Neljännen sunnuntain kokoukset

Kunkin kuukauden neljäntenä sunnuntaina vanhinten koorumit ja Apuyhdistykset keskustelevat ensimmäisen presidenttikunnan ja kahdentoista apostolin koorumin valitsemasta aiheesta. Nämä neljännen sunnuntain aiheet päivitetään jokaisen yleiskonferenssin myötä. Seuraavaan yleiskonferenssiin saakka aiheena on ”Palvelutyötä muiden hyväksi”. Joka kuukausi johtohenkilöt ja opettajat voivat johtaa keskustelua mistä tahansa seuraavista palvelutyöhön liittyvistä periaatteista.

Lisäaineistoa palvelutyötä koskevien keskustelujen tueksi on sivustolla ministering.lds.org/fin sekä artikkelisarjassa ”Palvelutyön periaatteita” tulevissa Liahona-lehden numeroissa.

Mitä palvelutyöllä tarkoitetaan?

Mitä palvelutyö merkitsee seurakuntasi jäsenille? Voisit saada tämän selville kirjoittamalla taululle sanan Palvelutyö ja kehottaa sitten jäseniä kirjoittamaan sen ympärille sanoja, jotka he liittävät palvelutyöhön. Jäsenet voisivat löytää sanoja tai ilmauksia lisättäväksi luetteloon seuraavanlaisista pyhien kirjoitusten kohdista: Matt. 25:34–40; Luuk. 10:25–37; 2. Nefi 25:26; Moosia 18:8–9; 3. Nefi 18:25 ja OL 81:5. Mitä me opimme näiden jakeiden perusteella palvelutyöstä? Voisit pyytää jäseniä kertomaan esimerkkejä näkemästään palvelutyöstä. Kuinka palvelutyömme voi osaltaan vastata ihmisten hengellisiin ja ajallisiin tarpeisiin? Kuinka se voi auttaa ihmisiä tulemaan lähemmäksi Kristusta?

Vapahtaja on täydellinen esimerkkimme palvelutyöstä.

Oppiakseen, kuinka palvella tehokkaasti, jäsenet voisivat esittää pyhistä kirjoituksista kertomuksia, joissa Vapahtaja palveli muita – useita esimerkkejä on luvuissa Joh. 4–6 ja kohdassa Mark. 2:1–12. Jäsenet voisivat kertoa, mikä näissä kertomuksissa tekee heihin vaikutuksen ja mitä periaatteita he oppivat palvelutyöstä. Esimerkiksi kuinka Vapahtaja palveli muita henkilökohtaisella tavalla? Millä tavoin Hän täytti ihmisten sekä hengellisiä että ajallisia tarpeita? Luokan jäsenet voisivat kertoa tilanteista, jolloin he ovat nähneet ihmisten noudattavan näitä periaatteita palvelutyössään.

Palvelutyötä motivoi Kristuksen kaltainen rakkaus.

Jotta voitte perehtyä siihen, millainen voima Kristuksen kaltainen rakkaus on palvelutyön innoittajana, voisit kirjoittaa taululle seuraavat virkkeet ja kehottaa jäseniä ehdottamaan tapoja täydentää ne: Kun todella rakastan palvelemiani ihmisiä, minä . Kun palvelen muista syistä, minä . Mitä voimme tehdä varmistaaksemme, että meitä motivoi muita palvellessamme Kristuksen kaltainen rakkaus? Kuinka voimme oppia Kristuksen kaltaista rakkautta niitä kohtaan, jotka on annettu meidän palvelutyömme piiriin? (Ks. Moroni 7:45–48.) Ehkäpä jäsenet voisivat kertoa esimerkkejä palvelutyöstä, johon Kristuksen kaltainen rakkaus on innoittanut.

Jumala haluaa, että kaikkia Hänen lapsiaan valvotaan ja heistä huolehditaan.

Presidentti Russell M. Nelson on sanonut: ”Yhtenä Herran toden ja elävän kirkon tunnusmerkkinä tulee aina olemaan järjestäytynyt, ohjattu pyrkimys palvella Jumalan yksittäisiä lapsia ja heidän perheitään” (”Palvelemista Jumalan voimalla ja valtuudella”, Liahona, toukokuu 2018, s. 69). Mitkä presidentti Nelsonin opetuksen mukaan ovat niitä järjestäytyneitä, ohjattuja keinoja, joilla kirkko auttaa meitä huolehtimaan paremmin yksilöistä? Miksi nämä pyrkimykset ovat ”[yksi] Herran toden ja elävän kirkon [tunnusmerkki]”? (Ks. ideoita kohdista Moosia 18:21–22 ja Moroni 6:4–6.) Mitä siunauksia meidän elämäämme tai muiden elämään on tullut siksi, että ihmiset ovat palvelleet kirkon tehtävissään?

Sielujen arvo on suuri Jumalan silmissä.

Moosian poikien kokemukset osoittavat, että se, miten näemme ihmiset, vaikuttaa siihen, kuinka palvelemme heitä. Voisit kirjoittaa taululle Millaisina nefiläiset näkivät lamanilaiset ja Millaisina Moosian pojat näkivät lamanilaiset. Pyydä sitten jäseniä etsimään kohdista Moosia 28:1–3 ja Alma 26:23–26 sanoja ja ilmauksia kirjoitettavaksi näiden kummankin lauseen alle. Mitä tämä vertailu opettaa meille siitä, kuinka se, millaisina me näemme ihmiset, vaikuttaa siihen tapaan, jolla palvelemme heitä? Kuinka voimme oppia näkemään ihmiset enemmän sellaisina kuin Jumala näkee heidät? (Ks. OL 18:10–16.)

Todelliset palvelutyön tekijät keskittyvät muiden tarpeisiin.

Jotta voit auttaa jäseniä ymmärtämään paremmin, miten tärkeää on keskittyä palvelutyössämme muiden tarpeisiin, voisit verrata palvelutyötä lahjojen antamiseen ja saamiseen. Olemmeko joskus saaneet merkityksellisen lahjan joltakulta, joka selvästikin tiesi, mitä tarvitsimme tai halusimme? Millä tavoin palvelutyön tekeminen on samankaltaista kuin huomaavaisen lahjan antaminen? Voisitte keskustella viimeisimmän yleiskonferenssin kertomuksista, jotka osoittavat, kuinka ihmiset ovat palvelleet muiden ihmisten tarpeiden mukaan (ks. esim. Jean B. Bingham, ”Palvelutyötä Vapahtajan tavalla”, Liahona, toukokuu 2018). Jäsenet voisivat kertoa myös muista tilanteista, jotka havainnollistavat tätä periaatetta.

Kuinka voimme saada selville, mitä muiden tarpeet ovat? Kehota jokaista jäsentä kirjoittamaan muistiin muutaman sellaisen ihmisen nimi, jotka ovat heidän palvelutyönsä piirissä. Jokaisen nimen kohdalle he voisivat kirjoittaa vastauksen kysymykseen: ”Mitä tämä ihminen tarvitsee tullakseen lähemmäksi Kristusta?” Kannusta jäseniä tarpeen mukaan sisällyttämään vastaukseen toimituksia, joita kunkin näistä ihmisistä tulee kenties vastaanottaa. Kehota jäseniä miettimään edelleen tätä kysymystä ja tavoittelemaan innoitusta, jotta he voivat omalta osaltaan vastata muiden tarpeisiin.

Herra haluaa meidän ottavan vastaan palvelutyötä muilta.

Vanhin Robert D. Hales on sanonut: ”Evankeliumin suunnitelma vaatii antamista ja ottamista. – – Vaikeuksissa olevat sanovat usein: ’Teen sen itse. – – Osaan pitää huolta itsestäni.’ On sanottu, että kukaan ei ole niin rikas, ettei hän tarvitsisi toisen ihmisen apua, eikä kukaan ole niin köyhä, ettei hän voisi olla jollakin tavalla hyödyksi lähimmäiselleen. Meidän luonteeseemme pitäisi kuulua taito asennoitua niin, että voimme luottavaisina pyytää apua toisilta ihmisiltä ja antaa ystävällisesti apuamme lähimmäisillemme.” (”Emme voi tehdä sitä yksin”, Valkeus, huhtikuu 1976, s. 79–80.) Miksi me joskus epäröimme ottaa vastaan apua muilta? Kuinka halukkuutemme ottaa vastaan apua siunaa niitä, jotka palvelevat meitä? Anna jäsenille muutama minuutti aikaa pohtia tapoja, joilla he voivat olla avoimempia ottamaan vastaan palvelutyötä muilta. Mitä 1. Kor. 12:13–21 opettaa siitä, miksi me tarvitsemme toinen toistamme?

On monia tapoja, joilla voimme palvella muita.

Jotta voit auttaa jäseniä miettimään niitä monia tapoja, joilla voimme palvella muita, voisit kehottaa heitä käymään läpi vanhin Jeffrey R. Hollandin puheen ”Olla heidän kanssaan ja vahvistaa heitä” (Liahona, toukokuu 2018, s. 101–103; ks. myös ”Palvelutyön periaatteita” tulevissa Liahona-lehden numeroissa). Jäsenet voisivat myös jakautua pienryhmiin, ja jokainen ryhmä voisi miettiä eri tilanteita, joissa joku henkilö saattaisi tarvita apua. Sitten he voisivat keksiä eri tapoja, joilla ihmiset voisivat palvella näissä tilanteissa olevien henkilöiden hengellisissä ja ajallisissa tarpeissa. Pyydä ryhmiä kertomaan ideoistaan ja pohtimaan, voisiko jokin keskustelluista ideoista olla siunaukseksi ihmisille, jotka kuuluvat heidän palvelutyönsä piiriin.