2019
Naʻa Mo Hoʻo Ngaahi Melé, Te Ke Lava ʻO Hoko ko Ha Tangata pe Fefine Moʻoni ʻa e ʻOtuá
Sepitema 2019


Fakaʻilekitulōnika Pē: Kakai lalahi kei Talavoú

Naʻa Mo Hoʻo Ngaahi Melé, Te Ke Lava ʻO Hoko ko Ha Tangata pe Fefine Moʻoni ʻa e ʻOtuá

Koeʻuhi ko ʻeku ngaahi tōnounoú, naʻe ʻikai ke u ʻilo ha founga te u lava ai ʻo hoko ko ha tangata fakahaohaoaʻi ʻa e ʻOtuá.

ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne faʻú ʻi ʻIutā, USA.

ʻI he lolotonga ʻo e konga fakaʻosi ʻo ʻeku taʻu fakaʻosi ʻi he ako māʻolungá, ne toe pē ha ngaahi māhina siʻi ki muʻa pea hokosia hoku taʻu 18, ʻo hoko fakaʻofisiale ko ha tangata lahi, maʻu ʻa e Lakanga Taulaʻeiki Faka-Melekisētekí, pea fakanofo au ko ha kaumātuʻa. ʻI he taimi ko iá ne u fakamoleki ha konga lahi ʻo hoku taimi ako folofolá ke fekumi ki ha sipinga ʻo ha ʻʻtangata ʻa e ʻOtuáʼʼ pea mo e founga ke u hoko ai ko ha toko taha pehē.

Ko e taha ʻo e ngaahi faʻifaʻitakiʻanga lelei taha ne u maʻú ko ha tangata ne ui ke ne tataki ʻa e kau tau ʻa e kau Nīfaí lolotonga ʻa e ngaahi tau fakalilifu taha ʻi he hisitōlia hono puleʻangá ʻi heʻene pehē naʻe tau ʻa hono kakaí ʻʻko e fakamanatu ki hotau ʻOtuá, mo ʻetau lotú, mo e tauʻatāiná, mo ʻetau melinó, ko hotau ngaahi uaifí, mo ʻetau fānaúʼʼ (ʻAlamā 46:12). ʻA ia ko e ʻEikitau pule ko Molonaí. Ko e taki ʻeni naʻe tohi ʻa Molomona ʻo fekauʻaki mo ia ʻo pehē, ʻʻkapau kuo tatau, pe ʻoku tatau, pe ʻe tatau ʻa e kakai kotoa pē mo Molonai, vakai, kuo luluʻi ai ʻo taʻengata ʻa e ngaahi mālohi ʻo helíʼʼ (ʻAlamā 48:17).

Ko e sīpinga naʻe tā ʻe he ʻEikitau ko Molonaí naʻe hoko ia ko e taha ʻʻʻo e ʻilo haohaoá.ʼʼ Naʻe ʻʻʻikai ke manako ʻi he [faihala ki he niʻihi kehé] … ʼʼ ka ko ha tangata naʻe ʻʻfiefia hono laumālié ʻi he taʻehaʻisia mo e tauʻatāina ʻa hono … kāinga mei he nofo pōpulá.ʼʼ Pea ne ʻʻfonu hono lotó ʻi he fakafetaʻi ki hono ʻOtuá.ʼʼ Naʻá ne ʻʻfuʻu ngāue lahi ʻaupito koeʻuhí ko e lelei mo e nofo malu ʻa hono kakaíʼʼ pea ʻʻnaʻe tuʻu maʻu ʻi he tui kia Kalaisíʼʼ (ʻAlamā 48: 11-13; tānaki atu mo e fakamamafa). Ko e ngaahi ʻulungaanga kotoa ko ʻeni ne fakamatalaʻi ʻo kau ki he ʻEikitau ko Molonaí ko e ngaahi ʻulungaanga totonu ia ʻo e tuʻunga fakaākonga moʻoní, ʻa ia ʻe lava ke ʻaonga kiate kitautolu kotoa, ʻa e fefine mo e tangata fakatouʻosi.

Kuó u feinga ke muimui ki he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Molonaí ʻaki ʻeku tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé ʻi ha faʻahinga taimi pē ʻo aʻu pē ki he taimi ʻoku ʻikai faingamālie aí. ʻOku ou feinga ke ʻikai ngata pē ʻi heʻeku tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé kae feinga ke fakaʻehiʻehi mei he fai hala ki he niʻihi kehé ʻi ha faʻahinga founga pē ʻo kaú ka lava ʻo fai ia. Kuó u toe feinga foki ke ako lahi ange ki he ngaahi lea ʻa hotau kau palōfita ʻonopōní. Pea ʻoku ou feinga ke u ngāue mālohi ʻi he taimi ʻoku maʻu ai ha ngaahi faingamālié.

Ne fokotuʻu ʻe he ʻEikitau ko Molonaí ha tuʻunga māʻolunga ki he anga ʻo e tangata ʻo e ʻOtuá. Pea ʻi heʻeku hoko ko ha Lakanga Taulaʻeiki Faka-Melekesēteki kei talavoú, ʻoku ou faʻa fakakaukau pē te u hoko nai ko ha tangata ʻo e ʻOtuá ʻo mālohi mo faivelenga ʻo hangē ko ia ko e ʻEikitau ko Molonaí. Ne u fekuki mo e faingataʻá ʻi heʻeku fakahoko ʻa e ngāue kuó u ʻosi faí.

Ne fakahā mai ʻe hotau Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí lolotonga ʻa e Malanga ʻi he Moʻungá pea pehē ki he kau Nīfaí hili ʻEne Toetuʻú, e ngaahi fakahinohino ki hono fakahoko iá. Hili hono akoʻi e ngaahi Monūʻiá mo e ngaahi tuʻunga fakaākonga kehe peé, naʻá Ne folofola ʻo pehē, “Ko ia ke haohaoa ʻa kimoutolu, he ʻoku haohaoa ʻa hoʻomou Tamai ʻoku ʻi he langí” (Mātiu 5:48).

ʻOku ʻamanaki ʻe hoko ʻa e tangata mo e fefine kotoa pē ʻa e ʻOtuá ʻo haohaoa. Ka ʻoku tau kei tangata pē, pea ʻoku tau kei fakahehema pē ke angahala. Ke kei fakatoka ʻa e ʻamanaki leleí ʻi hotau lotó, naʻe akonaki ʻa e palōfita ko Molonaí ʻo pehē kapau te tau “haʻu kia Kalaisi, pea [tau] hoko ʻo haohaoa ʻiate Ia, pea fakafisi ʻa [kitau]tolu mei he anga taʻe māʻoniʻoni kotoa pē, pea ʻofa ki he ʻOtuá ʻaki [hotau] iví, ʻatamaí, mo e mālohí kotoa pē, pea ʻe toki feʻunga ʻa ʻene ʻaloʻofá kiate [kitautolu], koeʻuhi ke tupu ʻi heʻene ʻaloʻofá ʻa [hotau] haohaoa ʻia Kalaisí” (Molonai 10:32). Ne palaniʻi ʻe heʻetau Tamai Hēvaní ke tau hoko ʻo tangata, ka ʻoku ʻikai ʻuhinga ia he ʻikai ke tau lava ʻo hoko ko e kau fafine pe kau tangata ʻa e ʻOtuá neongo ʻetau ngaahi tōnounoú. Pea ʻoku ou houngaʻia foki mo au ai.

Te tau lava pē ʻo hoko ko e kau tangata mo e kau fafine ʻa e ʻOtuá neongo ʻetau toutou humu mo tō ʻi ha ngaahi taimi. Ko e meʻa pē ke tau fakahokó ko e fai hotau lelei tahá ke tau moʻui ʻo fakatatau mo e ongoongoleleí, pea ʻe tokoniʻi kitautolu ʻe hotau Fakamoʻuí ʻi he toenga ʻo ʻetau fononga ki he haohaoá.

Paaki