Kirkko maailmalla
Liberialaiset nuoret naiset perehtyvät Edistyminen-ohjelmaan
Nuoret naiset Liberiassa Afrikassa opettivat toisiaan jumalallisesta luonteestaan ja Nuorten Naisten Edistyminen -ohjelmasta erityisessä piirin Nuorten Naisten konferenssissa elokuussa 2009. He saivat myös hieman apua nuorilta naisilta maailman toiselta puolelta.
Harjoitukset ja valmistautuminen alkoivat kolme kuukautta etukäteen niillä nuorilla naisilla, jotka asuvat Bushrod Islandin piirissä Monroviassa Liberiassa, joka kuuluu Sierra Leonen Freetownin lähetyskenttään. Konferenssin teemana oli ”Päivä prinsessana, iankaikkisuus kuningattarena”. Piirin jokaisella seurakunnalla oli tehtävänä pitää johonkin arvoon liittyvä työpaja ja valmistaa lyhyt esitys, jossa opetetaan jotakin toista arvoa ja tähdennetään sitä, kuinka Jumalan tytär kohtelisi toisiaan ja itseään.
”Nämä nuoret naiset ovat Afrikan tulevaisuus, oman maansa pioneereja tässä loistavassa evankeliumissa”, sanoo kokoaikainen lähetyssaarnaaja sisar Belinda Wire, joka osallistui konferenssiin miehensä vanhin Bill Wiren kanssa.
Työpajojen, esitysten ja muiden toimintojen jälkeen järjestäjät antoivat nuorille naisille kirjeitä, joita erään toisen maan nuoret naiset olivat lähettäneet ja joissa nämä esittivät todistuksensa evankeliumista ja Edistyminen-ohjelmasta.
”Tämä yhdisti sydämiä halki maailman”, sisar Wire kertoo. ”Kun nämä nuoret naiset pitelivät kirjeitä, he tiesivät, että nuo nuoret naiset uskovat samoin kuin hekin, lukevat samoja kirjoja, toteuttavat samoja ohjelmia, saavat opastusta samalta profeetalta ja kaikkia heitä rakastaa sama Jumala.”
Usko palkitaan Galápagossaarilla
Vaikka Galápagossaarilla, jotka sijaitsevat Ecuadorin rannikon edustalla Tyynellämerellä, on vähän pyhiä, he ovat vahvoja uskossa. Syyskuussa jäsenet näkivät, kuinka saaren ensimmäinen kappelirakennus valmistui.
Vuokrarakennus, jossa Galápagossaarten seurakunta oli aikaisemmin pitänyt kokouksiaan ja jota jäsenet sanoivat ”el Castillo Blancoksi”, ei ollut riittävän suuri, jotta sakramenttikokous olisi voitu pitää yhdessä ainoassa huoneessa, joten jäsenten piti kokoontua yhtäaikaisesti kolmessa huoneessa.
Kun vanhin Floyd ja sisar Susan Baum, saarille lähetetty vanhempi lähetyssaarnaaja-aviopari, astuivat ensimmäistä kertaa uuteen rakennukseen, he nöyrtyivät kyyneliin. ”Se on kerta kaikkiaan kaunis”, sanoo vanhin Baum. ”Työn laatu on mitä korkealuokkaisinta.”
Emma Bastidas muistaa, kun vuonna 1985 hänen ja hänen perheensä oli matkustettava kasteelle Manner-Ecuadoriin asti. Hän ja hänen perheensä seurasivat, kuinka seurakunta muodostui, ja hän itki, kun ensimmäiset lähetyssaarnaajat saapuivat saarille.
”Nyt kappeli on rakennettu niin lähelle, että voin kävellä sinne”, sisar Bastidas sanoo.
Sen lisäksi että uusi kappelirakennus tarjoaa kokouspaikan pienelle pyhien ryhmälle, se on tuonut muitakin siunauksia. Leonor Machua kuuli uudesta kokouspaikasta juuri ennen lähtöään lyhyelle matkalle Guayaquiliin Ecuadoriin. Ecuadorissa ollessaan hän kysyi joltakulta uudesta rakennuksesta ja sen edustamasta uskonnosta. Muukalainen vastasi Leonorin kysymyksiin ja ehdotti, että kotiin päästyään tämä tapaisi lähetyssaarnaajat. Muutaman päivän kuluttua Leonor näki lähetyssaarnaajat eräässä kadunkulmassa ja otti vastaan kutsun saada opetusta. Sisar Machua kastettiin lokakuussa 2009 heti yleiskonferenssin lauantain iltapäiväkokouksen jälkeen. Hän oli ensimmäinen henkilö, joka kastettiin uuden seurakuntakeskuksen kastealtaassa.
Kirkko on Galápagossaarilla suhteellisen uusi. Ennen seurakunnan virallista perustamista neljä perhettä alkoi kokoontua Puerto Ayoran kaupungissa Santa Cruzin saarella. Vuonna 1998 kirkon johtajat järjestivät seurakunnan Guayaquilin eteläisen lähetyskentän alueella Ecuadorissa, ja jäsenet alkoivat kokoontua San Cristobalin saarella ennen muuttoa el Castillo Blancoon.
Nykyään uudessa kokouspaikassa Santa Cruzin saarella käy joka viikko kokouksissa noin 120 jäsentä.
Galápagossaarten pyhiä on siunattu, vaikka seurakunta onkin pieni ja kaukana mannermaalta, sanoo seurakunnanjohtaja Daniel Calapucha.
”En todellakaan tunne meidän olevan eristyksissä, koska meillä on taivaallisen Isämme opastus”, hän sanoo.
Kolumbialaiset lapset käyvät katsomassa temppeliä
Kolumbiassa toistakymmentä Alkeisyhdistyksen lasta Fusagasugan seurakunnasta Soachan vaarnassa vietti erityisen päivän Bogotán temppelissä ja sai kuulla temppelin merkityksestä.
Marraskuussa 2009 seurakunnan Alkeisyhdistyksen johtaja matkusti temppelin luo yhdessä 15 Alkeisyhdistyksen lapsen kanssa. Lapsilla oli siellä tilaisuus tavata temppelinjohtaja Jorge J. Escobar ja esittää kysymyksiä. Lapset oppivat, miksi heidän pitää odottaa, kunnes täyttävät 12 vuotta, päästäkseen temppeliin tekemään temppelityötä, miksi enkeli Moronin patsaalla temppelin tornissa on kädessään torvi ja miksi hän katsoo usein itään päin.
Toiminnan jälkeen lapset kertoivat kokemukseen liittyvistä tuntemuksistaan.
Seurakunnan Alkeisyhdistyksen sihteeri Maria Fernanda Sanchez kertoo, että kokemus oli hengellinen. ”Päivä oli erityinen ja unohtumaton paitsi heille myös meille, heidän Alkeisyhdistyksen johtajilleen”, hän kertoo.
Liberialaiset nuoret naiset ja heidän johtajansa kokoontuvat erityiseen piirin Nuorten Naisten konferenssiin, jonka aiheena on Edistyminen-ohjelma.
Valokuva Bill Wiren luvalla