Pakolaisapu: ”Minä olin koditon”

Ensimmäisen presidenttikunnan luvalla Apuyhdistyksen, Nuorten Naisten ja Alkeisyhdistyksen ylimmät johtokunnat kutsuvat kaikenikäisiä naisia palvelemaan pakolaisia naapurustossaan ja paikkakunnallaan avustushankkeessa nimeltä ”Minä olin koditon” (ks. Matt. 25:35; 3. Moos. 19:34).

”Keskuudessamme on monia, joita ystävyys, opastaminen ja muu Kristuksen kaltainen rakkaus ja palveleminen voivat siunata”, sanoi sisar Linda K. Burton, Apuyhdistyksen ylijohtaja. ”Sellainen palveleminen on yksi evankeliumin perusasioista.

Mieleeni tulee pyhien kirjoitusten kohta, jossa sanotaan, ettemme saisi unohtaa ’osoittaa vieraanvaraisuutta, sillä jotkut ovat yösijan antaessaan tulleet majoittaneeksi enkeleitä’ [Hepr. 13:2]”, sisar Burton sanoi. ”Me kannustamme sisaria rukoillen etsimään mahdollisuuksia palvella ja miettimään, kuinka löytää keinoja tukea luotettavia paikallisia yhteisöjä ja kansalaisjärjestöjä. Hyödyllisiä ideoita on osoitteessa iwasastranger.lds.org. Voitte kertoa kokemuksista lähettämällä sähköpostia osoitteeseen [e-mail].”

Ensimmäisen presidenttikunnan kirje, joka koski ”Minä olin koditon” -hanketta, lähetettiin maaliskuun lopussa vaarna- ja seurakuntaneuvostoille. Kirjeen mukana oli ohjeita johtohenkilöille. ”Sisaret voivat osallistua tähän hankkeeseen, kun aika ja olosuhteet sallivat, huolehtien siitä, ettei kenenkään odoteta ’[juoksevan] nopeammin kuin hänellä on voimaa’ ja että ’kaikki tehdään viisaasti ja järjestyksessä’ (Moosia 4:27).” Myös 27. lokakuuta 2015 päivätyssä ensimmäisen presidenttikunnan kirjeessä kaikkia jäseniä kannustettiin auttamaan Kristuksen kaltaisella tavalla niitä, jotka tarvitsevat apua.

Äskettäin jaettiin myös Apuyhdistyksen, Nuorten Naisten ja Alkeisyhdistyksen kokouksissa noiden järjestöjen ylijohtajien kirje, jossa on lisää tietoa ”Minä olin koditon” -hankkeesta.