Jumalisuuden voima

Vanhin Kent F. Richards

seitsemänkymmenen koorumista

Jokainen temppeli on Jumalan pyhä huone, ja temppelissä me jokainen voimme oppia tuntemaan jumalisuuden voimat.

Vain muutama kuukausi ennen kuolemaansa profeetta Joseph Smith oli koolla kahdentoista apostolin kanssa puhuakseen suurimmista tarpeista, mitä kirkolla oli edessään tuona hyvin vaikeana aikana. Hän sanoi heille: ”Enemmän kuin mitään muuta me tarvitsemme temppelin.”¹ Varmastikin näinä vaikeina aikoina nykyään me jokainen ja meidän perheemme tarvitsemme enemmän kuin mitään muuta temppelin.

Eräässä äskettäisessä temppelin vihkimistilaisuudessa olin innoissani koko tuosta kokemuksesta. Rakastin avointen ovien tilaisuuksia ja tervehdin monia kävijöitä, jotka tulivat katsomaan temppeliä. Pidin nuorten eloisuudesta ja innosta kulttuurijuhlassa sekä sen jälkeisistä suurenmoisista vihkimistilaisuuksista. Henki oli suloinen. Monia ihmisiä siunattiin. Ja sitten seuraavana aamuna vaimoni ja minä menimme kastealtaalle osallistumaan kasteisiin muutamien omien esivanhempiemme puolesta. Kun kohotin käteni aloittaakseni toimituksen, Hengen voima otti minut lähes täysin valtaansa. Tajusin jälleen, että temppelin todellinen voima on toimituksissa.

Kuten Herra on ilmoittanut, Melkisedekin pappeuden täyteys on temppelissä ja sen toimituksissa, ”sillä siinä pyhän pappeuden avaimet annetaan, jotta voisitte saada kunniaa ja kirkkautta”². ”Sen tähden sen toimituksissa ilmenee jumalisuuden voima.”³ Tämä lupaus on teitä ja perhettänne varten.

Vastuullamme on ”ottaa vastaan” se, mitä Isämme tarjoaa.⁴ ”Sillä sille, joka ottaa sen vastaan, annetaan yltäkyllin, vieläpä voimaa”⁵ : voimaa ottaa vastaan kaikki se, mitä Hän voi antaa ja myös antaa meille – nyt ja iankaikkisesti⁶ ; voimaa tulla Jumalan pojiksi ja tyttäriksi⁷, jotta tuntisimme ”taivaan voimat”⁸, puhuisimme Hänen nimessään⁹ ja saisimme Hänen Henkensä voiman¹⁰. Meistä jokainen voi saada henkilökohtaisesti nämä voimat temppelin toimitusten ja liittojen kautta.

Nefi näki meidän aikamme suuressa näyssään: ”Minä, Nefi, näin Jumalan Karitsan voiman laskeutuvan Karitsan kirkon pyhien päälle ja Herran liittokansan päälle, joka oli hajotettu kaikkialle maan päällä; ja heidät varustettiin vanhurskaudella ja Jumalan voimalla suuressa kirkkaudessa.”¹¹

Minulla oli äskettäin etuoikeus olla temppelin avointen ovien tilaisuudessa presidentti Russell M. Nelsonin ja hänen perheensä kanssa, kun hän kokosi heidät sinetöimisalttarin ympärille ja selitti heille, että kaiken, mitä me teemme kirkossa – jokaisen kokouksen, toiminnan, oppiaiheen ja palvelutehtävän – tarkoituksena on valmistaa meitä jokaista tulemaan temppeliin ja polvistumaan alttarille ottamaan vastaan kaikki Isän lupaamat siunaukset iankaikkisuudeksi.¹²

Kun tunnemme temppelin siunaukset omassa elämässämme, sydämemme kääntyy sukulaistemme, niin elävien kuin kuolleidenkin, puoleen.

Näin jokin aika sitten kolmea sukupolvea edustavan perheen osallistuvan yhdessä kasteisiin esivanhempiensa puolesta. Jopa isoäiti osallistui – vaikka häntä huolestuttikin vähän mennä veden alle. Kun hän nousi vedestä ja halasi aviomiestään, hänen silmissään oli ilon kyyneliä. Sitten isoisä ja isä kastoivat toisensa ja monia lastenlapsista. Mitä suurempaa iloa perhe voisi kokea yhdessä? Jokaisessa temppelissä on varattu aikaa perheille, jotta te voitte perheenä sopia ajankohdan mennä kastehuoneeseen.

Hieman ennen kuolemaansa presidentti Joseph F. Smith sai näyn kuolleiden lunastuksesta. Hän opetti, että ne, jotka ovat henkimaailmassa, ovat täysin riippuvaisia niistä toimituksista, jotka me otamme vastaan heidän puolestaan. Pyhissä kirjoituksissa sanotaan: ”Kuolleet, jotka tekevät parannuksen, lunastetaan kuuliaisuuden kautta Jumalan huoneen toimituksille.”¹³ Me otamme vastaan toimitukset heidän puolestaan, mutta he tekevät kuhunkin toimitukseen liittyvän liiton ja ovat tilivelvollisia niistä. Varmastikin väliverho on ohut meille ja avautuu täysin heille temppelissä.

Mikä silloin on oma vastuumme olla mukana tässä työssä sekä sijaisina että työntekijöinä? Profeetta Joseph Smith opetti pyhille vuonna 1840, että ”on nähtävä melkoisesti vaivaa ja hankittava varoja – ja kun työtä [temppelien rakentamiseksi] on kiirehdittävä vanhurskaudessa, pyhien velvollisuutena on punnita näiden asioiden tärkeyttä mielessään – – ja otettava sitten sellaisia askeleita, jotka ovat välttämättömiä niiden toteuttamiseksi, ja varustautua rohkeudella ja päättäväisyydellä tehdä kaikki voitavansa ja tuntea olevansa siitä yhtä kiinnostuneita kuin jos koko työ riippuisi yksin heistä”¹⁴.

Johanneksen ilmestyksessä sanotaan:

”Keitä nämä valkeavaatteiset ovat? Mistä he ovat tulleet?

– – Nämä ovat päässeet suuresta ahdingosta. He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.

Sen tähden he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat häntä hänen pyhäkössään päivin ja öin, ja hän, joka istuu valtaistuimella, asuu heidän keskellään.”¹⁵

Ettekö voikin sielunne silmin nähdä ne, jotka palvelevat nykyään temppelissä?

Ympäri maailman 150 toiminnassa olevassa temppelissä on yli 120 000 toimitustyöntekijää. Silti vieläkin useammilla on mahdollisuus saada tämä suloinen kokemus. Kun presidentti Gordon B. Hinckley ilmoitti ajatuksen monien pienempien temppelien rakentamisesta eri puolille maailmaa, hän opetti, että ”kaikki temppelityöntekijät olisivat paikkakunnalla asuvia, jotka palvelisivat muissa tehtävissä seurakunnassaan ja vaarnassaan”¹⁶. Yleensä työntekijät kutsutaan palvelemaan kahdesta kolmeen vuotta ja mahdollisesti pidemmäksikin aikaa. Ei ole tarkoitus, että kun teidät on kerran kutsuttu, olette työntekijöinä niin kauan kuin kykenette. Monet pitkään palvelleet työntekijät rakastavat temppeliä edelleen, kun heidät vapautetaan ja muut, uudet työntekijät, alkavat palvella.

Lähes sata vuotta sitten apostoli John A. Widtsoe opetti: ”Me tarvitsemme lisää työntekijöitä tekemään [tätä] suurenmoista työtä. – – Me tarvitsemme lisää kaikenikäisiä jäseniä temppelityöhön. – – Tässä uudessa temppeliin suuntautumisessa – – on tullut aika saada kaikki ja kaikenikäiset ihmiset palvelemaan aktiivisesti. – – Temppelityö on – – yhtä suureksi hyödyksi nuorille ja aktiivisille kuin se on ikääntyneille, jotka ovat jättäneet taakseen monia elämän taakoista. Nuori mies tarvitsee temppelissä käymistä jopa enemmän kuin hänen isänsä ja isoisänsä, joita vakauttaa elämänkokemus, ja nuori nainen, joka vasta aloittelee elämäänsä, tarvitsee sen hengen, vaikutuksen ja suunnan, jonka osallistuminen temppelitoimituksiin tuo tullessaan.”¹⁷

Monissa temppeleissä temppelinjohtajat ottavat mielellään äskettäin kutsuttuja ja endaumentin saaneita lähetyssaarnaajia, nuoria miehiä ja naisia, palvelemaan vaikka vain lyhyen aikaa toimitustyöntekijöinä ennen kuin nämä lähtevät lähetyssaarnaajien koulutuskeskukseen. Palveleminen on siunaukseksi näille nuorille, ja he myös ”tuovat lisää kauneutta ja henkeä kaikille temppelissä palveleville”¹⁸.

Pyysin joukkoa nuoria miehiä ja naisia, jotka olivat palvelleet toimitustyöntekijöinä ennen lähetystyötään ja sen jälkeen, kertomaan tuntemuksistaan. He käyttivät seuraavankaltaisia ilmauksia kuvaillessaan kokemustaan temppelissä:

Kun palvelen temppelissä,…

tunnen ”ja aistin olevani lähempänä Isääni ja Vapahtajaa”
tunnen ”täydellistä rauhaa ja onnea”
tunnen ”olevani kotona”
saan ”pyhyyttä, voimaa ja vahvuutta”
tunnen ”pyhien liittojeni tärkeyden”
”temppelistä on tullut osa minua”
”ne, joita palvelemme, ovat lähellä toimitusten aikana”
”saan siitä voimaa voittaa kiusauksia” ja
”temppeli on muuttanut elämäni ainiaaksi”.¹⁹

Palveleminen temppelissä on rikas ja voimallinen kokemus kaikenikäisille. Jopa muutamat äskettäin naimisiin menneet avioparit palvelevat yhdessä. Presidentti Nelson on opettanut: ”Temppelipalvelus on suurenmoista toimintaa perheelle.”²⁰ Toimitustyöntekijöinä voitte myös sen lisäksi, että otatte vastaan toimituksia esivanhempienne puolesta, toimia virkailijoina heidän hyväkseen tehtävissä toimituksissa.

Presidentti Wilford Woodruff onkin sanonut:

”Minkä suuremman kutsumuksen kukaan mies [tai nainen] voikaan saada maan päällä kuin pitää käsissään voimaa ja valtuutta mennä ja suorittaa pelastuksen toimituksia? – –

Teistä voi tulla väline Jumalan käsissä tuon sielun pelastuksessa. Ihmislapsille ei ole annettu mitään sen veroista.”²¹

Hän sanoi myös:

”[Te saatte] Pyhän Hengen suloisia kuiskauksia, ja aika ajoin [te saatte] taivaan aarteita ja enkelien palvelusta.”²²

”Se on kaiken sen arvoista, mitä te tai minä voimme uhrata niiden muutaman vuoden aikana, jotka meidän on oltava täällä lihassa.”²³

Presidentti Thomas S. Monson muistutti meille jokin aika sitten, että ”temppelin siunaukset ovat korvaamattomia”²⁴. ”Mikään uhraus [ei] ole liian suuri.”²⁵

Tulkaa temppeliin. Tulkaa usein. Tulkaa perheenne kanssa ja perheenne hyväksi. Tulkaa ja auttakaa muitakin tulemaan.

”Keitä nämä valkeavaatteiset ovat?” Veljeni ja sisareni, te olette heitä – te, jotka olette ottaneet vastaan temppelin toimitukset, jotka olette pitäneet liittonne jopa uhrauksin, te, jotka autatte perhettänne löytämään temppelipalvelun siunaukset ja jotka olette auttaneet muita matkan varrella. Kiitos palvelemisestanne. Todistan, että jokainen temppeli on Jumalan pyhä huone ja että temppelissä me jokainen voimme oppia tuntemaan jumalisuuden voimat. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.