2018
Muimui ʻi he Palōfitá
March 2018


Muimui ʻi he Palōfitá

Naʻe kamata e tāpuaki kotoa pē ʻoku ou maʻu ʻi he ʻaho ní ʻi ha fakamoʻoni ki he kau palōfita ʻo e kuonga ní.

ʻĪmisi
young man reading Book of Mormon

Ngaahi tā fakatātā ʻa David Malan

Naʻe papitaiso au ʻi hoku taʻu 28, ʻi Sune ʻo e 1977. Ko e meʻa naʻá ne ʻai au ke u tali e ongoongoleleí ko e tui mo e ʻilo naʻá ku maʻu fekauʻaki mo e kau palōfita ʻo onopōní.

ʻI heʻeku taʻu 12, naʻe ʻaʻahi mai e ongo faifekaú kiate au mo hoku fāmilí—ko ʻeku ongomātuʻá, tokouá, mo ha ongo tuofāfine—pea ne na talanoa fekauʻaki mo e fāmilí. Naʻá na pehē ʻoku maʻu ʻe he kau mēmipa ʻo e Siasí ha efiafi maʻá e fāmilí pea naʻá na fakamatalaʻi ʻa e efiafi fakafāmilí.

Naʻe pehē ange ʻeku tangataʻeikí, “Fakamālō atu hoʻomo haʻú, ka ʻoku ʻikai te mau fie ako.” Naʻá ku loto mamahi ʻaupito, ka naʻá ne fakamatalaʻi mai: “Foha, ʻoku tau maʻu ha efiafi ʻe fitu maʻá e fāmilí, pea naʻá na talamai ʻe kinaua ke taha pē. ʻOku ʻikai ha meʻa ke na akoʻi mai.”

Hili ha taʻu ʻe nima, naʻá ku maʻu ha ngāue ʻi ha fonua ʻe taha ʻi heʻeku taʻu 17, pea naʻá ku nofo tokotaha pē. Lolotonga ʻeku mamaʻo mei ʻapí, naʻe toe tukituki e ongo faifekaú ʻi he matapā ʻo ʻeku ongomātuʻá. Naʻe fanongo hoku fāmilí he taimi ko iá pea ne nau papitaiso. ʻI he taimi naʻe talamai ai ʻe heʻeku ongomātuʻá, naʻá ku pehē ange, “ʻOku ʻikai ke u tokanga au ki ha meʻa fakalotu ʻi he taimí ni.”

Naʻe ʻosi mo ha taʻu ʻe nima pea naʻá ku foki mai ki he ʻapi ʻo ʻeku ongomātuʻá ʻi he liliu ʻeku ngāué. Naʻe hoko ʻeku tamaí ko e taki faifekau fakauōtí, pea naʻe ʻaʻahi vave mai e ongo faifekaú kiate ia ʻi he efiafi kotoa ke fai ha fakamatala mo fokotuʻutuʻu ha ngaahi palani. Naʻá na ʻeke ange kiate ia ʻi ha ʻaho ʻe taha, “Ko hai ʻa e talavou ko ʻeé.”

Naʻá ne talaange, “Ko hoku foha lahí ia.”

“Ko ha mēmipa ia?”

“ʻIkai.”

“ʻOku fie maʻu ke ma talanoa ki ai.”

Ka naʻá ku tala ange, “ʻIkai, ʻoku ʻikai ke u fie ako au.”

Ako fekauʻaki mo Siosefa Sāmitá

Naʻe loto leva ʻeku tamaí ʻi ha ʻaho ʻe taha ke akoʻi ʻe he ongo faifekaú ha fefine ʻi homau ʻapí. Naʻá na aʻu mai ko e 5:00 efiafi ia pea kamata ʻena akoʻí—pea naʻá na ʻilo naʻá ku ʻi he loki hokó ʻo ngaohi sanuisi kimuʻa peá u ʻalu ʻo ʻeva ki hoku ngaahi kaungāmeʻá. Naʻá na akoʻi fekauʻaki mo ha palōfita kei talavou—Siosefa Sāmita—mo e ʻUluaki Mata-Meʻa-Hā-Maí. Pea naʻá ku fanongo mei he loki ʻe tahá.

ʻI he taimi naʻá ku mavahe ai mei he falé, naʻe kamata ke ngāue ʻa e Laumālié ʻi hoku lotó pea naʻe haʻu ha ngaahi fehuʻi ki heʻeku fakakaukaú, “Ko e hā ʻoku ʻikai ke ke fai ai e meʻa naʻe akoʻi ʻe he ongo sisitaá ki he fefine ko ʻení? Ko e hā ʻoku ʻikai ke ke ako ai ki he hisitōlia ʻo Siosefa Sāmitá pea fehuʻi ki he ʻEikí pe naʻe hoko moʻoni ia ko ha palōfita? Pea naʻá ku pehē loto pē, “ʻOku ou fiefia. ʻOku ou fai ha ngaahi ngāue lelei. ʻOku ʻikai ke u fie maʻu ia.” Ka naʻe kamata ke ngāue ʻa e Laumālié ʻiate au pea naʻá ku fili ke ʻoua te u ʻeva ki hoku ngaahi kaungāmeʻá ʻi he pō ko iá. Naʻá ku foki ki ʻapi.

Naʻá ku ʻeke ange ki heʻeku faʻeé, “Ko e fē ha feituʻu te u lava ai ʻo lau fekauʻaki mo e hisitōlia ʻo Siosefa Sāmitá?” Naʻá ne ʻomi kiate au ʻene folofolá mo fakahinohino mai e Siosefa Sāmita—Hisitōliá, pea naʻá ku lau ia mo lotu. Naʻá ku lau ʻa e ʻuluaki palakalafí, fakalaulauloto, mo fehuʻi ki he Tamai Hēvaní pe ʻoku moʻoni nai ia. Naʻá ku fai e meʻa tatau ʻi he foʻi palakalafi kotoa pē kae ʻoua leva kuó u ʻosiki kotoa ia. Naʻá ku loto hohaʻa ke maʻu ha tali. Naʻá ku laukonga mo lotu ʻi he poó kotoa ʻo aʻu ki he 9:20 ʻo e pongipongi hokó.

Naʻe fakahā mai ʻe he ʻEikí ko ha palōfita ʻa Siosefa Sāmita. Naʻá ku maʻu ha aʻusia toputapu moʻoni. ʻI he ʻosi ʻeku lotú, naʻá ku palōmesi te u kumi e ongo faifekaú mo papitaiso koeʻuhí kuó u maʻu ʻa e ʻilo fakapapau ko ʻení.

Naʻá ku talaange ki he ongo sisitaá, “ʻOku ou loto ke u papitaiso ʻi he taimí ni.” Naʻá na fakamatalaʻi mai e ngaahi lēsoni naʻe fie maʻu ke akoʻi maí mo e ngaahi tukupā naʻe fie maʻu ke u fakahokó. Ka naʻá ku talaange, “ʻOku ʻikai ke u loto ke toe mole ha ʻaho ʻe taha mo e ʻilo kuo fakahā mai ʻe he ʻEikí kiate au ko ha palōfita ʻa Siosefa Sāmitá.”

Naʻe telefoni e ongo sisitaá ki heʻena taki fakasouní. Naʻá ne loto ke fakavaveʻi hono akoʻi e ngaahi lēsoní. Naʻá ne fakataimitēpileʻi e ʻinitaviu ki hoku papitaisó peá ne talamai ʻe fie maʻu foki ke talanoa ki he taki faifekau fakauōtí, peá u talaange, “ʻOua te ke tokanga ki ai, te u talanoa au ki he taki faifekau fakauōtí. Ko ʻeku tamaí ia. Kuó ne lotu ʻi ha ngaahi taʻu lahi ke u papitaiso.”

Naʻe hoko ʻeku papitaisó ko ha aʻusia te u manatuʻi ʻo taʻengata. Ko ha ongo fakaʻofoʻofa mo fakaofo ia. Naʻá ku ongoʻi ko ha tangata foʻou au. Naʻá ku maʻa. Naʻá ku ongoʻi ofi ʻaupito ki he ʻOtuá, pea naʻá ku fiefia ʻaupito.

Muimui ʻi he Palōfita Moʻuí

Koeʻuhí kuó u maʻu ha fakamoʻoni mālohi fekauʻaki mo e meʻa naʻe hoko ʻi he Vaoʻakau Tapú ʻi he 1820, kuó u mālohi maʻu ai pē ʻi he ongoongoleleí mo e Siasí. Naʻe kamata ke u ngāue, fua hoku ngaahi fatongiá, mo fai hoku tūkuingatá maʻá e Siasí.

Hili ha uike ʻe ua mei hoku papitaisó, naʻe uiuiʻi au ʻe heʻeku palesiteni fakasiteikí ke u hoko ko e taki ʻi he kakai lalahi kei talavou ʻi he siteikí (neongo naʻe pau ke u ʻeke ange pe ko e hā ʻa e siteiki). Hili mo ha uike ʻe ua, naʻá ku fokotuʻutuʻu ha konifelenisi fakavahelahi maʻá e tāutahá. Ko e toki konifelenisi lelei taha ʻeni ʻa e tāutahá ʻi he hisitōlia ʻo e Siasí, koeʻuhí naʻá ku fetaulaki ai mo hoku uaifí.

Naʻá ma mali hili ha taʻu ʻe taha. Kuó ma nofo mali fiefia ʻeni ʻi ha taʻu ʻe 38. ʻOkú ma maʻu ha fānau ʻe toko fā mo ha makapuna ʻe toko 10, pea ʻoku tupu e ngaahi tāpuaki kotoa ʻoku mau maʻú mei ha fili naʻá ma fakahoko. Kimuʻa peá ma malí, naʻá ku fehuʻi ange, “Te ke poupouʻi nai au ʻi heʻeku talangofua peseti ʻe 100 ki he kau palōfita moʻuí?” Naʻá ne talamai, “ʻIo.”

Hili ʻeku papitaisó, naʻe fekauʻaki e fuofua lea ne u fanongo ai mei he palōfita ko Palesiteni Sipenisā W. Kimipolo (1895–1985) mo e moʻui fakafalala pē kiate kitá mo e fakapotopotoʻi ʻete paʻangá. Naʻá ne pehē foki ke akoʻi lelei hoʻo fānaú.1 Kuo akoʻi e ongo meʻá ni ʻi homau fāmilí pea kuó na hoko ko ha ngaahi tāpuaki maʻongoʻonga. Kuo aʻusia ʻe heʻeku fānaú ha ngaahi tūkunga lelei ʻi he ʻahó ni—ʻoku ʻikai koeʻuhí ko ʻeku fuʻu potó; ka ne u fili ke muimui ki he kau palōfitá.

ʻOku ou manako ke ngāue maʻá e ʻEikí mo hoku kāingá koeʻuhí ko e meʻa ia naʻá ku ako mei he kau palōfitá.

Maʻu Haʻo Fakamoʻoni

ʻĪmisi
young woman reading scriptures

Muimui ʻi he kau palōfitá. Fanongo ki heʻenau ngaahi leá mo moʻui ʻaki ʻenau ngaahi akonakí, pea te ke fiefia. Naʻá ku maʻu e tui mo e ʻilo fekauʻaki mo e Siasí mo e ongoongoleleí mei heʻeku fakamoʻoni naʻe hoko ʻa Siosefa Sāmita ko ha palōfitá.

ʻOku ou ʻofa ʻi he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi. Ko hoku lotó ia ke u fakataha mo Kinaua ʻo taʻengata. Ko e ʻuhinga ia ʻoku mahuʻinga ai ke tau fanongo ki he kau palōfitá—ʻoku nau ʻilo ʻa e hala fononga ke foki ai ki he ʻao ʻo e ʻOtuá.

ʻOku ou tui ʻoku totonu ke lau ʻe he kakai kei talavou kotoa pē e hisitōlia ʻo Siosefa Sāmitá ʻi he loto-moʻoni, mo ha loto mo e fakakaukau tauʻatāina, pea fehuʻi ia ki he Tamai Hēvaní. Pea ʻoku ou ʻilo fakapapau ʻe fakahā atu ʻe he ʻEikí ʻa e talí, ʻo hangē ko ʻEne fakahā mai kiate aú. Te ke lava ʻo maʻu ha fakamoʻoni mālohi, kapau te ke lau e tatau ʻo ʻetau ngaahi folofolá. Te ke lava foki ʻo lau mo e ngaahi tatau kehé.2

Naʻe mamata ʻa Siosefa Sāmita ki he māmá, naʻá ne mamata ki he ʻOtua ko e Tamaí mo Sīsū Kalaisi, pea naʻá Na folofola ange kiate ia. Ko e poto fakalangi ʻeni ʻoku maʻu mei he ʻOtuá, ʻo fakafou ʻi he Laumālié.

Hili hoʻo maʻu e fakapapau ko ʻení ʻi ho lotó, fokotuʻu ha taumuʻa ke ke ako ai e ngaahi lea ʻa e kau palōfita moʻuí. Ako ʻenau ngaahi leá ʻi he folofolá, konifelenisi lahí, Ki Hono Fakamālohia ʻo e Toʻu Tupú, ngaahi makasini ʻa e Siasí, mo e LDS.org. Ako ʻenau ngaahi akonakí ʻi he seminelí, Lautohi Faka-Sāpaté, mo e ngaahi fakatahaʻanga fakakōlomú pe fakakalasí. Fokotuʻu ha ngaahi taumuʻa ʻo fakatatau ki he ngaahi meʻa kuo ʻomi ʻe he kau palōfitá ke fakamuʻomuʻá. Pea fai leva ia.

Te ke ongoʻi ofi ange ai ki he ʻEikí. Te ke ongoʻi ʻoku tupulaki hoʻo ʻiló ʻi he akó mo e ngaahi meʻa kehe kotoa pē. Pea manatuʻi ʻoku ʻikai ke ke tuenoa. ʻOku ʻi ai ha kakai fie poupou ʻi ho ʻātakaí ʻoku nau mateuteu ke tokoni, kau ai hoʻo pīsopé pe palesiteni fakakoló. Pea ʻe ʻiate koe ʻa e ʻEikí mo Hono Laumālié.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Vakai, Spencer W. Kimball, “Welfare Services: The Gospel in Action,” Ensign, Nov. 1977, 76–79.

  2. Vakai, “First Vision Accounts,” Gospel Topics, topics.lds.org.

Paaki