Me puhumme Kristuksesta
Tunnistin evankeliumin valon
En sanoisi, ettei minulla olisi ollut tavoitteita, ennen kuin minut kastettiin Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoon, mutta voin sanoa, ettei elämälläni ollut selkeää suuntaa. Joskus tuntui kuin olisin kävellyt pimeässä tietämättä oikeastaan, mihin suuntaan kulkea.
Kuten useimmat muut 19-vuotiaat Pietarissa Venäjällä minäkin toivoin, että menisin jonakin päivänä naimisiin, saisin lapsia ja eläisin onnellisena elämäni loppuun asti. En silti voinut sanoa tietäväni täsmälleen, kuinka saavuttaisin tuon tavoitteen – etenkin sen osan, joka koski elämistä onnellisena loppuun asti.
Mutta taivaallinen Isä tiesi. Hän tiesi, että ennen kuin voisin kokea todellista onnea minun oli asetettava Hänet ja Hänen Poikansa elämäni keskipisteeksi. Sen oppiminen alkoi hieman ennen 20. syntymäpäivääni, kun lähetyssaarnaajat alkoivat opettaa perheelleni, kuinka voi kokea onnea elämällä käskyjen mukaan.
Sen jälkeen kun olimme tavanneet lähetyssaarnaajat, tiesin varsin pian, mitä tehdä. Rukoilin ja sain tietää, että jos halusin saavuttaa elämäni tavoitteet, minut piti kastaa Jeesuksen Kristuksen kirkon jäseneksi.
Kasteeni jälkeen muutamat ystäväni ja sukulaiseni, jotka eivät voineet ymmärtää, miksi päätös noudattaa taivaallisen Isän suunnitelmaa oli minulle niin tärkeä, hylkäsivät minut. Siitä huolimatta olin onnellinen. Tiesin, että Hän lohdutti minua antamalla minun kestää nämä koettelemukset rauhaa tuntien.
Siihen mennessä kun täytin 21, minussa oli kasvanut voimakas halu todistaa evankeliumin totuudesta ja kertoa muille, kuinka päätös elää käskyjen mukaan oli muuttanut elämäni. Niinpä minusta tuli lähetyssaarnaaja. Tuntui ihanalta kertoa ihmisille, mitä elämässäni oli tapahtunut sen jälkeen kun päätin asettaa evankeliumin ensimmäiseksi.
Siitä lähtien elämäni on ollut täynnä siunauksia. Kahdeksan vuotta sitten saatoin mennä temppeliin ja saavuttaa tavoitteeni solmia avioliitto. Sen sijaan että olisin vain mennyt naimisiin minut sinetöitiinkin mieheeni iankaikkisuudeksi.
Muutaman viime vuoden aikana on toteutunut myös tavoitteeni tulla äidiksi. Minua on siunattu kolmella hienolla pojalla.
Jokin aika sitten minulla ja perheelläni oli tilaisuus käydä temppelin avointen ovien tilaisuudessa. Kun kuljimme temppelin läpi, nelivuotiaamme katsoi minua ja sanoi: ”Äiti, koska sinä ja isä menitte naimisiin temppelissä, meidän perhe on yhdessä ikuisesti.”
Tunsin itseni siunatuksi ja nöyräksi ajatellessani kulunutta vuosikymmentä elämässäni. Olen matkalla kohti tavoitettani ”elää onnellisena loppuun asti” sen ansiosta, että annoin elämäni taivaalliselle Isälleni ja Jeesukselle Kristukselle. Niin kauan kuin asetan Heidät elämäni keskipisteeksi, tiedän voivani saavuttaa tavoitteeni. Tiedän, että taivaallinen Isä ja Vapahtaja rakastavat meitä ja haluavat auttaa.
Valokuva © iStockphoto.com