Hoa
Taime nō te ’ā’amu o te pāpa’ira’a mo’a
Mē 2024


« Taime nō te ’ā’amu o te pāpa’ira’a mo’a », Hoa, Mē 2024, 30–31.

Taime nō te ’ā’amu o te pāpa’ira’a mo’a

« E buka ānei tā te hō’ē ta’ata ’o tā rātou e hina’aro ’ia tai’o vau i teie mahana ? », ’ua ui atu te ’orometua Otoo.

’Ua tupu teie ’ā’amu i Ghana.

« E taime teie nō te tai’ora’a », ’ua parau te ’orometua Otoo.

Fa’a’āfaro mai ra Nyameye iāna. E taime ’ārearea te taime tai’ora’a !

I te mau mahana ato’a i te fare ha’api’ira’a, e tai’o pūai tō rātou ’orometua ha’api’i i te hō’ē buka i te piha ha’api’ira’a. I te tahi taime e tai’o ’oia nō ni’a i te mau ’ānimara. I te tahi taime e tai’o ’oia nō ni’a i te mau ta’ata nō te tahi atu mau fenua. ’E i te tahi taime, e ani ’oia i te mau pīahi e buka ānei tā rātou ’o tā rātou e hina’aro ’ia tai’o ’oia.

’Ua ui atu te ’orometua Otoo. « E buka ānei tā te hō’ē ta’ata ’o tā rātou e hina’aro ’ia tai’o vau i teie mahana ? »

’Āfa’i a’era Nyameye i tōna rima i ni’a. « ’O vau ! » Perehahu atu ra ’oia i roto i tāna pūtē ’e tātara mai nei i tāna buka au roa a’e. E buka nō te mau ’ā’amu o te Buka a Moromona ! ’Ua ’āfa’i mai ’oia i te reira nō te tai’o i muri a’e i te ha’api’ira’a, ’a tīa’i noa ai i tōna metua vahine ’ia haere mai e ti’i iāna. Nā roto i tōna ’itera’a i te mau hōho’a, ’ua tauturu te reira iāna ’ia māramarama i te mau ’ā’amu o te pāpa’ira’a mo’a.

’Ata’ata a’era te ’orometua Otoo, i tōna ’itera’a atu i te buka rahi. « ’Aita tō tātou e taime nō te tai’o i te tā’āto’ara’a o te buka.« »Tē vai ra ānei te tahi tuha’a ’o tā oe e hina’aro nei ’ia tai’o vau ? »

« ’Ē », parau atu ra Nyameye. Hurihuri a’era ’oia i te mau ’api, ē tae roa ’ua ’itehia mai tāna ’ā’amu au roa. « E nehenehe ānei ’oe e tai’o i teie ’ā’amu ? » ’Ua pi’ihia te reira ‘Te moemoeā a Lehi’ ».

« E aha tā teie ’ā’amu e fa’ati’a ra ? », ’ua ui atu te ’orometua Otoo.

« Nō ni’a i te hō’ē peropheta tei fa’ari’i i te hō’ē ’ōrama. ’Ua ’ite ’oia i te hō’ē tumu rā’au nehenehe, ma te mā’a hotu monamona mau ». ’Ua fa’atoro atu Nyameye i te hō’ē hōho’a o te tumu rā’au. « ’Ua hina’aro ’oia ’ia ’amu tōna ’utuāfare i te hotu ’e ’ōna. E hina’aro ānei ’oe e tai’o mai i te reira ? » Hōro’a atu ra Nyameye te buka i tāna ’orometua ha’api’i.

« ’Oia ïa », parau mai ra te ’orometua Otoo. I muri iho, ha’amata ihora ’oia i te tai’o ma te reo pūai. ’Ua tai’o ’oia nō ni’a i te ’ē’a piriha’o e arata’i atu i te tumu rā’au ra. ’Ua tai’o ’oia nō ni’a i te ’āuri tāpe’ara’a. ’E ’ua tai’o ’oia nō ni’a i te ha’apa’ora’a i te mau fa’auera’a.

Hōho’a
Te ’orometua e tai’o ra i te buka i te mau tamari’i

Pei a’era Selorm te hoa o Nyameye i tōna rima i ni’a. « Mai tei hea te huru o te reira tumu rā’au ? », ’ua ui atu ’oia ia Nyameye.

« Aita vau i ’ite », pāhono mai ra Nyameye. « E mea monamona rā te hotu.« »Mea hau atu ā tōna au i tō te hō’ē tumu vī ! » I muri iho, fa’aea ihora Nyameye nō te feruri. « I te fare purera’a, ’ua ha’api’i mai au ē, ’ua fa’ahōho’ahia te hotu i te here o te Atua.« »Nō reira e mea pāpū roa e mea monamona te reira ’e te ta’a ’ē ! »

I te fa’aotira’a te ha’api’ira’a, ’ua pārahi atu Nyameye i rāpae nō te tīa’i i tōna metua vahine. Tātara mai nei ’oia i tāna buka nō te mau ’ā’amu o te Buka a Moromona nō te tai’o atu ā.

« E ’ā’amu nave mau ! », ’ua parau Selorm. Pārahi mai ra ’oia i pīha’i iho ia Nyameye. « E nehenehe ānei au e tai’o i te tahi atu ’ā’amu ’e ’o ’oe ? »

« ’Ē ! » Huri atu ra Nyameye i te ’api, nō te tahi atu ’ā’amu. ’Ua tai’o rāua nō ni’a ia Abinadi ’e te ari’i Noa.

’Ua haere mai te tahi atu mau taetaea’e nō te fa’aro’o. E uira’a ana’e tā rātou, e pāhono atu Nyameye ia rātou. ’Ua ui ato’a atu ’oia ia rātou i te mau uira’a nō ni’a i te mau ’ā’amu tā rātou e tai’o nei !

’Aita i maoro roa, ’ua ’ite atu Nyameye i tōna metua vahine i te haerera’a mai ia rātou ra. « Māuruuru i te tai’ora’a nā muri iā’u », ’ua parau atu ’oia i te tahi mau tamari’i. Tāpiri a’era ’oia i te buka ma te ’ata’ata. ’Ua ’oa’oa ’oia ē, ’ua au tōna mau hoa i tāna mau ’ā’amu au roa a’e hau atu iāna.

Fa’ahōho’ara’a nā Zhen Liu

Nene’i