Tulevien lähetyssaarnaajien muovaamista
Milwaukeen seurakunnan jäsenenä Wisconsinin osavaltiossa Yhdysvalloissa minua ohjasivat tehtävälleen omistautuneet johtajat. Toimintamme olivat erinomainen keino kehittää sosiaalisia vuorovaikutustaitoja, ja ne auttoivat meitä voittamaan teinivuosien kömpelyyden. Etenkin yksi toimintailtakokemus kuitenkin muovasi nuoren elämäni kulkua. Se tapahtui vuonna 1956, 54 vuotta sitten! Muistan silti sen selvästi yhä tänäkin päivänä.
Me nuoret miehet rakensimme toimintaillassa joka keskiviikko yhdessä yksityiskohtaista, neljän jalan (1,2 m) korkuista jäljennöstä kauniista Suolajärven temppelistä. Teimme myös suuren julisteen, jossa kerrottiin seikkaperäisesti Mormonin kirjan tarkoituksesta ja sisällöstä.
Seurakuntamme partiolippukunta oli hankkinut hyvältä paikalta kojun partiotaitojen vuosittaiseen näyttelyyn kaupungissamme. Sadat kävijät kulkivat kojumme ohi ja näkivät näyttelymme. Monet pysähtyivät. He kyselivät partiopukuisilta nuorilta Aaronin pappeuden pojilta esillä olevan temppelin tarkoituksesta. Sitten monet kyselivät Mormonin kirjasta. Me nuoret Aaronin pappeuden haltijat selitimme parhaamme mukaan ja annoimme sitten heille pehmeäkantisen Mormonin kirjan.
Eräs rakas partiotoverini ja minä (olimme samassa opettajien koorumissa) tunsimme itsemme 20-vuotiaiksi lähetyssaarnaajiksi! Me kumpikin teimme mielessämme päätöksen olla kelvollisia ja palvella kokoaikaisina lähetyssaarnaajina. Niin me kumpikin ennen pitkää teimmekin – osin toimintaillan ja tehtävälleen omistautuneiden nuorten johtajien ansiosta.