶

”Kun yhdistämme kätemme palvellaksemme apua tarvitsevia”, presidentti Henry B. Eyring, toinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa, on sanonut, ”Herra yhdistää meidän sydämemme.”⁷

Pitäkää valonne korkealla

Vapahtajan opetuslapsina me myös siunaamme lähimmäisiämme, kun pidämme liittomme ja elämme Kristuksen kaltaista elämää. Mormonin kirjassa opetetaan, että ”kirkon väen” täytyy paitsi valita vanhurskaus myös tuoda vanhurskas äänensä kuuluville, jos he haluavat, että Herra suojelee heitä ja antaa heidän menestyä (ks. Alma 2:3–7; ks. myös Moosia 29:27). Herra odottaa meidän kertovan uskostamme ja uskonkäsityksistämme sekä pitävän valomme korkealla. ”Katso, minä olen valo, joka teidän on pidettävä korkealla” (3. Nefi 18:24).

”Me emme palvele Vapahtajaamme hyvin, jos pelkäämme ihmistä enemmän kuin Jumalaa”, presidentti Dallin H. Oaks, ensimmäinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa, on sanonut. Hän lisäsi: ”Meidät on kutsuttu vakiinnuttamaan Herran tasovaatimukset, eikä noudattamaan maailman tasovaatimuksia.”⁸

Olemmepa koulussa, töissä tai leikeissä, olemmepa lomalla, treffeillä tai verkossa, Herran opetuslapsina me emme häpeä ottaa päällemme Kristuksen nimeä (ks. Alma 46:21). Sanoillamme ja teoillamme me todistamme, että Jumala elää ja että me seuraamme Hänen Poikaansa.

”Meidän uskomme ei ole lokeroitua, tai sen ei ainakaan pitäisi olla. Usko ei ole vain kirkkoa varten, se ei ole vain kotia varten, se ei ole vain [koulua] varten”, huomauttaa Paul Lambert, myöhempien aikojen pyhiin kuuluva uskonnollisen pluralismin asiantuntija. ”Se on kaikkea sitä varten, mitä teemme.”⁹

Emme tiedä, millainen vaikutus todistuksellamme, hyvällä esimerkillämme ja hyvillä teoillamme saattaa olla muihin. Mutta kun puolustamme sitä, mikä on oikein, ja pidämme Vapahtajan valoa korkealla, ihmiset huomaavat meidät ja taivas kannustaa meitä.

Puolustakaa uskonnonvapautta

Nykyajan pappisvalta, jossa yhä maallistuneemmat yhteiskunnat vastustavat uskovia, ei eroa kovinkaan paljon Mormonin kirjan ajoista. Niiden ääni, jotka vastustavat uskonnon keskeistä roolia julkisilla ja poliittisilla areenoilla, voimistuu. Maallistumisen kannattajat ja valtiovallat, myös monet koulut ja yliopistot, pakottavat tiettyyn käyttäytymiseen ja julistavat moraalittomuutta, ateismia ja moraalista relativismia.

Hyökkäykset uskonnonvapautta vastaan onnistuvat, ellemme puolusta uskonnollisia oikeuksiamme. Opetin vastikään, että ”kirkkona me liitymme muiden uskontojen kanssa suojelemaan kaikkien uskontojen ja uskontokuntien ihmisiä sekä heidän oikeuttaan puhua vakaumuksestaan”¹⁰.

Taivaassa taisteltiin moraalisesta tahdonvapaudesta – vapaudestamme valita. Tahdonvapautemme säilyttäminen edellyttää sitä, että suojelemme uutterasti uskonnonvapauttamme.

Elinvoimainen usko vahvistaa ja suojelee perheitä, yhteisöjä ja kansakuntia. Se saa aikaan kuuliaisuutta lakia kohtaan, juurruttaa kunnioituksen elämää ja omaisuutta kohtaan sekä opettaa rakkautta, rehellisyyttä ja moraalia – hyveitä, joita tarvitaan oikeudenmukaisen, vapaan ja kohteliaan yhteiskunnan edistämiseen. Meidän ei tarvitse koskaan pyytää anteeksi uskoamme.

Lähetystyöpyrkimyksemme, sijaistyömme temppeleissä, pyrkimyksemme rakentaa Jumalan valtakuntaa ja oma onnellisuutemme edellyttävät sitä, että puolustamme uskontoa ja vapautta. Sen vapauden menettäminen tietäisi muidenkin vapauksien menettämistä.

Profeetta Joseph Smith opetti: ”Vapaudenrakkaus innoittaa sieluani – koko ihmiskunnan yhteiskunnallisen ja uskonnollisen vapauden.”¹¹ Uskonnonvapaus innoittaa myös meidän sieluamme, kun noudatamme kirkon johtajien neuvoja:

”Pysykää ajan tasalla tärkeistä yhteiskunnallisista asioista, ja sitten puhukaa suoraan rohkeasti ja kohteliaasti.”¹²
”Käsittäkää, että uskonnonvapauden rapautuminen vaikuttaa merkittävästi mahdollisuuksiimme kasvaa voimassa ja evankeliumin tiedossa, saada siunauksia pyhien toimitusten kautta ja turvata siihen, että Herra johtaa kirkkoaan.”¹³
”Nouskaa ja puhukaa rohkeasti vakuuttaaksenne, että Jumala on olemassa ja että on olemassa ehdottomia totuuksia, jotka perustuvat Hänen käskyihinsä.”¹⁴
”Haastakaa lakeja, jotka heikentäisivät vapauttamme harjoittaa uskontoamme.”¹⁵
”Menkää maailmaan tekemään hyvää, vahvistamaan uskoa kaikkivaltiaaseen Jumalaan ja auttamaan muiden tuomisessa onnellisempaan paikkaan.”¹⁶
Tutkikaa aineistoa sivustoilla religiousfreedom.churchofjesuschrist.org ja religiousfreedomlibrary.org/documents.

Me rakennamme Jumalan valtakuntaa palvellessamme, pitäessämme valomme korkealla ja puolustaessamme uskonnonvapautta. Herra siunatkoon meitä pyrkimyksissämme tehdä ”paljon hyvää” perheidemme, yhteisöjemme ja kansakuntiemme keskuudessa.