Kas joukko Kuninkaamme
Vanhin Ronald A. Rasband
kahdentoista apostolin koorumista
Millainen ilo tuleekaan kaikkien Melkisedekin pappeuden haltijoiden osaksi, kun heillä on siunaus opettaa, oppia ja palvella rinta rinnan.
Rakkaat pappeusveljeni, hyvin nöyränä seison edessänne tässä historiallisessa tilaisuudessa saatuani tehtävän rakkaalta profeetaltamme ja kirkkomme presidentiltä, Russell M. Nelsonilta. Kuinka rakastankaan ja tuenkaan tätä suurenmoista Jumalan miestä ja uutta ensimmäistä presidenttikuntaamme. Lisään todistukseni vanhin D. Todd Christoffersonin sekä muiden kahdentoista apostolin koorumin veljieni todistukseen siitä, että tänä iltana ilmoitetut muutokset ovat Herran tahto.
Kuten presidentti Nelson sanoi, tämä on asia, jota kirkon johtavat veljet ovat rukoillen käsitelleet ja harkinneet pitkän aikaa. Toiveena oli tavoitella Herran tahtoa ja vahvistaa Melkisedekin pappeuden koorumeja. Innoitusta saatiin, ja tänä iltana profeettamme ilmoitti Herran tahdon. ”Ei Herra Jumala tee mitään ilmoittamatta suunnitelmiaan palvelijoilleen, profeetoille”1! Kuinka siunattuja me olemmekaan, kun meillä on tänä päivänä elävä profeetta!
Läpi elämämme sisar Rasband ja minä olemme matkustaneet eri puolilla maailmaa erilaisissa tehtävissä kirkon ja työn puolesta. Olen nähnyt lähestulkoon kaikenlaisia kirkon yksiköiden kokoonpanoja: Venäjällä pienen lähetysseurakunnan, jonka Melkisedekin pappeuden haltijoiden lukumäärän voi laskea yhden käden sormin, Afrikassa uuden ja kasvavan vaarnaseurakunnan, jossa sekä ylipapit että vanhimmat kokoontuvat yhdessä, koska Melkisedekin pappeuden haltijoiden yhteismäärä on vähäinen, ja hyvin vakiintuneita vaarnaseurakuntia, joissa vanhinten lukumäärä on vaatinut heidän kooruminsa jakamista kahdeksi koorumiksi!
Kaikkialla, minne olemme menneet, olemme nähneet, kuinka Herran käden vaikutus on kulkenut Hänen palvelijoidensa edellä valmistaen ihmisiä ja tietä, jotta kaikkia Hänen lapsiaan voitaisiin siunata heidän jokaisen tarpeensa mukaisesti. Eikö Hän olekin luvannut, että Hän käy meidän kasvojemme edellä ja on meidän oikealla puolellamme ja vasemmalla ja että Hänen Henkensä on meidän sydämessämme ja Hänen enkelinsä meidän ympärillämme?2
Ajatellessani teitä kaikkia mieleeni muistuu kirkon laulu ”Kas joukko Kuninkaamme”.
Kas joukko Kuninkaamme
Nyt eespäin kiiruhtaa.
Me voiton varman saamme,
Vaikk taisto odottaa.
On meillä yksi mieli
Ja tahto yksi vain.
Nyt kiitosta soi kieli
Ja laulu kaikuu ain.3
Vanhin Christofferson on vastannut useisiin kysymyksiin, joita varmasti herää tästä ilmoituksesta, jonka mukaan ylipappien ryhmät ja vanhinten koorumit yhdistetään seurakuntatasolla yhdeksi yhtenäiseksi, voimalliseksi Melkisedekin pappeuden veljien joukoksi.
Nämä muutokset auttavat vanhinten koorumeja ja Apuyhdistyksiä sovittamaan työtään yhteen. Lisäksi ne yksinkertaistavat koorumin yhteistyötä piispakunnan ja seurakuntaneuvoston kanssa. Ja ne sallivat piispan delegoida enemmän tehtäviä vanhinten koorumin ja Apuyhdistyksen johtajille, jotta piispa ja hänen neuvonantajansa voivat keskittyä ensisijaisiin velvollisuuksiinsa – varsinkin johtamaan nuoria naisia sekä nuoria miehiä, joilla on Aaronin pappeus.
Muutokset kirkon organisaatiossa ja toiminnoissa eivät ole epätavallisia. Vuonna 1883 Herra sanoi presidentti John Taylorille: ”Mitä tulee kirkkoni ja pappeuteni johtamiseen ja järjestämiseen – –, minä aika ajoin ilmoitan teille asettamieni kanavien kautta kaiken, mikä on oleva välttämätöntä kirkkoni tulevalle kehitykselle ja täydelliseksi tekemiselle, minun valtakuntani ohjaamiselle ja eteenpäin viemiselle.”4
Muutama sana teille veljille, jotka olette ylipappeja – tietäkää, että me rakastamme teitä! Isämme taivaassa rakastaa teitä! Te olette suurenmoinen osa pappeuden kuninkaallista joukkoa, emmekä me voi viedä tätä työtä eteenpäin ilman teidän hyvyyttänne, palveluanne, kokemustanne ja vanhurskauttanne. Alma opetti, että miehiä kutsutaan ylipapin tehtävään heidän suuren uskonsa ja hyvien tekojensa vuoksi, jotta he opettaisivat ja palvelisivat muita.5 Sitä kokemusta tarvitaan nyt kenties enemmän kuin koskaan.
Monissa seurakunnissa meillä saattaa olla ylipappeja, joille tulee nyt tilaisuus saada kooruminsa johtajaksi vanhin. Meillä on ennakkotapaus siitä, että vanhimmat johtavat ylipappeja: seurakunnanjohtajina palvelee nykyään vanhimpia joillakin maailman seuduilla, missä seurakunnan alueella asuu ylipappeja, ja on sellaisia lähetysseurakuntia, joissa on järjestettynä ainoastaan vanhinten koorumi ja paikalla on ylipappeja.
Millainen ilo tuleekaan kaikkien Melkisedekin pappeuden haltijoiden osaksi, kun heillä on siunaus opettaa, oppia ja palvella rinta rinnan seurakuntansa kaikkien jäsenten kanssa. Olittepa missä tahansa ja olivatpa olosuhteenne millaisia tahansa, kutsumme teitä rukoillen, uskollisesti ja iloiten ottamaan vastaan uusia mahdollisuuksia johtaa tai olla johdettavina sekä palvelemaan yksimielisenä pappeuden veljien joukkona.
Käsittelen nyt lisää kysymyksiä, jotka saattavat kaivata selvennystä, kun etenemme Herran tahdon täytäntöön panemisessa koskien Hänen pyhän pappeutensa koorumien järjestämistä.
Mitä muutoksia tulee vaarnan ylipappien koorumiin? Vaarnojen ylipappien koorumit jatkavat toimintaansa. Vaarnan johtokunta palvelee edelleen vaarnan ylipappien koorumin johtokuntana. Kuitenkin, kuten vanhin Christofferson totesi, vaarnan ylipappien koorumin jäseniä ovat nyt ne ylipapit, jotka parhaillaan palvelevat vaarnan johtokunnassa, jonkin seurakunnan piispakunnan jäseninä, vaarnan korkean neuvoston jäseninä tai tehtävässään toimivana patriarkkana. Seurakuntien ja vaarnojen kirjurit ja toimisihteerit eivät ole jäseniä vaarnan ylipappien koorumissa. Kun joku, joka palvelee aktiivisesti ylipappina, patriarkkana, seitsenkymmenenä tai apostolina, tulee seurakuntaan ja haluaa osallistua pappeuskokoukseen, hän kokoontuu vanhinten koorumin kanssa.
Kun aikanaan veljet vapautetaan näistä tehtävistä, he palaavat kotiseurakunnassaan jäseniksi vanhinten koorumiin.
Mikä on vaarnan ylipappien koorumin rooli? Vaarnan johtokunta kokoontuu ylipappien koorumin jäsenten kanssa neuvottelemaan yhdessä, todistamaan ja antamaan koulutusta. Käsikirjoissamme esitettyjä vaarnan kokouksia jatketaan, lukuun ottamatta kahta muutosta:
Yksi – seurakunnat ja vaarnat eivät enää pidä pappeuden johtajistokomitean kokouksia. Mikäli seurakunnassa syntyy jokin erityinen ongelma, kuten arkaluonteinen perheasia tai epätavallinen huoltotyön haaste, sitä voidaan käsitellä laajennetussa piispakunnan kokouksessa. Muita vähemmän arkaluonteisia asioita voidaan käsitellä seurakuntaneuvostossa. Kokouksesta, joka on tunnettu nimellä vaarnan pappeuden johtajistokomitean kokous, käytetään jatkossa nimitystä ”korkean neuvoston kokous”.
Kaksi – kaikkien asetettujen ylipappien vuosittaista kokousta vaarnassa ei enää pidetä. Vaarnan johtokunta pitää kuitenkin edelleen vaarnan ylipappien koorumin vuosittaisen kokouksen, kuten tänään on ilmoitettu.
Voiko seurakunnassa olla useampia kuin yksi vanhinten koorumi? Vastaus on kyllä. Opin ja liittojen luvun 107 jakeen 89 hengessä, kun jossakin seurakunnassa on epätavallisen suuri määrä aktiivisia Melkisedekin pappeuden haltijoita, johtohenkilöt voivat järjestää useampia kuin yhden vanhinten koorumin. Niissä tapauksissa kussakin koorumissa tulee vallita kohtuullinen tasapaino, mitä tulee ikään, kokemukseen, pappeusvirkaan ja vahvuuteen.
Todistan, että kun kuljemme eteenpäin tämän koorumin rakenteen innoitetun uudistamisen myötä seurakunnissamme ja vaarnoissamme, me tulemme näkemään runsaasti siunauksia. Saanen kertoa vain muutaman esimerkin.
Piispan johdolla pelastuksen työssä voi olla apuna enemmän pappeuden voimavaroja. Tähän sisältyvät Israelin kokoaminen temppeli- ja sukututkimustyön kautta, työskentely avun tarpeessa olevien perheiden ja yksilöiden parissa sekä lähetyssaarnaajien auttaminen sielujen tuomiseksi Jeesuksen Kristuksen luo.
Kun aiemmat johtavina virkailijoina palvelleet henkilöt palaavat jakamaan kokemustaan vanhinten koorumin kanssa, tuloksena on vahvempi koorumin jäsenistö.
Koorumiin tulee suurempaa lahjojen ja kykyjen monimuotoisuutta.
Tulee enemmän joustavuutta ja mahdollisuuksia täyttää ajankohtaisia ja kiireellisiä tarpeita seurakunnassa ja koorumissa sekä täytettäessä erilaisia palvelutyötehtäviä.
Tulee entistä enemmän opastamista ja ykseyttä, kun uusi vanhin ja kokenut ylipappi jakavat kokemuksiaan rinta rinnan koorumin kokouksissa ja toimeksiannoissa.
Piispat ja seurakunnanjohtajat vapautuvat toivottavasti pitämään kutsumuksensa kunniassa paimentaakseen laumaansa ja palvellakseen apua tarvitsevia.
Ymmärrämme, että jokainen seurakunta ja vaarna on erilainen. Samalla kun ymmärrämme nämä erot, toivomme, että toteutatte nämä muutokset ripeästi tämän yleiskonferenssin jälkeen. Olemme saaneet ohjausta Jumalan profeetalta! Millainen valtava siunaus ja vastuu. Täyttäkäämme se kaikessa vanhurskaudessa ja uutteruudessa!
Muistutan teitä: pappeuden valtuus tulee tehtävään erottamisella ja asettamisella, mutta todellinen pappeuden voima – voima toimia Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä – voi tulla ainoastaan elämällä vanhurskaasti.
Herra julisti profeetta Joseph Smithille, palautuksen profeetalle:
”Katso ja näe, minä pidän huolen teidän laumoistanne ja nostan vanhimpia ja lähetän heidät niiden luokse.
Katso, minä joudutan työtäni aikanaan.”6
Todellakin, tämä on aikaa, jolloin Herra jouduttaa työtään.
Käyttäkäämme kukin tämä tilaisuus pohtiaksemme ja parantaaksemme elämäämme, niin että olisimme paremmin sopusoinnussa Hänen tahtonsa kanssa, jotta voimme ansaita ne monet siunaukset, joita Hän on luvannut luotettaville ja uskollisille.
Veljet, kiitos kaikesta siitä, mitä teette ollaksenne osa tätä loistavaa työtä. Kulkekaamme eteenpäin tässä suuressa ja kunnioitettavassa työssä.
Kun taisto päättyy kerran
Ja rauha vallitsee,
Niin silloin maassa Herran
Kansansa riemuitsee.
Kuin valtamerten pauhu
Soi Kuninkaallemme
Kiitoksen riemulaulu.
Näin silloin laulamme:
Voittohon! Voittohon!
On Kristus Kuninkaamme!
Voittohon! Voittohon!
Hän meitä johdattaa!
Voittohon! Voittohon! Voittohon!
On Kristus Kuningas.7
Tänään me kaikki olemme todistaneet, kun Herra on ilmoittanut tahtonsa profeettansa, presidentti Russell M. Nelsonin kautta. Todistan, että hän on Jumalan profeetta täällä maan päällä. Lausun todistukseni Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta, joka on meidän suuri Lunastajamme ja Vapahtajamme. Tämä on Hänen työtään, ja tämä on Hänen tahtonsa. Tästä lausun vakaan todistuksen. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.