Konferenssikokemuksia
Päivittäisen hengellisen sähköpostipalvelun, LDS Gemsin, tilaajia pyydettiin yleiskonferenssin jälkeisenä aamuna kertomaan kokemuksiaan juhlakokouksesta ja muista konferenssikokouksista. Seuraavat sähköpostiviestit ovat edustava osa yli 1 200:sta kirkon lehtien saamasta vastauksesta.
Lauantaiaamuna juuri ennen konferenssin alkua kodissamme vallitsi tavanomainen lauantain hyörinä, kunnes yhtäkkiä yleiskonferenssin alkaessa televisiostamme tulvi Mormonien tabernaakkelikuoron kuvia ja ääniä. Otimme kaksi pientä poikaamme lähellemme ja pidimme heidät hiljaa alkurukouksen ajan. Sitten kun presidentti Uchtdorf tuli puhujakorokkeelle aloittaakseen juhlakokouksen, kotimme ilmapiiri muuttui. Polvistuimme nelistään television eteen Hengen täyttäessä kotimme. Hetkisen tunsin oloni vaivautuneeksi siitä, että osallistuimme tähän pyhään hetkeen arkisissa vaatteissamme ja aamun leikkien jäljiltä sekaisessa huoneessa. Kun nousimme kukin vuorollamme seisomaan kohottaen kätemme hyväksymisen merkkinä, sydämeni täytti kuitenkin kertakaikkinen ilo. Lopulta seisoimme yhdessä koko perhe, jopa taaperokin oikea käsi kohotettuna, ja siellä vallitsi sellainen pyhyyden tunne, jonka tuntee tavallisesti temppelissä. Seisoimme yhdessä todistamassa siitä, minkä Henki vahvisti oikeaksi.
Hetkeä myöhemmin lasten hälinä alkoi taas, ja meidän oli käännettävä äänenvoimakkuus kovemmalle voidaksemme kuulla puhujia, mutta tuo lyhyt rauhan hetki jäi kotiimme ja sydämeemme.
Christina N., Utah, USA
No, sanani eivät riitä kertomaan, miltä minusta tuntui tässä konferenssissa. Henki oli niin vahva; saatoin seurata sitä kotonani ja voin tuntea Hengen kaikkialla ympärilläni. En ole ollut kovin aktiivinen viime aikoina, ja kun katselin presidentti Monsonia, joka toivotti minut tervetulleeksi takaisin laumaan, tuntui todella siltä kuin hän olisi puhunut suoraan minulle. Pidin kovasti kaikista puheista. Taivaallinen Isä puhui heidän kauttaan, ja saatoin todella tuntea sen. Tiedän, etten ole täydellinen, mutta minusta tuntui todella, että minun täytyy tulla takaisin kirkkoon, jotta voin tulla ravituksi ja aloittaa uudelleen alusta. Tällä kertaa en kerta kaikkiaan voinut saada kyllikseni konferenssista. Olen jo kuunnellut sitä uudelleen Internetistä. Toivon voivani osallistua seurakuntani kokouksiin tulevalla viikolla.
Jeanne U.
Oli ihanaa kuulla konferenssisanomia, etenkin elävän profeetan, presidentti Monsonin sanoja – huolimatta siitä, että olen toisella puolella maailmaa maassa, jossa evankeliumia ei vieläkään saa saarnata. Mutta tekniikan välityksellä saatoin silti osallistua ja tuntea Hengen ja rakentua. Annettujen neuvojen ja lausuttujen todistusten kuunteleminen sai minut kuitenkin toivomaan yhä hartaammin, että kaikki veljemme ja sisaremme voisivat nauttia evankeliumin runsaista siunauksista. Rukoilen sen tapahtuvan pian.
Janryll F.
Minusta vaikuttavin hetki konferenssissa oli presidentti Uchtdorfin puhe Etelänapamantereella sattuneesta lento-onnettomuudesta. Minuun teki syvän vaikutuksen se, kuinka niin pikkuriikkisellä asialla voi olla pysyvä ja peruuttamaton vaikutus, jolla on pysyviä seurauksia. Se osoitti myös sen, että vaellammepa kuinka kauaksi tahansa siltä suoralta ja kapealta polulta, meidän täytyy myöntää tekemämme vääryydet ja pyytää anteeksi alati rakastavalta taivaalliselta Isältämme. Hän välittää syvästi hyvinvoinnistamme ja Hän rakastaa meitä, kun voimme myöntää tekemämme virheet, otamme oppia niistä ja kasvamme hengellisesti niiden kautta.
Orion H., Colorado, USA
Hyvä ystäväni koulussa kysyi minulta, mitä tein viikonloppuna. Kerroin hänelle, ja yleiskonferenssista puhuminen valmisti tietä hänen jatkokysymyksilleen uskonkäsityksistäni ja Mormonin kirjasta. Käytin uskonkappaleita kertoakseni joistakin olennaisista eroista kirkkomme ja toisten kristillisten kirkkojen välillä, ja selitin myös selkeästi, mikä Mormonin kirja on ja millainen suhde sillä on Raamattuun.
Olen todella kiitollinen tästä saamastani tilaisuudesta! Tiedän, että Henki johdatti minua vastatessani hänen kysymyksiinsä, ja ilman yleiskonferenssia minulla ei luultavasti olisi ollut oikea henki vastata niihin yhtä helposti.
Ellie W., Englanti
Olen käännynnäinen vuodelta 1972, ja yli 20 vuotta olin epäaktiivinen. Aktivoiduin jälleen kymmenisen vuotta sitten, ja minut on sinetöity temppelissä aviomieheeni, joka myös on käännynnäinen. Rakastin presidentti Hinckleyä ja tunsin, ettei kukaan profeetta voisi ottaa hänen paikkaansa. Kun presidentti Monson esitettiin hyväksymisäänestystä varten, tunsin oloni vihaiseksi ja jokseenkin katkeraksi, koska en uskonut hänen voivan täyttää sitä tehtävää. Voi, kuinka uppiniskainen olinkaan! Kun presidentti Monson nousi puhumaan, katsoin hänen silmiinsä ja katselin hänen jokaista liikettään. Hänen silmissään oli täsmälleen sama pilke ja loiste kuin rakkaan presidentti Hinckleyni silmissä oli ollut! Minut täytti ilo, ja tunsin Pyhän Hengen läsnäolon tässä miehessä – uudessa profeetassani, näkijässäni ja ilmoituksensaajassani.
Mary Lou R., New Mexico, USA
Konferenssin aikana vallinnut Henki sai minut muuttamaan elämäni. Vaikka olin ollut ”aktiivinen” kirkossa koko ikäni, Henki ei ole vaikuttanut minun toimiini niin perusteellisesti kuin tässä konferenssissa. Tunsin, että jokainen sanoma oli juuri minua varten. Aion ottaa yhteyttä perheeseeni ja ystäviini ja pyytää anteeksi kaikkia mahdollisia tapoja, joilla olen loukannut heitä, sekä antaa anteeksi niille, jotka ovat loukanneet minua. Aion kohdella muita samoin kuin haluaisin itseäni kohdeltavan ja aion seurata Vapahtajan esimerkkiä niin hyvin kuin pystyn.
Delbert C., USA
Perheessämme vuorotellaan perheillan johtamisessa. Mieheni oli vuorossa konferenssin jälkeisenä maanantaina. Sunnuntain iltapäiväkokouksessa vanhin Zwick antoi oppitunnin mittapuidemme ylläpitämisestä. Mieheni käytti tätä puhetta korostaakseen tarvetta ylläpitää mittapuitamme. Olin ladannut MP3-tiedoston verkkosivustolta. Perheemme istuutui yhdessä kuuntelemaan sen puheen uudestaan. Se antoi meille tilaisuuden keskustella 14-vuotiaan poikamme kanssa sellaisista aiheista kuin ystävien valitseminen, hyvien päätösten tekeminen ja suunnitelmien tekeminen elämää varten.
Gwen D., Washington, USA
Juhlakokouksen aikana tunsin olevani niin etuoikeutettu, nöyrä ja kiitollinen voidessani osallistua siihen kotonani ja voidessani nousta seisomaan ja kohottaa käteni tukeakseni uutta profeettaamme presidentti Monsonia. Silmäni kostuivat, kun juuri 12 vuotta täyttänyt poikani saattoi nousta seisomaan Aaronin pappeuden haltijoiden kanssa ja tyttäreni saattoi tehdä sen nuorten naisten kanssa. Suloinen Henki, joka todisti sydämessäni Thomas S. Monsonin olevan se mies, jonka Herra haluaa johtavan kirkkoaan tänä päivänä, oli todella voimakas! Mielessäni ei ole mitään epäilystä siitä, ettei hänen pyhä kutsumuksensa olisi Jumalasta lähtöisin.
Maridee H., New Mexico, USA
Koska olen naimaton, vanhin Ballardin puheen aikana mieltäni ja sydäntäni koskettivat tavat, joilla voin valmistautua paremmin rakastamaan tulevaa vaimoani ja paremmin palvelemaan häntä ja nostamaan hänen taakkojaan, jotta ne olisivat kevyet. Juuri nyt mikään elämässäni ei ole tärkeämpää kuin sellaisen vaimon löytäminen, jonka kanssa voin solmia avioliiton temppelissä, ja sellaisen perheen kasvattaminen, joka suo hänelle tunnustusta ja kiitosta. Olen innoissani ja aion rakastaa häntä koko sydämestäni, väkevyydestäni, mielestäni ja voimastani.
Mike S., Florida, USA