Vanhin Massimo De Feo

johtavana auktoriteettina palveleva seitsenkymmen

Vähän ennen kuin vanhin Massimo De Feo sai kutsun kokoaikaiseen lähetystyöhön, hän oppi tärkeitä asioita uhrauksesta ja rakkaudesta isältään Vittorio De Feolta.

De Feon perhe oli vähävarainen, eivätkä Vittorio ja hänen vaimonsa Velia olleet kirkon jäseniä. Mutta vanhempi De Feo kunnioitti poikansa halua kertoa evankeliumista.

”Isä kysyi minulta: ’Haluatko todella tehdä sen?’” muistelee vanhin De Feo. ”Minä sanoin: ’Kyllä, koko sydämestäni minä tahdon palvella Herraa.’”

Vittorio lupasi tehdä kaiken voitavansa auttaakseen poikansa kahden vuoden palvelemisen rahoittamisessa Rooman lähetyskentällä Italiassa.

”Pidin niitä rahoja pyhinä – ne olivat suuren uhrauksen tulosta mieheltä, joka ei uskonut kirkkoon”, sanoo vanhin De Feo. ”Niinpä palvelin lähetystyössä koko sydämestäni, väkevyydestäni, mielestäni ja voimastani, koska minä rakastin Herraa ja minä rakastin isääni.”

Evankeliumin periaatteet kuten uhraaminen, ahkeruus, perhe ja palveleminen ovat osaltaan tehneet vanhin De Feosta sen, millainen hän on.

Massimo De Feo syntyi Tarantossa Italiassa 14. joulukuuta 1960. Hän sai kuulla kirkosta 9-vuotiaana, kun kaksi lähetyssaarnaajaa koputti hänen kotinsa oveen. Pian Massimo ja hänen vanhempi veljensä Alberto kastettiin.

De Feon pojat nauttivat omistautuneiden seurakunnan johtohenkilöiden rakkaudesta ja tuesta osallistuessaan Alkeisyhdistykseen ja myöhemmin toimintailtoihin. Massimo sai myös elinikäisiä ystäviä muista seurakunnan nuorista – kuten toisesta käännynnäisestä Loredana Galeandrosta, jonka kanssa hän solmi avioliiton lähetystyönsä jälkeen. Heidät sinetöitiin 14. elokuuta 1984 Bernin temppelissä Sveitsissä. De Feoilla on kolme lasta.

Ennen kuin vanhin De Feosta tuli johtavana auktoriteettina palveleva seitsenkymmen, hän asui Roomassa ja oli yli 30 vuotta Yhdysvaltain ulkoministeriön palveluksessa. Hän on palvellut seurakunnanjohtajana, piirinjohtajana, vaarnanjohtajana ja vyöhykeseitsenkymmenenä.