”Oppiaihe 8, luokan valmistautumisaineisto: Jeesuksen Kristuksen kirkon perustaminen”, Palautuksen perustukset, opettajan aineisto, 2019
”Oppiaihe 8, luokan valmistautumisaineisto”, Palautuksen perustukset, opettajan aineisto
Oppiaihe 8, luokan valmistautumisaineisto
Jeesuksen Kristuksen kirkon perustaminen
Mitä jäsenyys Jeesuksen Kristuksen palautetussa kirkossa merkitsee sinulle? Kun opiskelet tätä oppiaihetta, mieti, kuinka osallistumisesi Herran kirkossa voi johtaa suurempiin siunauksiin sinulle ja perheellesi sekä muille, joiden kanssa olet tekemisissä elämäsi aikana.
Osa 1
Millä tavoin Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko on erilainen kuin kaikki muut kirkot ja uskonnot?
Huhtikuun 6. päivänä vuonna 1830 Joseph Smith ”seisoi joen varressa ja näki, kuinka hänen äitinsä ja isänsä kastettiin kirkkoon. He olivat kulkeneet vuosien ajan eri teitä etsiessään totuutta, mutta olivat nyt viimeinkin yhtä uskossa. Kun Josephin isä nousi vedestä, profeetta tarttui häntä kädestä, auttoi hänet rantapenkereelle ja halasi häntä.
’Jumalani’, Joseph huudahti haudaten kasvonsa isänsä rintaan, ’olen saanut nähdä, että isäni on kastettu Jeesuksen Kristuksen tosi kirkkoon!’” (Pyhät – kertomus Jeesuksen Kristuksen kirkosta myöhempinä aikoina, kirja 1, Totuuden viiri, 1815–1846, luku 8; ks. Liahona, lokakuu 2018.)
Kun Joseph Smith oli kääntänyt Mormonin kirjan ja saanut pappeuden valtuuden taivaallisilta sanansaattajilta, Herra ohjasi häntä ”profetian ja ilmoituksen hengen avulla – – perustamaan [Jeesuksen Kristuksen] kirkon jälleen kerran tänne maan päälle” (Joseph Smith, julkaisussa History, circa June 1839–circa 1841 [draft 2], s. 29, josephsmithpapers.org). Huhtikuun 6. päivänä 1830 suunnilleen 60 ihmistä kokoontui Peter Whitmer vanhemman kotiin Fayettessa New Yorkin osavaltiossa todistamaan ”Kristuksen kirkon [syntyä] näinä viimeisinä aikoina – – Jumalan tahdon ja käskyjen mukaisesti” (OL 20:1).
Sinä päivänä, jolloin kirkko perustettiin, pyhät hyväksyivät Joseph Smithin ja Oliver Cowderyn johtajikseen ja antoivat heille tukensa, nauttivat sakramentin, todistivat, kun miehiä asetettiin pappeuden virkoihin, ja näkivät, kun aiemmin kastetut saivat Pyhän Hengen lahjan ja heidät konfirmoitiin kirkon jäseniksi.
Tästä päivästä profeetta Joseph Smith sanoi:
Vietettyämme iloisen hetken todistaen ja tuntien Pyhän Hengen voimaa ja siunauksia meille suodun Jumalan armon kautta me erosimme toisistamme hyvillämme siitä tiedosta, että me kukin olimme nyt Jumalan tunnustamia jäseniä ”Jeesuksen Kristuksen kirkossa”, joka oli perustettu Hänen näinä viimeisinä päivinä meille antamiensa käskyjen ja ilmoitusten mukaisesti. (Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, 2007, s. 143)
Herra määräsi ilmoituksen kautta tarkan päivän, jona Hänen kirkkonsa oli määrä järjestää jälleen maan päälle (ks. OL 20, luvun johdanto), ja myöhemmin Hän antoi nimen, jolla kirkkoa piti kutsua.
Suunnilleen puolitoista vuotta kirkon perustamisen jälkeen Herra julisti, että Hän oli antanut Joseph Smithille ja muille voiman ”laskea tämän kirkon perustuksen ja tuoda sen esiin, pois hämärästä ja pois pimeydestä, koko maan päällä ainoan toden ja elävän kirkon, johon minä, Herra, olen mieltynyt, puhuen kirkosta yleensä enkä yksilöistä” (OL 1:30).
Osa 2
Mitkä ovat syitä siihen, että Herra julisti tämän olevan ”ainoa tosi ja elävä kirkko”?
Presidentti Dallin H. Oaks ensimmäisestä presidenttikunnasta on opettanut:
Kolme ominaisuutta – 1) opin täyteys, 2) pappeuden voima ja 3) todistus Jeesuksesta Kristuksesta – selittävät, miksi Jumala on julistanut ja miksi me Hänen palvelijansa väitämme, että tämä on ainoa tosi ja elävä kirkko koko maan päällä. – –
Koska luopumuksessa kadotettiin niin paljon, oli välttämätöntä, että Herra palautti oppinsa täyteyden. – –
Kun Jeesuksen Kristuksen oppi ymmärretään täyteydessään, se on suunnitelma, jonka avulla meistä voi tulla sellaisia kuin Jumalan lapsista on tarkoitus tulla. – –
Toinen ja ehdottoman olennainen ominaisuus – – on pappeuden valtuus. – –
Sen johdosta, että [meillä] on pappeuden valtuus, meillä johtajilla ja asianmukaisesti valtuutetuilla jäsenillä on valtuus suorittaa vaadittuja pappeuden toimituksia. – –
Kolmas syy, miksi me olemme ainoa tosi kirkko, on se, että meillä on ilmoitettu totuus siitä, millainen Jumala on ja mikä on suhteemme Häneen, ja siksi meillä on ainutlaatuinen todistus Jeesuksesta Kristuksesta. On merkittävää, että juuri uskonkäsityksemme Jumalan olemuksesta erottaa meidät useimpien kristillisten kirkkokuntien virallisista uskontunnustuksista. (Dallin H. Oaks, ”Ainoa tosi ja elävä kirkko”, Liahona, elokuu 2011, s. 48–51)
Vanhin David A. Bednar kahdentoista apostolin koorumista on edelleen selittänyt, että Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko ”on elävä kirkko Pyhän Hengen toiminnan ja lahjojen vuoksi” (”Ottakaa vastaan Pyhä Henki”, Liahona, marraskuu 2010, s. 97).
Myös veli Tad R. Callister, pyhäkoulun entinen ylijohtaja, on opettanut:
[Herran julistus jakeessa OL 1:30] ei tarkoita, ettei muissa kirkoissa ole totuutta, sillä varmasti niissä on. Se ei tarkoita, ettei muissa kirkoissa tehdä hyvää, sillä niissä tehdään paljon hyvää. Mutta se tarkoittaa, että tämä on ainoa kirkko, jossa on kaikki se totuus, joka on ilmoitettu tähän asti tällä taloudenhoitokaudella – ainoa kirkko, jossa on korotukseen tarvittavat toimitukset, ja ainoa kirkko, jossa on Jumalan pappeus noiden toimitusten suorittamiseen jumalallisella pätevyydellä. Mitä todisteita meillä on tämän väitteen tueksi? – –
Jos Kristuksen alkuperäisen kirkon suunnitelmaa vertaa jokaiseen kirkkoon maailmassa tänä päivänä, huomaa, että – – [se] sopii ainoastaan yhteen kirkkoon – Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoon. (Tad R. Callister, ”Mikä on Kristuksen kirkon rakennussuunnitelma?”, kirkon koululaitoksen hartaustilaisuus nuorille aikuisille, 12. tammikuuta 2014, churchofjesuschrist.org)
On tärkeä ymmärtää, ettei jäsenyys Jeesuksen Kristuksen ”ainoassa todessa ja elävässä kirkossa” tarkoita meidän uskovan, että olemme parempia kuin muut ihmiset. Mutta jäsenyyteemme kylläkin sisältyy vastuu rakastaa muita ja kutsua heitä tulemaan Kristuksen luo ja saamaan Hänen palautetun evankeliuminsa siunaukset.
Osa 3
Mitä voisin kertoa jollekulle, joka ajattelee voivansa olla uskonnollinen tai hengellinen olematta mukana Herran kirkossa?
Vanhin D. Todd Christofferson kahdentoista apostolin koorumista on opettanut:
On niitä, jotka pitävät itseään uskonnollisina tai hengellisinä ja silti torjuvat mukana olemisen kirkossa tai jopa sellaisen instituution tarpeen. Uskonnon harjoittaminen on heille puhtaasti henkilökohtaista. Silti kirkko on Jeesuksen Kristuksen luomus, Hänen, johon hengellisyytemme keskittyy. – –
Entisaikojen tarkoitus on säilynyt: saarnata Jeesuksen Kristuksen evankeliumin hyvää uutista ja suorittaa pelastuksen toimituksia – toisin sanoen tuoda ihmisiä Kristuksen luokse. – –
On tärkeää ymmärtää, että Jumalan perimmäinen tarkoitus on meidän edistymisemme. Hän haluaa, että me jatkamme ”armosta armoon, kunnes [me saamme] täyteyden” [OL 93:13] kaikesta, mitä Hän voi antaa. Se vaatii muutakin kuin sitä, että on vain mukava tai tuntee olevansa hengellinen. Se vaatii uskoa Jeesukseen Kristukseen, parannusta, kastetta vedellä ja Hengellä sekä kestämistä uskossa loppuun asti [ks. 2. Nefi 31:17–20]. Sitä ei voi täysin saavuttaa eristyksissä, joten yksi tärkeä syy siihen, että Herralla on kirkko, on luoda pyhien yhteisö, jossa tuetaan toinen toista sillä ”kaidalla ja kapealla polulla, joka johtaa iankaikkiseen elämään” [2. Nefi 31:18]. – –
Jos uskoo, että kaikki tiet johtavat taivaaseen tai ettei pelastukseen ole mitään erityisiä vaatimuksia, niin ei näe mitään tarvetta julistaa evankeliumia tai saada toimituksia ja liittoja elävien tai kuolleiden lunastamiseksi. Mutta me emme puhukaan vain kuolemattomuudesta vaan myös iankaikkisesta elämästä, ja sitä varten evankeliumin polku ja evankeliumin liitot ovat välttämättömiä. Ja Vapahtaja tarvitsee kirkon tuodakseen ne kaikkien Jumalan lasten – sekä elävien että kuolleiden – ulottuville. (D. Todd Christofferson, ”Miksi kirkko”, Liahona, marraskuu 2015, s. 108, 110)
Sisar Bonnie L. Oscarson, joka palveli Nuorten Naisten ylijohtajana, on opettanut, että osallistuminen kirkossa auttaa meitä lisäksi tulemaan enemmän Vapahtajan kaltaisiksi antamalla meille mahdollisuuksia palvella muita:
On totta, että me käymme viikoittaisissa kirkon kokouksissamme osallistuaksemme toimituksiin, oppiaksemme oppia ja saadaksemme innoitusta, mutta yksi hyvin tärkeä syy kirkossa käymiseen on, että seurakuntaperheenä ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen opetuslapsina me huolehdimme toisistamme, kannustamme toisiamme ja etsimme tapoja palvella ja vahvistaa toisiamme. Me emme ole vain sen saajia ja ottajia, mitä kirkossa on tarjolla, vaan meidän pitää olla antajia ja tarjoajia. – –
Pyytäkää taivaallista Isäänne näyttämään teille ympärillänne niitä, jotka tarvitsevat apuanne, ja innoittamaan teitä siinä, kuinka voitte parhaiten palvella heitä. Muistakaa, että Vapahtaja palveli useimmiten yhtä ihmistä kerrallaan. (Bonnie L. Oscarson, ”Edessämme olevat tarpeet”, Liahona, marraskuu 2017, s. 26–27)