Luku 35
Laupias samarialainen
Jeesus kertoi monia kertomuksia tai vertauksia, jotta ihmisten olisi helpompi oppia totuus.
Eräänä päivänä eräs juutalaisten johtaja kysyi Jeesukselta, mitä hänen oli tehtävä, että hän saisi iankaikkisen elämän. Vapahtaja kysyi häneltä, mitä pyhissä kirjoituksissa sanotaan. Johtaja sanoi, että ihmisen tulee rakastaa Jumalaa ja myös lähimmäistään. Jeesus sanoi, että mies oli oikeassa. Sitten johtaja kysyi: ”Kuka on minun lähimmäiseni?”
Jeesus vastasi kertomalla miehelle kertomuksen. Eräs juutalainen mies käveli kerran Jerikon kaupunkiin vievää tietä. Varkaat ryöstivät ja hakkasivat hänet. He jättivät miehen tielle kuolemaisillaan.
Pian paikalle tuli juutalainen pappi ja näki miehen. Pappi kulki ohi tien toista puolta. Hän ei auttanut miestä.
Toinenkin juutalainen, joka teki työtä temppelissä, tuli paikalle. Hän näki haavoitetun miehen. Hänkään ei auttanut miestä vaan käveli ohi tien toista puolta.
Sitten paikalle tuli samarialainen. Juutalaiset ja samarialaiset eivät tulleet toimeen keskenään. Mutta kun samarialainen näki miehen, hänen kävi tätä sääliksi. Hän hoiti miehen haavat ja puki tämän ylle vaatteita.
Evankeliumi Luukkaan mukaan 10:33–34; Evankeliumi Johanneksen mukaan 4:9; Pyhien kirjoitusten opas, hakusana ”Samarialaiset”, s. 164
Samarialainen vei miehen majataloon ja hoiti tätä seuraavaan päivään asti. Kun samarialaisen oli lähdettävä, hän antoi majatalon omistajalle rahaa ja pyysi tätä huolehtimaan miehestä.
Kun Jeesus oli kertonut tämän kertomuksen, Hän kysyi juutalaiselta johtajalta, kuka kolmesta miehestä oli haavoitetun miehen lähimmäinen.
Johtaja sanoi, että samarialainen, koska hän oli auttanut miestä. Jeesus käski juutalaista johtajaa olemaan samarialaisen kaltainen.