Julkaistaan vain sähköisenä
Nimikkeet eivät määrittele meitä
Sinun arvosi ei määräydy sen perusteella, mitä osaat tai et osaa tehdä.
Meillä ihmisillä on tapana luokitella itseämme eri tavoin – tytär, taiteilija, opiskelija, juoksija. Vaikka jotkin nimikkeet voimaannuttavat meitä, vahvistavat identiteettiämme ja antavat meille tilaisuuksia kasvaa, niillä on myös vaarallinen puolensa. Kun vertailemme omia nimikkeitämme muiden nimikkeisiin, kun omaksumme nimikkeitä, jotka jyräävät alleen jumalallisen luonteemme tai ovat ristiriidassa sen kanssa, tai kun annamme joidenkin nimikkeiden aiheuttaa meissä huonommuudentunnetta, niin meidän omanarvontuntomme ja hengellisyytemme voivat murskautua pirstaleiksi.
No, mitä jos sanoisimme, että meille kaikille on yhteistä eräs merkittävä, iankaikkinen ja ainutlaatuinen nimike?
Kolme hyvin erilaista siskosta, joilla kaikilla on hyvin erilainen elämä, kertovat oivalluksistaan. Mutta meille kaikille on yhteistä kaikkein tärkein nimike.
Chantele:
Joskus on vaikea olla vertailematta itseään muihin, etenkin perheessä. Esimerkiksi minä olen koko ikäni joutunut kokemaan, kuinka minua verrataan kaiken aikaa kahteen siskooni. Olemme aivan erilaisia. Olemme eri vaiheissa elämässämme, ja meillä on erilaiset kyvyt ja erilainen luonne. Olen ollut naimisissa lähes 15 vuotta, minulla on neljä lasta, olen kirjoittanut viisi kotimaassa julkaistua romaania. Olen myös soittanut harppua melkein 30 vuotta. Minulla on todella paljon tavoitteita, jotka haluan saavuttaa. Kun turhaudun siitä, etten saavuta niin monia tavoitteita kuin haluaisin, muistan taivaallisen Isän rakastavan minua, vaikken koskaan saavuttaisikaan niitä kaikkia. Vaikka uskonkin, että meidän erilaiset kykymme muokkaavat meitä sellaisiksi, keitä me olemme, niin jos se kaikki otetaan pois – kaikki kyvyt ja nimikkeet – sillä ei ole mitään merkitystä. Kaikkein tärkeintä on meidän identiteettimme Jumalan lapsina. Taivaallinen Isä on kanssani, kunhan teen parhaani. Tämä totuus auttaa minua matkallani ja suo minulle todellista lohtua riippumatta niistä nimikkeistä, joita maailma syytää päälleni, tai niistäkään nimikkeistä, joita annan itselleni.
Chaleese:
Minä olen kotiäiti. Minulla on kolme poikaa ja aviomies, jotka ovat koko elämäni. Olen heidän paras tukijansa. He ilmentävät sitä, kuka minä olen. Minulla ei ole kodin ulkopuolista uraa. Isosiskoni on neljän lapsen kotiäiti, mutta hän on myös mahtava kirjailija. Pikkusiskoni on ainoana perheestä valmistunut yliopistosta, hän on unelmatyössään ja yhä naimaton. Me olemme kaikki erilaisia. Meille saatetaan antaa erilaisia nimikkeitä, mutta nuo nimikkeet eivät tee meistä arvokkaampia tai vähemmän arvokkaita kuin toiset. Eroavuuksistamme huolimatta me olemme kaikki Jumalan lapsia, ja Hän rakastaa meitä kaikkia. Loppujen lopuksi vain sillä on todella väliä. Minulle on ehkä annettu erilaisia nimikkeitä kuin siskoilleni, mutta kun ne otetaan pois, olemme kaikki samanlaisia. Meillä on samat iankaikkiset mahdollisuudet.
Chakell:
Minä olen hankkinut monia nimikkeitä. Olen loppututkinnon suorittanut, kirjoittaja ja innokas juustokakun puolestapuhuja. Mutta olen saanut sellaisiakin nimikkeitä, joista en pidä. Olen naimaton, minulla on ongelmia terveyden kanssa ja suuren osan aikaa tunnen riittämättömyyttä. Annan liikaa valtaa joillekin nimikkeille, jotka kuvaavat niin sanotusti heikkouksiani. Ja joskus nekin saamani nimikkeet, joista olen ylpeä, voivat alkaa varjostaa todellista identiteettiäni. Mutta kun todella ajattelen, kuka olen, ja muistan, että olen Jumalan tytär, kaikki muuttuu. Ainoa nimike, joka todella antaa elämälle merkityksen, on meidän jumalallinen identiteettimme. En tiedä, mitä kaikkea tulevaisuus tuo tullessaan tai mitä nimikkeitä saan tai en saa tässä elämässä, mutta minusta on lohdullista, että voin sanoa ”Olen Jumalan lapsi” ja tiedän sen merkitsevän enemmän kuin mikään muu. Eikä minun tarvitse ansaita tuota nimikettä tai Hänen rakkauttaan – se on annettu minulle auliisti. Tiedän, että jos pyrin elämään Hänen tahtonsa mukaan ja jos muistan aina, kuka minä todella olen, Hän siunaa minua (ks. OL 82:10). Kun kaikki muut saamani nimikkeet yhdistävät minut siihen, jolla on todella väliä, voin löytää todellista iloa, voimaa ja suuruutta niistä kaikista.