Ha’api’ira’a a te mau Peresideni
Omuaraa


Omuaraa

Ua faanaho te Peresideniraa Matamua e te Pŭpŭ no te Tino Ahuru Ma Piti Aposetolo i Te mau haapiiraa a te mau Peresideni o te Ekalesia no te tauturu ia outou ia faahohonu i to outou iteraa i te evanelia tei faaho‘ihia mai, e ia haafatata atu ia outou i te Fatu ra na roto i te mau haapiiraa a te mau peropheta o te mau mahana hopea nei. A nene‘i faahou ai te Ekalesia i te mau buka o teie ana‘iraa, e roaa ïa ia outou te hoê haaputuraa buka evanelia no to outou utuafare. Te tumu no teie mau buka i roto i teie ana‘iraa no te faaohipa ïa i roto i te tuatapaparaa a te taata hoê e no te haapiiraa i te sabati. E tauturu atoa te reira ia outou ia faaineine i te tahi atu mau haapiiraa e aore râ, te mau a‘oraa, e ia pahono i te mau uiraa no ni‘a i te haapiiraa tumu a te Ekalesia.

Te vauvau nei teie buka i te mau haapiiraa a te peropheta George Albert Smith, tei tavini ei Peresideni no te Ekalesia a Iesu Mesia i te Feia Mo‘a i te Mau Mahana Hopea Nei mai te 21 no me 1945 e tae atu i te 4 no eperera 1951.

Te Tuatapaparaa a te Taata Hoê

A tuatapapa ai outou i te mau haapiiraa a te peropheta George Albert Smith, a titau i te faaururaa a te Varua. I te hopea o te mau pene atoa, e ite outou i te mau uiraa o te tauturu ïa ia outou ia taa papû i te mau haapiiraa a te Peresideni Smith e ia faaohipa i te reira i roto i to outou oraraa. A tuatapapa ai outou i teie mau haapiiraa, e ti‘a ia outou ia feruri e nahea outou ia haapii i te reira i te mau melo o to outou utuafare e i to outou mau hoa. E haapuai te reira i to outou haroaroaraa no ni‘a i te mea ta outou e tai‘o.

Te Haapiiraa no roto mai i teie buka

E nehenehe ta outou e faaohipa i teie buka no te haapii i roto i te utuafare e aore râ i te fare pureraa. E tauturu teie mau mana‘o i muri nei ia outou.

A faaineine no te haapii

A titau i te arata‘iraa a te Varua Maitai a faaineine ai outou no te haapii. A tuatapapa i te pene na roto i te pure, ia ti‘a ia outou ia haroaroa maitai i te mau haapiiraa a te peresideni Smith. E haapii outou ma te aau tae e te puai rahi a‘e mai te mea e, ua faauru ta’na mau parau ia outou iho (a hi‘o PH&PF 11:21).

Mai te mea e, te haapii ra outou i te haapiiraa na te Autahu‘araa a Melehizedeka e aore râ, na te Sotaiete Tauturu, eiaha outou e tuu i teie buka i te hiti e aore râ, e faaineine i te mau haapiiraa mai roto mai i te tahi atu mau materia. Na roto i te pure a ma‘iti i roto i te pene i te mau haapiiraa ta outou e mana‘o ra e, e riro ïa ei tautururaa no te mau taata ta outou e haapii. Te vai ra i roto i te tahi mau pene ua rahi roa te mau haapiiraa eita e noaa i te haapii pauroa i roto i te hoê taime haapiiraa. A faatupu i te mau aparauraa maitai eiaha râ e tamata ia haapii pauroa i te mau haapiiraa.

A faaitoito i te mau piahi ia tuatapapa i te pene hou te haapiiraa e ia ta‘ita‘i mai i ta ratou buka. Ia na reira ana‘e ratou, e ineine maitai a‘e ïa ratou no te aparau e no te faateitei i te tahi e te tahi.

A Omua i te Pene

A omua ai outou i te pene, e i roto i te roaraa o te haapiiraa, a tamata i te faatupu i te hoê huru i reira ho’i te Varua e nehenehe ai e haaputapû i te aau e i te mana‘o o te feia ta outou e haapii nei. No te haamata i te haapiiraa, a tauturu i te feia ta outou e haapii ia faatumu te mana‘o i ni‘a i te mau haapiiraa o te pene. No te rave i te reira, e nehenehe ta outou e :

  • Tai‘o e e aparau i te tuhaa i parauhia « No roto mai i te oraraa o George Albert Smith » i te omuaraa o te pene.

  • A aparau i ni‘a i te hoê hoho‘a e aore râ, i te hoê irava no roto mai i te pene.

  • Himene i te hoê himene e tuati atu i te tumu parau.

  • A faaite poto noa i te hoê ohipa tei tupu ia outou iho no ni‘a i teie tumu parau.

A Faatere i te hoê Aparauraa no ni‘a iho i te mau Haapiiraa a te peresideni Smith

A haapii ai outou i teie buka, a ani ia vetahi ê ia faaite mai i to ratou mau mana‘o, a ui i te mau uiraa, e a haapii te tahi i te tahi. E maitai a‘e ïa ta ratou haapiiraa mai te mea e, e apiti mai ratou. E rave‘a maitai atoa teie no te tauturu ia ratou ia farii i te heheuraa na ratou iho. No te faaitoito i te aparauraa, a faaohipa i te mau uiraa i te pae hopea o te pene. Ua faahorohia teie mau uiraa i te mau vahi e rave rahi i roto i te pene, no te faaite e, eaha te tuhaa o te mau haapiiraa e uihia nei. E nehenehe atoa ta outou e hamani i ta outou iho mau uiraa taa ê no te mau taata ta outou e haapii ra. Ei hi‘oraa, e nehenehe ta outou e ani i te mau piahi nahea e nehenehe ai ia ratou ia faaohipa i te mau haapiiraa a te peresideni Smith i roto i ta ratou mau hopoi‘a ei mau metua e aore râ, ei mau taea‘e hahaere e aore râ, ei mau tuahine hahaere.

Teie te tahi mau ma‘itiraa no te horo‘a ia outou i te tahi atu mau mana‘o :

  • A ani i te mau piahi ia faaite mai e, eaha ta ratou i haapii mai na roto mai i ta ratou iho tuatapaparaa i te pene. E mea maitai roa ia farerei i te tahi mau piahi i roto i te hepetoma e ia ani ia ratou ia haere mai ma te faaineine ia ratou ia faaite i te mea ta ratou i haapii mai.

  • A faaue i te mau piahi ia tai‘o i te mau uiraa i te pae hopea o te pene (te taata hoê anei e aore râ, ei mau pŭpŭ na‘ina‘i). A ani ia ratou ia imi i te mau haapiiraa i roto i te pene e tuati ra i ni‘a i te mau uiraa. I muri iho a ani ia ratou ia faaite mai i to ratou mau mana‘o e ta ratou mau hi‘oraa i mua i te toe‘a o te pŭpŭ.

  • A tai‘o amui i te tahi mau parau a te peresideni Smith tei ma‘itihia i roto i te pene. A ani i te mau piahi ia faaite mai i te mau hi‘oraa no roto mai i te mau papa‘iraa mo‘a e no roto i te mau ohipa tei tupu ia ratou iho o te faahoho‘a ra i te mea ta te peresideni Smith i haapii.

  • A ani i te mau piahi ia ma‘iti i te hoê tuhaa i auhia e ratou e a tai‘o muhu noa. A ani ia ratou ia amui ei pŭpŭ ta‘i piti e aore râ, ta‘i toru taata i roto, o tei ma‘iti i te hoê â tuhaa e ia aparau i te mea ta ratou i haapii mai.

A Opani i te Aparauraa

A puohu poto noa i te haapiiraa e aore râ, a ani i te hoê e aore râ, e piti piahi ia haapoto mai. A faaitoito i te feia ta outou e haapii ia faaite ia vetahi ê i te mea ta ratou i haapii mai roto mai i te mau haapiiraa a te peresideni Smith. A faaite i to outou iteraa papû no ni‘a i te mau haapiiraa ta outou i tuatapapa. E hinaaro atoa paha outou e ani ia vetahi ê atu ia faaite mai i to ratou iteraa papû.

Haamaramaramaraa no ni‘a i te mau Buka i faahitihia i roto i Teie Buka

Te mau haapiiraa a te peresideni Smith i roto i teie buka e mau faahitiraa parau ïa no roto mai i te mau buka e rave rahi. Ua tape‘a-maite-hia te mau faatomaraa, te papa‘iraa, te papa‘iraa rahi, te mau paratarafa o te mau papa‘iraa tumu, maori râ, ua taui te mau reta i te nene‘iraa no te haamaitai i te tai‘oraa. No reira outou e ite ai i te tahi mau tuatiatiraa ore i roto i te papa‘iraa. Ei hi‘oraa, te ta‘o ra evanelia e mea papa‘i-na‘ina‘i-hia oia i roto i te tahi mau faahitiraa parau e e mea papa‘i-rahi-hia i roto i te tahi atu mau parau.

Ua faaohipa pinepine atoa te peresideni Smith i te mau ta‘o mai te mau tane, te tane, e aore râ, taata nei no te parau no ni‘a i te mau taata atoa, te tane e te vahine. Ua faaohipa pinepine oia i te mau ta‘o o’na, ta’na, e oia no te parau i na apeniraa e piti. E peu matarohia te reira i roto i te paraparau o taua anotau ra. Noa’tu râ te mau taa-ê-raa i roto i te faanahoraa o te reo e te mau faaohiparaa, e tano te mau haapiiraa a te peresideni Smith na te mau vahine e na te mau tane.

Nene’i