2018
Jumalan profeetta
May 2018


Jumalan profeetta

Profeetta ei ole teidän ja Vapahtajan välissä. Pikemminkin hän on vierellänne ja ohjaa teitä kohti Vapahtajaa.

Minäkin haluan toivottaa vanhin Gerrit Gongin ja vanhin Ulisses Soaresin tervetulleiksi kahdentoista koorumin verrattomaan veljeskuntaan.

Hyväksyessämme presidentti Russell M. Nelsonin Herran profeetaksi ja Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon presidentiksi me olimme osa jumalallisesti säädettyä juhlakokousta – juhlavaa siksi, että tämän edeltävän tunnin tapahtumat on ennakoitu taivaissa jo ennen kuin maailmaa oli. Herra Jeesus Kristus, joka johtaa työtään, on tänä päivänä presidentti Eyringin välityksellä esittänyt profeettansa, voidellun johtajansa, meille, liittokansalleen, antaen meidän julkisesti ilmaista halukkuutemme tukea häntä ja noudattaa hänen neuvojaan.

Te miljoonat jäsenet, jotka ette ole meidän kanssamme täällä konferenssikeskuksessa – haluan teidän tietävän, että presidentti Nelsonin hyväksymisen aikana Herran Henki tässä rakennuksessa oli täsmälleen sellainen kuin olisitte odottaneet sen olevan – täynnä hengellistä voimaa. Mutta meidän taivaan johtama kokouksemme ei toteutunut pelkästään tässä konferenssikeskuksessa vaan eri puolilla maailmaa – kappelisaleissa Aasiassa, Afrikassa ja Pohjois-Amerikassa, kodeissa Keski- ja Etelä-Amerikassa sekä Euroopassa, katetuilla patioilla Tyynellämerellä ja meren saarilla. Tämä juhlakokous toteutuu kaikkialla, missä päin maailmaa saatattekin olla – vaikka teillä ei olisi muuta kuin älypuhelimen ääniyhteys. Piispamme eivät pitäneet lukua meidän kohotetuista käsistämme, mutta epäilemättä ne huomioitiin taivaassa, koska olemme tehneet liiton Jumalan kanssa, ja tekomme merkittiin muistiin elämän kirjaan.

Herra valitsee profeettansa

Profeetan valitsee Herra itse. Ei ole mitään kampanjointia, ei väittelyjä, ei teeskentelyä aseman saamiseksi, ei kiistoja, epäluottamusta, hämmennystä tai levottomuutta. Minäkin vahvistan, että taivaan voima oli meidän kanssamme temppelin ylähuoneessa, kun rukoillen ympäröimme presidentti Nelsonin ja tunsimme hänen yllään Herran kiistattoman hyväksynnän.

Presidentti Nelson valittiin palvelemaan Jumalan profeettana kauan sitten. Herran sanat Jeremialle pätevät myös presidentti Nelsoniin: ”Jo ennen kuin sinut äidinkohdussa muovasin, minä valitsin sinut. Jo ennen kuin sinä synnyit maailmaan, minä pyhitin sinut omakseni ja määräsin sinut kansojen profeetaksi.”1 Vain kolme vuotta sitten vanhin Nelson oli 90-vuotiaana virkaiältään neljänneksi vanhin apostoli, ja kaksi niistä kolmesta häntä virkaiältään vanhemmasta oli nuorempia kuin hän. Herra, joka hallitsee elämää ja kuolemaa, valitsee profeettansa. Presidentti Nelson on 93-vuotiaana hämmästyttävän hyvässä kunnossa. Toivomme, että hän on meidän kanssamme vielä vuosikymmenen tai kaksi, mutta toistaiseksi yritämme taivutella hänet pysymään poissa laskettelurinteiltä.

Samalla kun hyväksymme profeetan Herran voideltuna, tulkoon selväksi, että me palvelemme ainoastaan Jumalaa, taivaallista Isäämme, ja Hänen jumalallista Poikaansa. Nimenomaan meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen ansioiden, laupeuden ja armon ansiosta me voimme jonakin päivänä päästä jälleen Heidän luokseen.2

Miksi me seuraamme profeettaa

Mutta Jeesus opetti myös erään tärkeän totuuden palvelijoista, joita Hän lähettää meille. Hän sanoi: ”Joka ottaa vastaan teidät, ottaa vastaan minut, ja joka ottaa minut vastaan, ottaa vastaan sen, joka on minut lähettänyt.”3

Herran profeetan tärkein tehtävä on opettaa meille Vapahtajasta sekä johtaa meitä Hänen luokseen.

On monia järkisyitä seurata presidentti Russell M. Nelsonia. Myös ne, jotka eivät kuulu kirkkoomme, sanoisivat häntä erittäin eteväksi. Hänestä tuli lääketieteen tohtori 22-vuotiaana, arvostettu sydänkirurgi ja maineikas uranuurtaja avosydänleikkauksen kehittämisessä.

Useimmat arvostaisivat hänen viisauttaan ja arvostelukykyään: yhdeksän vuosikymmentä elämään ja kuolemaan liittyvää oppimista, epäitsekästä elämää, Jumalan lasten rakastamista ja opettamista maailman joka kolkassa sekä kokemusten karttumista 10 lapsen, 57 lastenlapsen ja 118 lastenlastenlapsen kanssa (tämä viimeinen lukumäärä muuttuu usein; yhdelle lapsenlapselle syntyi poika vastikään viime keskiviikkona).

Presidentti RussellM. Nelson ja uusi lapsenlapsen poika

Ne, jotka tuntevat hänet hyvin, kertoisivat, kuinka presidentti Nelson on kohdannut elämän vaikeuksia uskoa ja rohkeutta osoittaen. Kun syöpä vei hänen 37-vuotiaan tyttärensä Emilyn hengen ja Emilyä jäivät kaipaamaan rakastava aviomies ja viisi pientä lasta, kuulin hänen sanovan: ”Olin hänen isänsä, lääketieteen tohtori ja Herran Jeesuksen Kristuksen apostoli, mutta minun oli painettava pääni ja myönnettävä: ’Älköön toteutuko minun tahtoni, vaan sinun.’”4

Vartiomies tornissa

Vaikka ihailemmekin kaikkia näitä yleviä ominaisuuksia, niin miksi me seuraamme presidentti Nelsonia? Miksi me seuraamme profeettaa? Koska Herra Jeesus Kristus on kutsunut hänet ja nimittänyt hänet toimimaan vartijanaan tornissa.

Carcassonne, Ranska

Carcassonne on Ranskassa sijaitseva merkittävä linnoitettu kaupunki, joka on säilynyt keskiajalta. Sen suojamuurien keskeltä kohoaa korkeita torneja, jotka on rakennettu vartijoita varten. Vartijat seisoivat niissä torneissa päivin ja öin pitäen tarkasti silmällä tienoota vihollisen varalta. Kun vartija näki vihollisen lähestyvän, hänen varoitusäänensä suojeli Carcassonnen asukkaita uhkaavalta vaaralta, jota he eivät nähneet.

Profeetta on vartija tornissa suojellen meitä hengellisiltä vaaroilta, joita emme ehkä näe.

Herra sanoi Hesekielille: ”Sinut – – minä olen pannut Israelin kansan vartiomieheksi. Kun kuulet suustani sanan, sinun tulee [antaa maanmiehillesi varoitus minulta].”5

Me puhumme usein siitä, että meidän tulee seurata profeettaa, mutta ajatelkaapa sitä raskasta kuormaa, jonka Herra asettaa profeettansa harteille: ”Ellet sinä puhu hänelle, ellet varoita häntä – –, [ja] hän kuolee syntiensä tähden – – hänen kuolemastaan minä vaadin tilille sinut.”6

Suurempi henkilökohtainen todistus

Me tuemme presidentti Nelsonia, kuten olisimme tukeneet Pietaria tai Moosesta, jos olisimme eläneet heidän aikanaan. Jumala sanoi Moosekselle: ”Minä olen sinun kanssasi, kun puhut, ja neuvon sinulle, mitä sinun tulee sanoa.”7 Me kuuntelemme Herran profeettaa uskoen, että hänen sanansa tulevat Herran omasta suusta.8

Onko tämä sokeaa uskoa? Ei, se ei ole. Meillä kullakin on hengellinen todistus siitä, että Jeesuksen Kristuksen evankeliumin palautus on totta. Omasta tahdostamme ja valinnastamme me nostimme kätemme tänä aamuna julistaen, että haluamme tukea Herran profeettaa omalla luottamuksellamme, uskollamme ja rukouksillamme9 sekä noudattaa hänen neuvojaan. Meillä myöhempien aikojen pyhillä on etuoikeus vastaanottaa henkilökohtainen todistus siitä, että presidentti Nelsonin kutsu on tullut Jumalalta. Vaikka vaimoni Kathy on tuntenut presidentti Nelsonin henkilökohtaisesti miltei kolmen vuosikymmenen ajan eikä hänellä ole mitään epäilystä presidentti Nelsonin jumalallisesta tehtävästä, niin kun presidentti Nelson erotettiin tehtäväänsä, Kathy alkoi lukea kaikkia hänen yleiskonferenssipuheitaan viimeisten 34 vuoden ajalta rukoillen saavansa vieläkin syvemmän vahvistuksen hänen profeetallisesta tehtävästään. Lupaan teille, että tämä suurempi todistus tulee teille, kun nöyrästi ja kelvollisina etsitte sitä.

Miksi me olemme niin halukkaita seuraamaan profeettamme ääntä? Niille, jotka uutterasti etsivät iankaikkista elämää, profeetan ääni tuo hengellistä turvaa hyvin myrskyisinä aikoina.

Me asumme planeetalla, jossa miljoonat äänet pitävät meteliä. Internet, älypuhelimemme, ylipursuavat viihderuutumme – kaikki vaativat meidän huomiotamme ja sysäävät meille vaikutustaan toivoen, että ostamme niiden tuotteita ja omaksumme niiden mittapuita.

Loputtomalta vaikuttava informaation ja mielipiteiden tulva muistuttaa meitä pyhien kirjoitusten varoituksista, joiden mukaan jotkut ”ajelehtivat – – tuulten heiteltävinä”10, joitakuita ”tuuli ajaa sinne tänne”11, ja jotkut ”ovat kavalien ja petollisten ihmisten pelinappuloita”12.

Sielumme ankkuroiminen Herraan Jeesukseen Kristukseen edellyttää sitä, että kuuntelemme niitä, jotka Hän lähettää. Profeetan seuraaminen maailmassa, joka on levottomuuden vallassa, on kuin kietoutuisimme jäätävän kylmänä päivänä tyynnyttävään, lämpimään huopaan.

Me elämme järjen, väittelyn, perustelujen, loogisen päättelyn ja selitysten maailmassa. ”Miksi?”-kysymysten esittäminen on hyvä asia erittäin monilla elämämme osa-alueilla antaessamme älymme voiman opastaa monia valintoja ja päätöksiä, joita kohtaamme joka päivä.

Mutta Herran ääni tulee usein ilman selitystä.13 Kauan ennen kuin teoreetikot tutkivat uskottomuuden vaikutusta luottavaiseen puolisoon ja lapsiin, Herra julisti: ”Älä tee aviorikosta.”14 Pelkkään älyyn luottamisen lisäksi me vaalimme Pyhän Hengen lahjaa.

Älkää yllättykö

Nooa saarnaamassa

Profeetan ääni, vaikka sanat lausutaankin ystävällisesti, pyytää meitä usein muuttumaan, tekemään parannusta ja palaamaan Herran luo. Kun oikaisua tarvitaan, älkäämme viivytelkö. Älkääkä pelästykö, kun profeetan varoittava ääni on vastoin tämän päivän suosittuja mielipiteitä. Harmistuneet epäilijät sinkoavat pilkallisia tulipallojaan heti kun profeetta alkaa puhua. Kun noudatatte nöyrästi Herran profeetan neuvoja, lupaan teille lisäsiunauksena turvaa ja rauhaa.

Samuel Lamanilainen profetoi

Älkää yllättykö, jos toisinaan omat henkilökohtaiset näkemyksenne eivät alkuun olisikaan yhdenmukaisia Herran profeetan opetusten kanssa. Nämä ovat oppimisen ja nöyryyden hetkiä, kun polvistumme rukoukseen. Me kuljemme eteenpäin uskossa, luottaen Jumalaan, tietäen, että ajan mittaan saamme lisää hengellistä selkeyttä taivaalliselta Isältämme. Eräs profeetta kuvaili Vapahtajan verratonta lahjaa näin: ”Pojan tahto sulautuu Isän tahtoon.”15 Se, että alistamme oman tahtomme Jumalan tahtoon, ei itse asiassa ole lainkaan alistumista vaan alku loistavalle voitolle.

Jotkut yrittävät kovasti ruotia profeetan sanoja pyrkien määrittämään, mitkä ovat hänen profeetallisia neuvojaan ja mitkä ovat hänen henkilökohtaisia mielipiteitään.

Vuonna 1982, kaksi vuotta ennen kuin veli Russell M. Nelson kutsuttiin johtavaksi auktoriteetiksi, hän sanoi: ”Minä en koskaan kysy: ’Milloin profeetta puhuu profeettana ja milloin ei?’ Sen sijaan haluan tietää: ’Kuinka voin olla enemmän hänen kaltaisensa?’” Ja hän lisäsi: ”[Minun periaatteenani on lakata] panemasta kysymysmerkkejä profeetan lausuntojen perään ja [panna] niihin sen sijaan huutomerkkejä.”16 Tällä tavoin nöyrä ja hengellinen mies päätti järjestää elämänsä. Nyt 36 vuotta myöhemmin hän on Herran profeetta.

Vahvistakaa uskoanne Herraan

Omassa elämässäni olen huomannut, että kun rukoillen tutkin Jumalan profeetan sanoja sekä huolellisesti ja kärsivällisesti sovitan oman tahtoni hengellisesti hänen innoitettujen opetustensa mukaiseksi, niin uskoni Herraan Jeesukseen Kristukseen aina kasvaa.17 Jos teemme valinnan siirtää hänen neuvonsa syrjään ja päätämme, että me tiedämme paremmin, niin uskomme kärsii ja iankaikkinen näkemyksemme hämärtyy. Lupaan teille, että kun edelleen päättäväisesti seuraatte profeettaa, teidän uskonne Vapahtajaan kasvaa.

Vapahtaja on sanonut: ”Kaikki profeetat – – ovat todistaneet minusta.”18

Profeetta ei ole teidän ja Vapahtajan välissä. Pikemminkin hän on vierellänne ja ohjaa teitä kohti Vapahtajaa. Profeetan suurin vastuu ja kallisarvoisin lahja meille on hänen luja todistuksensa, hänen varma tietonsa, että Jeesus on Kristus. Kuten Pietari muinoin, meidän profeettamme julistaa: ”[Hän on] Messias, elävän Jumalan poika.”19

Jonakin tulevana päivänä, kun katsomme taaksepäin aikaamme kuolevaisuudessa, riemuitsemme siitä, että elimme maan päällä elävän profeetan aikana. Rukoilen, että sinä päivänä voimme sanoa:

Me kuuntelimme häntä.

Me uskoimme häntä.

Me tutkimme hänen sanojaan kärsivällisesti ja uskossa.

Me rukoilimme hänen puolestaan.

Me tuimme häntä.

Olimme kyllin nöyriä seurataksemme häntä.

Me rakastimme häntä.

Annan teille juhlallisen todistukseni siitä, että Jeesus on Kristus, meidän Vapahtajamme ja Lunastajamme, ja että presidentti Russell M. Nelson on Hänen voideltu profeettansa maan päällä. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

Viitteet

  1. Jer. 1:5.

  2. Ks. 2. Nefi 2:8.

  3. Matt. 10:40.

  4. Henkilökohtainen muisto; ks. myös Spencer J. Condie, Russell M. Nelson: Father, Surgeon, Apostle, 2003, s. 235.

  5. Hes. 33:7.

  6. Hes. 33:8.

  7. 2. Moos. 4:12.

  8. Ks. OL 21:5.

  9. Ks. OL 107:22.

  10. Ef. 4:14.

  11. Jaak. 1:6.

  12. Ef. 4:14.

  13. Presidentti Dallin H. Oaks sanoi kerran:

    ”Vuonna 1988 järjestetyssä haastattelussa – – selitin suhtautumistani yrityksiin täydentää jumalallista ilmoitusta kuolevaisten syillä:

    ’Jos lukee pyhiä kirjoituksia mielessään tämä kysymys: ”Miksi Herra antoi tämän käskyn tai miksi Hän antoi tämän”, huomaa, että vähempään kuin yhteen sadasta käskystä on annettu jokin syy. Ei ole Herran mallin mukaista antaa syitä. Me [kuolevaiset] voimme esittää syitä ilmoitukseen. Me voimme esittää syitä käskyihin. Kun teemme niin, olemme omillamme. Jotkut ihmiset ovat esittäneet syitä [ilmoitukseen] – –, ja ne ovat osoittautuneet harvinaisen vääriksi. Siinä on opetus. – – Päätin jo kauan sitten, että minä uskon käskyyn mutta en usko syihin, joita sen olemassaoloon on esitetty. – –

    Koko syiden esittäminen on vaikuttanut minusta tarpeettomalta riskin ottamiselta. – – Älkäämme tehkö sitä virhettä, joka aiemmin on tehty – –, kun on yritetty esittää syitä ilmoitukseen. Syyt osoittautuvat suuressa määrin ihmisten keksimiksi. Ilmoitukset ovat se, minkä me hyväksymme Herran tahtona, ja siinä on turva.’” (Life’s Lessons Learned, 2011, s. 68–69.)

  14. 2. Moos. 20:14.

  15. Moosia 15:7.

  16. Ks. Russell M. Nelson, Lane Johnsonin artikkelissa ”Russell M. Nelson: kuuliaisuuden perikuva”, Valkeus, tammikuu 1983, s. 29.

  17. Presidentti Henry B. Eyring on sanonut: ”Toinen erhe on sellainen käsitys, että se, otammeko vastaan profeettojen neuvot vai emme, on vain päätös joko ottaa vastaan hyvät neuvot ja saada niistä koituva hyöty tai jäädä siihen, missä olemme. Päätös olla noudattamatta profeettojen neuvoja kuitenkin muuttaa koko sen perustan, jolla seisomme. Siitä tulee vaarallisempi. Profeettojen neuvojen noudattamatta jättäminen heikentää kykyämme noudattaa innoitettuja neuvoja tulevaisuudessa. Paras hetki päättää auttaa Nooaa arkin rakentamisessa oli ensimmäinen kerta, jolloin hän pyysi sitä. Jokainen kerta, jolloin hän pyysi sitä sen jälkeen, jokainen kieltäytyminen, olisi heikentänyt herkkyyttä Hengen vaikutukselle. Ja niin hänen jokainen pyyntönsä olisi vaikuttanut entistä mielettömämmältä, kunnes alkoi sataa. Ja silloin oli liian myöhäistä.” (Ks. ”Turvalliset neuvot”, Valkeus, heinäkuu 1997, s. 24.)

  18. 3. Nefi 20:24.

  19. Matt. 16:16; ks. myös Joh. 6:69.