Liahona
« ’A tauturu na iāna »
Tiurai 2024


« ’A tauturu na iāna », Liahona, Tiurai 2024.

Te reo o te feiā mo’a i te mau mahana hope’a nei

« ’A tauturu na iāna »

’Ua tauturu te ’ā’amu ’utuāfare ’e te ’ohipa hiero nā roto i te monora’a iā’u, ’ia upo’oti’a i ni’a i te mau mana’o manuia ’ore ’e te mo’emo’e.

Hōho’a
Hiero nō Manila Firipino

Hōho’a nō te hiero nō Manila Firipino nā Russell Sun De La Cruz

I te hō’ē mahana i te ’ohipa, ’ua ’ite au iho i te ’ōtahira’a ’e te ’ā’au ’oto. ’Ua mana’o vau ’ua fa’aru’e au i tō’u mau tupuna nō te mau hape e rave rahi tā’u i rave. ’Ua tāparu vau i tō’u Metua i te ao ra ’ia hōro’a mai iā’u te pūai.

Hō’ē ’aore rā e piti hepetoma i muri mai, ’ua haere mai te hō’ē tuahine iā’u ra i muri a’e i te purera’a ’e ’ua ani mai ’o vai ānei ’o Jenny Casama. ’Ua fa’a’ite mai ’oia iā’u ’o Michelle (Mich) Bautista ’oia, te hō’ē o tō mātou mau tauturu ha’amāramarama nō te hiero ’e nō te ’ā’amu ’utuāfare i roto i te pāroita. ’Ua fa’ata’a mai ’oia ē ’ua moemoeāhia ’oia, i roto ’ua haere mai e toru nā vahine iāna ra ma te ’ahu ’uo’uo ’e tō rātou i’oa ’o Casama nō te ani mai i te tauturu. ’Ua tāparu rātou i te tuahine Bautista, « ’a tauturu na iāna ».

’Ua ta’a roa i te tuahine Mich ē, tē ani mai ra teie mau vahine iāna ’ia tauturu i tō rātou fēti’i—’o vau ïa— nō te ha’api’i rahi mai ā nō ni’a i te ’ohipa hiero ’e te ’ā’amu ’utuāfare.

’Ua parau mai te tuahine Mich iā’u, « e hi’o tāua e nehenehe ānei tāua e ’ite mai i teie mau vahine i roto i tā ’oe tumu rā’au ’utuāfare ».

I ni’a i te tahua natirara FamilySearch, ’ua ’itehia mai ia māua te mau pu’e parau nō tō’u māmā rū’au Damasa Casama ; tōna tuahine Emiliana Casama ; ’e tō’u tupuna vahine Eugenia Casama. Ma te fē’a’a ’ore, ’ua ’ite māua ’o rātou taua mau vahine ra i roto i te moemoeā. ’Ua fa’a’ī te hō’ē nino’a mana’o marū nō te hau iā’u ’e ’ua putapū vau i te reira taime i te here ’o tō’u hui tupuna i te mani’ira’a mai. ’Ua ta’i māua nō te ’oa’oa ’o tā māua i putapū i roto i tō māua ’ā’au. ’Ua ’ite au ē tē ha’ape’ape’a nei rātou nō’u, ’e te fa’aho’ira’a, e nino’a mana’o hōhonu nō te here tō’u nō rātou.

’Ua ’ite a’era vau e hōpoi’a nā’u i te tauturura’a ia rātou ’e te tahi atu mau tupuna tō’u, ’ia fāri’i i te mau ’ōro’a o te hiero. Tē tīa’i noa mai ra tō mātou mau tupuna—vetahi e mea maoro roa—’ia rave tātou i ni’a i te fenua nei i teie mau ’ōro’a mo’a nō rātou.

I muri mai i taua matahiti ra, ’ua bāpetizohia vau i roto i te hiero nō teie mau tupuna e toru. Tē fa’a’ite pāpū nei au i te nehenehe o te ’ohipa ’ā’amu ’utuāfare ’e nō te mana tā te reira i hōpoi mai i roto i tō’u orara’a.

Mai tā te peresideni Russell M Nelson i parau : « Noa atu e mana tō te ’ohipa hiero ’e tō te ’ā’amu ’utuāfare nō te ha’amaita’i i te mau ta’ata i’ō mai i te pāruru, e mana ato’a tō te reira nō te ha’amaita’i i te feiā ora. E fa’atupu te reira i te hō’ē fa’aurura’a nehenehe i ni’a i te feiā e rave i te reira ’ohipa. Tē tauturu mau nei rātou nō te fa’ateiteira’a i tō rātou ’utuāfare ».

’Ua ’ite au e mea mau te ’Ēkālesia ’e e’ita tātou e nehenehe e riro mai ’ei feiā maita’i roa ’aita ana’e tō tātou mau tupuna.

Nene’i