2008
Mormonin kirja – Vapahtajan rauhan suuri välittäjä
Tammikuu 2008


Mormonin kirja – Vapahtajan rauhan suuri välittäjä

Kuva
Elder Neil L. Andersen

Ennen kuin São Paulon temppeli Brasiliassa vihittiin uudelleen käyttöön vuonna 2004, temppelin ovet avattiin monille merkittäville valtiovallan, liike-elämän ja opetusalan johtohenkilöille. Kun saatoin erästä suuresti arvostettua, vaaleilla valittua johtohenkilöä läpi temppelin, panin merkille, että hänen huomionsa oli hyvin tarkasti keskittynyt. Vasta kun vierailumme päätteeksi tulimme erääseen sinetöintihuoneeseen, ymmärsin täysin syyn hänen keskittymiseensä.

Vakavalla äänellä hän sanoi minulle: ”Herra Andersen, haluan kertoa teille jotakin perheestäni. Vanhin poikani kuoli syöpään viisi vuotta sitten 35-vuotiaana. Viimeisinä kuukausinaan hän ei pystynyt löytämään rauhaa. Hän oli hermostunut, sekava ja huolissaan perheestään, elämästään ja siitä, mikä häntä odotti. Poikani tilanteen tuntien eräs ystäväni, joka on kirkon jäsen, antoi minulle Mormonin kirjan ja ehdotti, että antaisin sen pojalleni.

Minusta oli ihme nähdä sen kirjan vaikutus poikaani. Hän ahmi sitä. Hän kirjoitti merkintöjä ja ajatuksia sivujen reunoihin. Hänen huolensa ja pelkonsa hävisivät. Mormonin kirjaa lukiessaan hän löysi suunnattoman suuren rauhan. Kun hän kuoli, kirja oli hänen vieressään. Olen hyvin kiitollinen siitä rauhasta, jonka kirja hänelle toi.”

Me elämme kauan sitten profetoituna aikana, jolloin rauha otettaisiin pois maan päältä: ”Ja sinä aikana kuullaan sodista ja sotahuhuja, ja koko maa on levottomuuden vallassa, ja ihmisten sydämet pettävät heidät” (OL 45:26). Emme puhu ainoastaan kansakuntien välisistä selkkauksista vaan myös nykypäivän kaupunkien kiihkeästä tahdista, tiedotusvälineiden ja tekniikan aiheuttamasta hämmennyksestä, aineelliseen omaisuuteen kohdistuvista pakkomielteistä, epävarmuudesta taloudellisen vakauden suhteen ja vaihtuvien arvojen aiheuttamasta rauhattomuudesta. Me janoamme rauhaa.

Vapahtajan sanat ovat hyvin kutsuvat: ”Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.” (Joh. 14:27.)

Haluatteko lisää rauhaa elämäänne ja perheellenne? Muuttaisitteko jotakin, mitä teette elämässänne, jos voisitte saada enemmän Vapahtajan rauhaa?

Mormonin kirja on rauhanlähde janoavalle sielulle. Se on Vapahtajan rauhan suuri välittäjä. Mormonin kirjan johdannossa selitetään, että kirja kertoo meille, mitä meidän tulee tehdä saadaksemme ”rauhan tässä elämässä ja iankaikkisen pelastuksen tulevassa elämässä” (kursivointi lisätty).

Se, että laskisi tapoja, joilla Mormonin kirja tuo rauhaa sielulle, on kuin laskisi hiekanjyviä meren rannalla. Saanen käsitellä muutamia näistä tavoista, ja te voitte kasvattaa luetteloa omien kokemustenne pohjalta.

Rauhaa uskosta Jeesukseen Kristukseen

Mormonin kirjan alusta loppuun ”me puhumme Kristuksesta, me riemuitsemme Kristuksessa, me saarnaamme Kristuksesta, me profetoimme Kristuksesta – –, jotta lapsemme tietäisivät, mistä lähteestä he voivat odottaa syntiensä anteeksiantoa” (2. Nefi 25:26). Enemmän kuin puolet Mormonin kirjan jakeista puhuu Vapahtajasta tai viittaa Häneen.1

Joka vuosi, usein pääsiäisen ja joulun aikaan, uutislehdissä ympäri maailmaa esitetään kysymyksiä: Kuka oli Jeesus Kristus? Elikö Hän? Ovatko Raamatun kirjoitukset luotettavia?2 Ja kuitenkin me tiedämme, että Raamattu pitää paikkansa. Mormon julisti: ”Tämä [Mormonin kirja] on kirjoitettu sitä tarkoitusta varten, että te uskoisitte siihen [Raamattuun]” (Morm. 7:9).

Kun olin lähetystyössä Euroopassa 1970-luvun alkupuolella, aloitimme opetuksemme usein luopumuksesta, koska Kristuksen jumalallisuus hyväksyttiin laajalti. Kun palasin 20 vuotta myöhemmin lähetysjohtajana, opetuksemme painopiste muuttui, koska usko Jeesukseen Jumalan Poikana, joka antoi henkensä meidän syntiemme tähden ja nousi kolmantena päivänä, oli heikentynyt merkittävästi. Meidän on yhä tärkeämpää todistaa Jeesuksesta Kristuksesta Jumalan Poikana paitsi Euroopassa myös kaikkialla maailmassa.

Yksi meidän aikamme ja tulevien aikojen siunauksista on se, että pystymme viemään sanomamme hyvin monille, jotka tietävät tuskin mitään Jeesuksesta Kristuksesta ja Hänen palvelutehtävästään. Varmuus Kristuksesta täyttää Mormonin kirjan, ja se tuo mukanaan yltäkylläisen rauhan kaikille, jotka ottavat sen vastaan.

Messiaan tuloa edeltävissä luvuissa saamme tietää Hänen tarkoituksistaan, Hänen lupauksistaan ja Hänen parantavasta voimastaan. Saamme tietää Hänen elämäänsä koskevista profetioista ja ihmeistä Amerikan mantereella Hänen syntymänsä aikaan.

Ylösnousseessa tilassaan Hän julisti: ”Katso, minä olen Jeesus Kristus, jonka profeetat todistivat tulevan maailmaan” (3. Nefi 11:10). Me tunnemme Hänen rakkautensa meitä kohtaan: ”Minun käy teitä sääli; sydämeni on täynnä armoa” (3. Nefi 17:7). ”Siunattuja olette te uskonne tähden. Ja nyt katso, minun iloni on täysi.” (3. Nefi 17:20.) Me näemme Hänet majesteettisuudessaan meidän Lunastajanamme, kuninkaiden Kuninkaana.

Tästä Mormonin kirjan todistuksesta, jonka Henki vahvistaa, tulvii sanoin kuvaamaton hengellinen rauha, joka vakuuttaa meille, että Hän on todellakin ”ylösnousemus ja elämä” (Joh. 11:25) ja että meidän iankaikkinen rauhamme on Hänen luonaan.

Rauha, jonka todistus palautuksesta tuo

Mormonin kirja on konkreettinen osoitus profeetta Joseph Smithin jumalallisesta tehtävästä. Kirja on meidän käsissämme. Voimme koskettaa sitä. Voimme lukea sitä.

Kuinka kukaan voisi uskoa, että Joseph Smith pystyisi kirjoittamaan senkaltaisen kirjan? Hänen vaimonsa Emma kirjoitti muistiin: ”Joseph – – ei pystynyt kirjoittamaan eikä sanelemaan johdonmukaista ja hyvin muotoiltua kirjettä, Mormonin kirjan kaltaisen kirjan sanelemisesta puhumattakaan. Ja vaikka olin aktiivisesti osallisena sattuneisiin tapahtumiin, se on minusta aivan yhtä ihmeellistä, ’ihmeellisiä, hämmästyttäviä ihmetekoja’, kuin kenestä tahansa muusta.”3

Joseph Smithin omaa kertomusta lukuunottamatta (ks. JS–H 29–60) mikään muu selitys Mormonin kirjan alkuperästä ei ole osoittautunut mitenkään uskottavaksi. Rehelliset miehet todistivat auliisti, että he pitelivät levyjä ja että Jumalan enkeli näytti ne heille – mitä todistusta he eivät koskaan kieltäneet. Mikä tärkeämpää, Mormonin kirjassa on lupaus, että jos me kysymme Jumalalta vilpittömästi Kristukseen uskoen, Hän ilmoittaa siitä meille totuuden Pyhän Hengen voimalla (ks. Moroni 10:3–5).

Tämä Mormonin kirjan todistus vahvistaa, ”että Jeesus Kristus on maailman Vapahtaja, että Joseph Smith on hänen ilmoituksensaajansa ja profeettansa näinä viimeisinä aikoina ja että Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko on Jumalan valtakunta, vielä kerran perustettu maan päälle valmistautumiseksi Messiaan toista tulemista varten” (Mormonin kirjan johdanto).

Olen nähnyt Mormonin kirjan voiman tuovan todistuksen palautuksesta tuhansille eri puolilla maailmaa. Olen kuullut kokemuksia lukuisilla kielillä, nähnyt omistautumisen erilaisissa kulttuureissa ja hämmästellyt sen rauhan yhdenmukaisuutta, jonka Mormonin kirja tuo. Se on todellakin ihmeellinen teko ja ihme (ks. 2. Nefi 25:17).

Ensimmäisellä kerralla, jolloin koin Mormonin kirjan voiman käännynnäisen elämässä, palvelin lähetyssaarnaajana Ranskassa. Brittiläinen toverini ja minä käytimme suuren osan ajastamme oviin koputtaen – niukoin tuloksin. Eräänä iltapäivänä eräs hienostunut keski-ikäinen rouva avasi ovensa. Hänellä ei ollut meille juurikaan aikaa sinä päivänä, mutta jätimme Mormonin kirjan ja sovimme palaavamme kahden päivän kuluttua. Kun palasimme hänen asunnolleen ja ovi avautui, koin voimallisen hengellisen tuntemuksen. Rouva oli innokas tapaamaan meidät. Hän oli lukenut kirjaa ja kokenut Pyhän Hengen voimallisia tuntemuksia. Hän puhui kokemastaan ilosta ja rauhasta. Hän oli valmis astumaan mille tahansa tielle me Herran palvelijoina hänet kutsuisimmekin.

Tämä tapahtui helmikuun kylmyydessä. Kaupungissamme ei ollut kappelia, joten kokosimme siirrettävän kastealtaan vanhaan puiseen latoon. Lämpimästä vedestä nouseva höyry täytti ilman. Nöyrät seurakunnan jäsenet ympäröivät siirrettävän altaan tämän sisaren kiivetessä portaat ylös ja sitten alas veteen tullakseen kastetuksi kirkon jäseneksi.

Tämän hienon sisaren ilmentämässä rauhassa kaikuivat Parley P. Prattin (1807–1857) sanat, kun tämä puhui ensimmäisestä kohtaamisestaan Mormonin kirjan kanssa: ”Lukiessani Herran Henki oli päälläni, ja minä tiesin ja käsitin, että kirja oli tosi, yhtä selkeästi ja selvästi kuin ihminen käsittää ja tietää olevansa olemassa.”4

Tämän todistuksen antaman varmuuden turvin me tulemme kirkkoon ja saamme rohkeutta liittojemme lupauksista ja vastuista. Todistuksemme evankeliumin monista periaatteista kasvaa läpi maanpäällisen kokemuksemme ajan, mutta usein juuri Mormonin kirja tuo meille ensimmäisenä tyynnyttävän rauhan siitä tiedosta, että evankeliumi ja pappeus on palautettu. Se on perusta, jolle rakennamme.

Rauha Kristuksen puhtaasta opista

Kun profeetta Alman kansan keskuudessa ilmaantui ongelmia, hän päätti kokeilla ”Jumalan sanan voimaa”, jolla oli ”kansan mieleen voimallisempi vaikutus kuin miekalla tai millään muulla, mitä heille oli tapahtunut” (Alma 31:5).

Uskon avulla vastaanotettu Kristuksen tosi oppi muuttaa sielumme ja tuo meille rauhan. Herra itse sanoi, että Mormonin kirja ”sisältää minun ikuisen evankeliumini täyteyden” (OL 27:5; ks. myös OL 42:12). Mormonin kirja paljastaa pelastussuunnitelman ja ”vastaa sielun suuriin kysymyksiin”5.

Mormonin kirjan totuuden opetukset opetetaan vaikeissa sodan ja sorron oloissa, profeettojen saarnoissa, isien ja poikien välisissä keskusteluissa ja Vapahtajan omissa sanoissa. Opetuksista löytyy keskeinen teema: ”Jumala itse on tuleva alas ihmislasten keskuuteen ja lunastava kansansa” (Moosia 15:1). On niitä, jotka etsivät: ”Ja minä kerron teille kamppailusta, joka minulla oli Jumalan edessä” (En. 2). Siellä on jatkuva kutsu jättää taakse syntimme ja astua korkeammalle tasolle: ”Ja tapahtui, että minä olin kolme päivää ja kolme yötä mitä katkerimmassa sielun tuskassa ja piinassa; enkä minä saanut syntejäni anteeksi, ennen kuin huusin armoa Herralta Jeesukselta Kristukselta. Mutta katso, minä huusin hänen puoleensa ja löysin rauhan sielulleni.” (Alma 38:8, kursivointi lisätty.) Siellä ovat myös Vapahtajan lohdulliset ja rauhan täyttämät sanat: ”Ettekö nyt palaa minun luokseni – –, jotta minä voin parantaa teidät? – – Jos te tulette minun luokseni, te saatte iankaikkisen elämän. Katso, minun armon käsivarteni on ojennettuna teitä kohti, ja jokaisen, joka tulee, minä otan vastaan.” (3. Nefi 9:13–14.)

Mormonin kirja välittää kertomuksensa ja todistuksensa lempeästi meidän eteemme. Kun me pohdimme niitä ja rukoilemme niiden johdosta, Herra ilmaisee sydämemme hiljaisissa kammioissa meidän oman tarpeemme tehdä parannusta ja muuttua. Kun solmimme Herran kanssa liiton ja teemme elämässämme muutoksia, me tunnemme Hänen sovituksensa ja vahvistavan rauhansa voiman. Kun hengellinen matkamme edistyy, tunnemme Hänen armonsa vahvistavan meitä kohdatessamme elämän vaikeuksia ja pettymyksiä. Eräs apostoli on sanonut: ”Kun me haluamme puhua Jumalalle, me rukoilemme. Ja kun me haluamme Hänen puhuvan meille, me tutkimme kirjoituksia.”6

Tämä on rauha, jonka Mormonin kirjasta löytyvä Kristuksen tosi oppi tuo.

Perheemme kokema rauha

Elämämme hälinässä, kiireessä ja epävarmuudessa perheemme kaipaa rauhaa. Kaipaamme sitä, että kotimme on turvapaikka, levollisuuden paikka, totuuden paikka.

Presidentti Gordon B. Hinckley on antanut ihanan Mormonin kirjan lukemista koskevan lupauksen: ”Lupaan teille varauksetta, että – – saatte elämäänne ja koteihinne enemmän Herran Henkeä, voimakkaamman päättäväisyyden vaeltaa kuuliaisina Hänen käskyilleen ja lujemman todistuksen Jumalan Pojan elävästä todellisuudesta.”7 Varmastikin nämä ovat lupauksia suuresta rauhasta, jota tarvitsemme perheessämme.

Mormonin kirja on merkittävä hengellinen historia. Profeettojen sanat kulkivat perintönä isältä pojalle läpi vuosisatojen, niitä varjeltiin ja säilytettiin läpi vaikeuksien ja sotien, ne koottiin yhteen ja niistä tehtiin lyhennelmä, ja sitten ne asetettiin lepäämään vuosisatojen ajaksi, jotta ne tulisivat lopulta ilmi tänä aikojen täyttymisen taloudenhoitokautena. Onko mikään ihme, että Herran Henki, joka ylittää kaikki kieli- ja kulttuurirajat, tuntuu niin runsaana tässä pyhässä kirjassa?

Lupaus lohdusta ja rauhasta sisältyy Mormonin kirjan jokaiseen lukuun ja jakeeseen. Meidän tulee vain lähestyä tätä kirjaa rukoillen ja uskoen, niin Vapahtajan rauha täyttää meidän etsintämme.

Viitteet

  1. Ks. Ezra Taft Benson, ”Tulkaa Kristuksen tykö”, Valkeus, tammikuu 1988, s. 77.

  2. Ks. esim. Laurie Goodstein, ”Crypt Held Bodies of Jesus and Family, Film Says”, New York Times, 27. helmikuuta 2007, osa A, s. 10; Jay Tolson, ”The Gospel Truth”, U.S. News & World Report, 18. joulukuuta 2006, s. 70–79.

  3. ”Last Testimony of Sister Emma”, Saints’ Herald, 1. lokakuuta 1879, s. 290; ks. myös Russell M. Nelson, ”A Treasured Testament”, Ensign, heinäkuu 1993, s. 62–63.

  4. Autobiography of Parley P. Pratt, toim. Parley P. Pratt jr, 1938, s. 37; ks. myös lainaus artikkelissa Gordon B. Hinckley, ”Elävä ja tosi todistus”, Liahona, elokuu 2005, s. 3.

  5. Ezra Taft Benson, ”Täyttäkäämme maailma Mormonin Kirjoilla”, Valkeus, tammikuu 1989, s. 4.

  6. Robert D. Hales, ”Pyhät kirjoitukset – Jumalan voima, joka tuo meille pelastuksen”, Liahona, marraskuu 2006, s. 27.

  7. ”Elävä ja tosi todistus”, Liahona, elokuu 2005, s. 6.

Tulosta