Miksi olin hereillä aamukolmelta?
Luulin aluksi, että vaimoni Eva oli tönäissyt minua. Mutta kun käännyin toiselle kyljelle, näin hänen olevan yhä unessa. Noustessani istumaan tunsin selvästi, että minun piti mennä olohuoneeseen. Pujahdin sängystä ja menin käytävää pitkin. Tarkistin lasten tilanteen mennessäni heidän huoneidensa ohi ja näin heidän olevan sikeässä unessa.
Olohuoneessa kodikas lämpö säteili kivihiilikamiinastamme, jossa paloi illan kivihiilipesällinen. Savupelti oli oikeassa asennossa, ja kamiina näytti toimivan oikein. Kaikki näytti normaalilta. Koirammekin nukkui eikä ollut huomannut tuloani. Ulkona näin vain liikkumattomia varjoja lumipeitteisen pihan yllä.
Katsoessani uudemman kerran ympäri huonetta olin ymmälläni. Saamani vaikutelma oli ollut todellinen. Miksi siis seisoin yksin olohuoneessa aamukolmelta? Viivyin vielä muutaman minuutin, mutta viimein päätin palata vuoteeseen.
Juuri kun olin lähdössä makuuhuoneeseen, kuulin selkäni takaa yhtäkkisen hankaavan metallisen äänen. Käännyin nopeasti ympäri ja näin, kuinka kamiinan takaa nousi savua ja tulikuumaa karstaa! Yksi savutorven niiteistä oli yhtäkkiä katkennut, ja torven yksi pätkä oli luisunut alas toisen sisään jättäen savutorveen ammottavan aukon.
Huusin Evan apuun. Sitten laitoin käteen paksut nahkarukkaset, joita pidin takan lähellä, ja työnsin savuhormia kaksin käsin ylöspäin niin, että liitoskohdasta tuli taas pitävä. Saatuani savutorven pätkän takaisin paikalleen aloin Evan kanssa tuulettaa savua pois olohuoneesta. Sitten tarkastimme vahingot.
Karsta ja noki olivat polttaneet vain pienen osan mattoa. Ellen olisi ollut paikalla, kun savutorven niitti katkesi, koko olohuone olisi ollut nopeasti ilmiliekeissä. Ilman Pyhän Hengen lempeää mutta lähtemätöntä vaikutelmaa kotimme olisi todennäköisesti tuhoutunut ja olisimme mahdollisesti menettäneet henkemme.
Palatessani vuoteeseen olin kiitollinen siitä, että rakastava taivaallinen Isä, joka valvoo kaikkea, halusi varoittaa minua pienestä metalliniitistä, joka pettäisi sinä kylmänä talviyönä.