2010
Yhdelle ja kaikille
Elokuu 2010


Yhdelle ja kaikille

Nuoret Frankfurtin vaarnassa Saksassa osaavat seistä yhdessä ja tarpeen tullen yksin.

Kun Charlotte Baumann nousi lausumaan todistuksensa Frankfurtin vaarnan nuorisokonferenssissa, hän kertoi kokemuksen, johon monet muut teini-ikäiset voivat samastua.

”Biologiantunnillamme keskusteltiin alkoholin vaikutuksista kehoon”, hän sanoi. ”Huomautin, että alkoholi on myrkky, hermomyrkky, ja ihmiset juovat sitä vain siksi, että se on heidän mielestään hauskaa. Luokka ei kyennyt ymmärtämään sitä, ja kun sitten esitin siitä mielipiteeni, se johti kysymykseen miksi. Yksi poika kysyi minulta, olivatko ajatukseni samanlaisia kuin mormonien, ja sanoin silloin: ’No, minähän olen mormoni.’ Ensin hän ei uskonut minua, ja minusta se oli aika hassua.”

Kysymyksiä tuli lisää jopa käytävällä tunnin jälkeen, ja silloin Charlotten mieleen tuli eräs ajatus. ”Äkkiä muistin, että minulla oli lyhennetty versio Nuorten voimaksi -lehtisestä, joten panin sen kiertämään ja pyysin ihmisiä lukemaan sen. Luulen muutamien heistä ymmärtäneen minua sen jälkeen, ja ehkäpä sillä on jokin vaikutus johonkuhun heistä.”

Charlotten tavoin toiset nuoret Frankfurtin vaarnassa odottavat aina nuorisokonferenssia ja muita toimintoja, joissa he saavat tilaisuuksia kertoa tällaisista kokemuksista. Siellä he voivat olla yhdessä, pitää hauskaa ja vahvistaa toisiaan hengellisesti, koska muulloin useimpien heistä täytyy olla yksin.

Olla yhdessä

Nuorisokonferenssissa, joka pidettiin lähellä Frankfurtin temppeliä, jokainen oli sitä mieltä, että konferenssin kohokohta oli hengellinen noste, jota he saivat, kun heille opetettiin evankeliumia, he kävivät temppelissä ja lausuivat todistuksensa.

Benjamin Uhligin mielestä nuorten pitää seistä yhdessä tällä tavoin. ”Me olemme yhteisö, ja me taistelemme yhdessä ajankohtana, joka on erittäin vaikea. Me menemme kouluun, ja meitä revitään joka suuntaan. Pahoja vaikutteita on kaikkialla. Mutta nuoret ovat tukemme. Me nuoret taistelemme yhdessä täällä Herran työn puolesta, ja minusta se on jotakin todella upeaa.”

Kun Ida Uhlig ajattelee ystäviään kirkossa, hän ajattelee myös temppeliä. Hänen seurakuntansa on lähellä temppeliä, joten he käyvät siellä säännöllisesti kasteilla kuolleiden puolesta. ”Kun valitsee ystäviä, mielestäni pitää valita todellisia ystäviä, jotka ovat myös esimerkkinä itselle. Ystävät lähtevät mukaan temppeliin, ja heidän kanssaan saa siellä hengellisiä kokemuksia.”

”On aina mukavaa mennä kasteelle kuolleiden puolesta”, sanoo Michael Fiedler, ”koska silloin tietenkin auttaa kaikkia noita ihmisiä. Temppeli on aina nuorisokonferenssin kohokohta, koska kaikki tähtää sitä kohti.”

Olla yksin

Voima, jota nämä nuoret saavat toisiltaan, vahvistaa heidän evankeliumin todistustaan, jota koetellaan joskus päivittäin koulussa ja muulloin. Heille on tavallista joutua puolustamaan kirkon tasovaatimuksia.

”Olen ainoa kirkon jäsen luokallani”, sanoo Jonatan Fingerle. ”Ja nyt kaikkialla minne menen, olen aina ’se mormoni’. Sain puhua siitä ja lausua todistukseni luokalle etiikkakurssilla, jossa kerta kaikkiaan kukaan ei usko mihinkään evankeliumiin. Mukavaa siinä oli se, että sen jälkeen jopa välitunnilla oppilaat tulivat luokseni esittämään kysymyksiä ja saatoin todella esittää todistukseni.”

Joskus kirkon tasovaatimusten pitäminen voi olla yksinäinen kokemus. Vincent Newsome joutuu usein jäämään yksin pitäessään siveyden lain. ”Ystäväni koulussa ajattelevat, että on outoa, että pysyn siveänä, koska se ei kuulu heidän elämäänsä, ja heidän vanhempansa ovat opettaneet heille päinvastaista hyvin varhaisesta iästä alkaen. Jotkut äidit yksinkertaisesti vievät tyttönsä gynekologille, kun nämä täyttävät 14, ja hankkivat näille ehkäisypillerireseptin.”

Mutta Vincent tietää, millaista voimaa saa Herran käskyjen pitämisestä. ”Siveyden lain mukaan eläminen vahvistaa minua. Voisi vain antaa periksi, mutta se ei auta yhtään, koska jos antaisi periksi ja toimisi niin kuin ihmiset yleensä toimivat maailmassa, niin silloin vain menisi virran mukana eikä ajattelisi, mitä tekee. Tiedän, että on parempi elää siveänä, koska muutoin sitä vain vajoaisi.”

Kirkon tasovaatimuksia puolustaessa on joskus mahdollista saada vastustajista liittolaisia. Kun Carina Schultes meni uuteen kouluun, muut kiusasivat ja nöyryyttivät häntä. ”He eivät kyenneet hyväksymään sitä, että minulla oli uskontoni, tasovaatimukseni, etten polttanut enkä käyttänyt alkoholia. Ensin he eivät osanneet suhtautua siihen, mutta onneksi neljän vuoden kuluttua he hyväksyivät sen, ja heidän mielestään se oli todella hienoa ja he todella tukivat minua ja saivat muut jättämään minut rauhaan.”

Saada voimaa

Voimme saada voimaa monin eri tavoin. Benjamin Rumbach saa voimaa pyhien kirjoitusten suosikkikohdastaan 1. Nefi 3:7. ”Siitä näkyy juuri Nefin päättäväisyys ja rohkeus, jota hän oli halukas osoittamaan evankeliumin tähden. Se auttaa minua, kun tarvitsen voimaa olla kuuliainen käskyille ja vastustaa paremmin kiusauksia. Tiedän, että voin pitää jokaisen käskyn, jos todella haluan.”

Charlotte Baumann sai voimaa taskukokoisen Nuorten voimaksi -kortin muodossa: ”Joskus ei vain tiedä, miten pitäisi selittää jokin asia, mutta siinä sanotaan jotakin kaikista niistä aiheista, jotka koskettavat nuoria. Ja se on kerrassaan hieno apu. Olen todella huomannut, että minun on tärkeää puolustaa periaatteitani aina, silloinkin kun se on ihmisten mielestä outoa tai he eivät ymmärrä, ja se vahvistaa minua.”

Voima, jota Ida Uhlig tuntee nuorisokonferenssissa ja temppelissä, rohkaisee häntä. ”Tunnen usein Pyhän Hengen. Tässä nuorisokonferenssissakin Henki on läsnä, ja sen voi tuntea temppelissä. Olen kiitollinen Jeesuksesta ja tulen iloitsemaan siitä, että saan olla taas Hänen kanssaan”, hän sanoo.

Ja Carina Schultesin ovat pitäneet vahvana päättäväisyys ja rukous: ”Olen oppinut, että silloinkin kun kaikkialla ympärillä on monia kiusauksia, ei yksinkertaisesti voi antaa periksi. Täytyy pysyä lujana, pitää tiukasti kiinni Jumalan sanasta, jottei lankea. Kohdassa Oppi ja liitot 88:126 sanotaan, että meidän tulee rukoilla aina. Kun meillä on ongelmia tai kun tarvitsemme apua, me saamme vastauksen.”

Olivatpa Frankfurtin vaarnan nuoret yhdessä tai yksin, he saavat voimaa Jeesuksen Kristuksen evankeliumista. Ja tuo voima on heille suureksi hyödyksi heidän loppuelämänsä ajan.

Charlotte: ”Äkkiä muistin, että minulla oli – – Nuorten voimaksi -lehtinen, joten panin sen kiertämään ja pyysin ihmisiä lukemaan sen.”

Benjamin U.: ”Me nuoret taistelemme yhdessä täällä Herran työn puolesta, ja minusta se on jotakin todella upeaa.”

Ida: ”Kun valitsee ystäviä, mielestäni pitää valita todellisia ystäviä, jotka ovat myös esimerkkinä itselle. Ystävät lähtevät mukaan temppeliin, ja heidän kanssaan saa siellä hengellisiä kokemuksia.”

Michael: ”Temppeli on aina nuorisokonferenssin kohokohta, koska kaikki tähtää sitä kohti.”

Jonatan: ”Olen ainoa kirkon jäsen luokallani. Ja nyt kaikkialla minne menen, olen aina ’se mormoni’. Sain puhua siitä ja lausua todistukseni luokalle etiikkakurssilla, jossa kerta kaikkiaan kukaan ei usko mihinkään evankeliumiin.”

Vincent: ”Ystäväni koulussa ajattelevat, että on outoa, että pysyn siveänä, koska se ei kuulu heidän elämäänsä, ja heidän vanhempansa ovat opettaneet heille päinvastaista hyvin varhaisesta iästä alkaen.”

Carina: ”Olen oppinut, että silloinkin kun kaikkialla ympärillä on monia kiusauksia, ei yksinkertaisesti voi antaa periksi.”

Näkymä Friedrichsdorfista läheltä Frankfurtia.

Pasquele

Benjamin R.

Ensimmäisen näyn lukeminen kohdasta JS–H 15–24 auttoi Benjaminia selittämään palautusta.

Valokuvat David A. Edwards

Jon McNaughtonin teos Minä näin valon