2010
Ngaahi Fehuʻi mo e Talí
ʻEpeleli 2010


Ngaahi Fehuʻi & Talí

“ʻE lava fēfē ke u maʻu ha fakakaukau maʻa lolotonga iá ʻoku ou mamata takai ʻiate au ki he teunga taʻetāú?”

Hangē ia ʻoku ʻikai te ke lava koe ʻo ʻalu ki ha feituʻu he ʻahó ni taʻe te ke sio ki he teunga taʻetaau ʻa e kakaí, pe ko e sio tonu pe ʻi he mītiá. He ʻikai te ke lava ʻo mapuleʻi maʻu pē e ngaahi ʻātakai ʻokú ke ʻi aí, ka te ke lava ʻo mapuleʻi hoʻo ngaahi fakakaukaú.

Kapau te ke mamata ki ha taha ʻoku teunga taʻetaau, te ke lava ʻo sio kehe fakavavevave pe ko haʻo mavahe mei ai. Kapau ʻe haʻu ha fakakaukau ʻuli ki ho ʻatamaí, fili ke ʻoua te ke fakakaukau ki ai ka ke tuli ia ki tuʻa ʻaki ha ngaahi fakakaukau maʻa. “Tuku ke ngaohi ke fakaʻofoʻofa maʻu ai pē ʻe he angamaʻá ʻa hoʻo ngaahi fakakaukaú; pea… ʻe hoko ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní ko ho takaua maʻu ai pē” (T&F 121:45–46). ʻE tokoni hoʻo maʻu e ngaahi fakakaukau maʻá ke ke fiefia ange ai mo maʻu e ivi takiekina ʻo e Laumālié.

ʻUlungāanga ʻaki maʻu pē hono maʻu e ngaahi fakakaukau ʻoku maʻá. Feinga ke ke feohi mo e kakai ʻoku teunga tāú, pea fakaʻehiʻehi mei he ngaahi feituʻu ʻe lava ke ke mamata ai ki he teunga taʻetāú. Lotu ki he Tamai Hēvaní ke tokoni atu. Ako maʻuloto ha ngaahi himi pe potufolofola koeʻuhí ke ke maʻu ha ngaahi meʻa lelei ke ke fakakaukau ki ai ʻi he taimi ʻe ʻahiʻahiʻi ai koé. Lau maʻu pē ʻa e folofolá, pea ʻalu ki he temipalé ʻo kapau ʻe lava. Pea ko e taimi ʻokú ke sio ai ki ha taha ʻoku teunga taʻetāú, ʻe lava leva ke ke fakakaukau ki ha faʻahinga meʻa ʻoku lelei.

ʻOku ʻIkai ʻo Māmani ʻa Kitautolu

ʻOku totonu ke tau manatuʻi ʻoku tau ʻi māmani kae ʻikai ʻo māmani ʻa kitautolu. Ko ha ngaahi foha mo e ngaahi ʻofefine makehe kitautolu ʻo ʻetau Tamai Hēvani ʻofeiná. Ko hono ʻuhinga ʻeni ʻoku lahi ange ai hono ʻahiʻahiʻi kitautolu ʻe he filí, ka kuo pau ke tau mālohi ange kitautolu ʻi he ʻahiʻahí. ʻE ala teunga taʻetaau e kakai ʻoku anga fakamāmaní, he ʻoku ʻikai te nau ʻiloʻi ko e sinó ko ha temipale toputapu. Ka ʻoku maʻu ʻe he Kāingalotú ʻa e ʻilo ko ʻení. Ko ia ai, ʻoku totonu ke tau tauhi kitautolu ke tau angamaʻa mo maʻa. Kapau ʻe hū mai ki hotau ʻatamaí ha ngaahi fakakaukau kovi, ʻoku totonu ke tau fekumi leva he taimi ko iá ke tokoni mai ʻetau Tamai Hēvaní ʻi he lotu, he ʻoku ʻikai mo ha meʻa lelei ange ke tokoniʻi kitautolu ka ko Ia.

Taiana H., taʻu 19, Sao Paulo, Palāsila

Kole ki Ho Ngaahi Kaungāmeʻá ke Tokoni Atu

Ko au tokotaha pē ʻoku Siasi ʻi he kalasi onó ʻi hoku ʻapiakó, ʻoku ou fehangahangai ai mo e lea koví, teunga taʻetāú, mo hono fusi au ke u muimui he meʻa ʻoku fai ʻe he niʻihi kehé. Ka naʻá ku fakamatalaʻi ki hoku ngaahi kaungāmeʻá ʻi he kamataʻanga pē ʻo e taʻú ʻeku ngaahi tuʻunga moʻuí pea te u fai ki ai ʻo tatau ai pē pe ko e hā. Kuo nau ako kau ki heʻeku ngaahi tuʻunga moʻui ʻi he Siasí he ngaahi māhina hokohoko mai aí. ʻE tokoni atu ho ngaahi kaungāmeʻá kapau te ke fakamatalaʻi ange kiate kinautolu hoʻo ngaahi tuʻunga ʻulungāanga mahuʻingá pea mo hoʻo ngaahi tuʻunga moʻuí. Kuo liliu e ngaahi tōʻonga, vala, mo e lea hoku ngaahi kaungāmeʻá ʻo lelei ange. Kuó u ʻiloʻi kapau ko ho ngaahi kaungāmeʻa moʻoni kinautolu, te nau tokoni atu ke ke fakakakaukau ʻaki e ngaahi fakakaukau ʻoku maʻá pea ke ke nofo maʻu ʻi he hala fāsiʻi mo lausiʻí.

Sīlia N., taʻu 12, Veisinia, USA

ʻOku Tokoni e Lotú

Ne u ʻiloʻi ʻi heʻeku feinga ke tauhi maʻu ha ngaahi fakakaukau ʻoku maʻá, ko e tali moʻoni pē ki hono tauhi ha ʻatamai ʻoku maʻa pea lava ai ke u maʻu e mālohi ʻo e Laumālié ʻi he feituʻu kotoa te u ʻalu ki aí, ko e lotú. Naʻe hanga ʻe heʻeku lotu ʻi he pongipongi kotoa ki he Tamai Hēvaní ke tokoni mai ke u maʻu ha ngaahi fakakaukau maʻa mo tataki au ʻi he ʻahó kotoa mo fakamālō kiate Ia ʻi he efiafí, ʻo fokotuʻu ha vā fetuʻutaki lelei ange mo Ia pea tokoniʻi au ke u fakamamaʻo mei he teunga taʻetāú mo tauhi ki heʻeku ngaahi tuʻunga moʻuí. ʻE lava ke tokoniʻi koe ʻe he lotu ʻi he pongipongi mo e efiafi kotoa peé ke fakaafeʻi mai e Laumālié kiate koe ʻi hoʻo fehangahangai ko ia mo e ngaahi fili ʻo e māmaní. “Ke mou tuʻu maʻu mo taʻe-faʻa-ngaue, pea fonu maʻu pē ʻi he ngaahi ngāue lelei” (Mōsaia 5:15).

Kana R., taʻu 16, Uisikonisini, USA

Ko e Ngaahi Temipale ʻa Kitautolu

ʻOua te ke fakaangaʻi e kakai ʻoku mou feohí ʻi he taimi ʻoku nau teunga taʻetaau aí, he ʻoku fie maʻu ia ke lelei hoʻo ngaahi fakakaukaú. Tā ha sīpinga kiate kinautolu ʻaki haʻo fakaʻaliʻali ange ʻokú ke tauhi ki he ngaahi tuʻunga moʻui ʻo e Siasí. Pea tokoni ki he kakaí ʻaki hoʻo ʻofeina kinautolu mo talaange ʻoku ʻofa ʻa ʻetau Tamai Hēvaní ʻiate kinautolu peá Ne fie maʻu ke nau maʻa ʻi he ngāue mo e fakakaukau fakatouʻosi. ʻOku fie maʻu ʻa e maʻá ki hotau fakamoʻuí, he ko e ngaahi temipale kitautolu ʻo hotau ʻOtuá.

Malikisi B., taʻu 19, Kuesoni, Filipaini

Moʻui ʻAki e Ngaahi Akonaki ʻo e Ongoongoleleí

ʻOku ou ʻiloʻi ʻe lava ke tau maʻu ha ngaahi fakakaukau ʻoku maʻa ʻi heʻetau ako e folofolá mo moʻui ʻaki hono ngaahi akonakí. ʻE lava ke tau maʻu ha ngaahi fakakaukau maʻa ʻi he taimi ʻoku tau moʻui ʻaki ai e ngaahi tefitoʻi ʻulungāanga mahuʻinga kotoa ʻoku akoʻi ʻi he Siasí, taimi ʻoku tau lau ai ʻa e Ki Hono Fakamālohia ʻo e Toʻu Tupú, mo e taimi ʻoku tau ō ai ki he temipalé.

Sosi O., taʻu 16, ʻAnitioka, Kolomupia

ʻOku Hangē ʻa e ʻAtamaí ko ha Funga Siteisí

ʻOku ʻi ai ha vahe ʻi he Malanga ʻAki ʻEku Ongoongoleleí ʻoku fakamatala kau ki he angamaʻá. ʻOku pehē ai ʻoku hangē ʻa e ʻatamaí ko ha funga siteisi faiʻanga faivá. Ko e tokotaha pē ʻe lava ʻo ʻi he funga siteisi ko ʻení ʻi he taimi ʻe taha. ʻI he taimi ʻoku tau fakakaukau maʻa aí, ʻe nofo taha hotau ʻatamaí ʻi he ngaahi fakakaukau ko ʻení, pea he ʻikai lava ke hū mai ki he funga siteisi ʻo ʻetau ngaahi fakakaukaú ha ngaahi fakakaukau taʻeʻaonga. Ko e angamaʻá ko ha ʻulungāanga ia ʻo Sīsū Kalaisi kuo fakahā mai ke tau fakatupulaki. ʻOku tau ako ʻi he lotú kuo pau ke tau fakakaukau maʻu pē ki he ngaahi meʻa ʻoku maʻá, ka ʻi he taimi ʻe ʻahiʻahiʻi ai kitautolu ʻe ha faʻahinga meʻa ʻuli, ʻe lava ke tau hivehiva he himi ʻoku tau saiʻia taha aí pe fakakaukau ki he potufolofola ʻoku tau manako taha aí. ʻE lava ke maʻu ʻa e founga tokoni maʻongoʻonga tahá ʻi he 2 Nīfai 32:9: “Lotu maʻu ai pē, pea ʻoua naʻa fiu.”

ʻEletā Mekiloni, taʻu 21, Misiona Palāsila ʻIoao Pesoá

Fakakaukau ki he Niʻihi Kehé ko e Fānau ʻa e ʻOtuá

ʻOkú ke puleʻi pē ʻa e meʻa te ke fai ki he meʻa ʻokú ke mamata ki aí. Pea ʻoku ʻikai fie maʻu ia ke ke ʻave ki he funga siteisi ʻo ho ʻatamaí ha faʻahinga meʻa pē ʻokú ke sio ki ai. ʻOkú ke fili pē hoʻo ngaahi fakakaukaú; fili ke ke tauhi ia ke maʻa. Fakaʻehiʻehi mei he sio ki he teunga taʻetāú ʻi he lahi taha te ke lavá, peá ke teunga taau maʻu pē. Peá ke fakakaukau leva kiate kinautolu ʻokú ke fetuʻutaki mo iá ko ha fānau pē mo kinautolu ʻa e ʻOtuá, ʻoku ʻi ai honau mālohi fakalangi, pea ʻoku ʻofeina fakatāutaha kinautolu ʻe heʻetau Tamai ʻi Hēvaní. ʻI he taimi ko ia ʻoku ou sio ai ki he niʻihi kehé ko ha fānau kinautolu ʻa e ʻOtuá, ʻoku ou loto-mamahi ʻi he mamata ki heʻenau teunga taʻetāú.

ʻEimi S., taʻu 19, ʻIutā, USA

Paaki