2019
Ko ʻEku Fefaʻuhi Fakaʻaho mo e Tuenoá
Tīsema 2019


Kakai Lalahi Kei Talavoú

Ko ʻEku Fefaʻuhi Fakaʻaho mo e Tuenoá

ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne faʻú ʻi Palaki, Lepupelika Sekí.

‘I ha ngaahi founga lahi, naʻe hoko ʻeku kau ki he Siasí ke fakalalahi ai ʻa e tuenoa naʻá ku ongoʻi talu e vete-mali ʻeku ongomātuʻá. Ka naʻe tokoni foki ia ke u ʻiloʻi ha founga ke u ikunaʻi ai ʻeku ongoʻi tuenoá.

ʻĪmisi
young woman looking sad through rainy window

Ngaahi ʻAta mei he Getty Images

Naʻá ku ongoʻi ʻi he konga lahi taha ʻo ʻeku moʻuí hangē naʻá ku toko taha pē. ‘I he kamatá naʻe foʻou ʻa e ongoʻi tuenoá kiate au, he naʻá ku tupu hake ʻi ha fāmili ne ʻi ai ha fānau ʻe toko nima, ko ia naʻá ku fiefia maʻu pē ʻi heʻeku kei siʻí ʻi he tokolahi mo e longoaʻa ʻi ʻapí. Naʻá ku ʻiloʻi naʻe ʻikai ke u tuenoa.

Ka ko e pangó, naʻe māvae ʻeku ongomātuʻá ʻi hoku taʻu hongofulu tupú. Hili iá, naʻe kamata moʻoni ke u ongoʻi tuenoa. Naʻá ku feinga ke ʻiloʻi e meʻa ke faí, ʻo feinga ke fakakaungāmeʻa ʻi he akó. Naʻá ku fakaʻamu te u lava ʻo fiefia ʻi he tokolahi ʻa e kakai ʻi he akó, ʻo hangē ko ia ne u anga ki ai ʻi ʻapí. Ka neongo naʻá ku feohi mo ha kakai, naʻá ku kei ongoʻi tuenoa pē. Naʻe hōloa ʻa e ongo ko ʻení ʻi ha ngaahi taʻu siʻi mei ai ʻi heʻeku ʻiloʻi ʻa e Siasí.

‘I ha ʻaho ʻe taha naʻe tukituki mai ʻa e ongo faifekau sisitaá ʻi hoku matapaá pea naʻe fakaava ia ʻe heʻeku faʻeé. ‘Oku ou manatuʻi ʻene talaange kiate kinaua, “ʻOku ʻikai ke u mahuʻingaʻia ai, ka ʻe mahuʻingaʻia ai hoku ʻofefiné. Tatali te u ʻalu ʻo ui mai ia.”

‘I he taimi naʻá ku kamata talanoa ai kiate kinauá, naʻe lava ke u ongoʻi hono talamai ʻe he Laumālié ke u fanongó. Hili ha ngaahi māhina siʻi ʻo e fanongó mo e akó, naʻá ku ʻiloʻi ai ko e meʻa ʻeni naʻá ku fekumi ki aí. Neongo naʻe ʻikai ke ongo pehē ia ʻi he kamatá, ka naʻe tokoni ʻeku fili ke papitaisó ke ʻikai ngata pē ʻi heʻeku ofi ange ki he ʻEikí kae ofi ange foki ke ʻosi ʻeku fefaʻuhi mo e tuenoá.

Ongoʻi Tuenoa ko ha Papi Uluí

‘I he taimi naʻá ku fakapapauʻi ai ʻoku ou fie papitaisó, naʻe ʻikai ke fuʻu fiefia ai hoku fāmilí. Neongo naʻe haʻu ʻeku faʻeé mo e taha ʻo hoku fanga tuongaʻané ki heʻeku papitaisó, ka naʻe fakafisingaʻi au ʻe ha kau mēmipa kehe ʻo e fāmilí koeʻuhí naʻe ʻikai ke mau toe kau ki he tui fakalotu tatau.

Naʻe kiʻi faingataʻa ʻi he kamatá, pea naʻá ku ongoʻi tuenoa lahi ange ʻi ha toe taimi kimuʻa. Ka naʻe hili ha vahaʻataimi, naʻe fakakaukau ha taha hoku kāingá ke hoko ko ha Hinitū, ʻa ia naʻe kehe foki ia mei he meʻa naʻe anga ki ai e toenga homau fāmilí. Naʻá ne fakaʻapaʻapaʻi ʻeku fili ke kau ki he Siasí koeʻuhí naʻá ne fai ha fili tatau. Koeʻuhí ko ʻene sīpinga ʻo e ʻofá kiate aú, naʻe taʻofi leva ʻe ha niʻihi ʻo e kau mēmipa kehe hoku fāmilí ʻenau fakamamaʻo meiate aú.

Naʻá ku fakatokangaʻi naʻe ʻikai ke toe ʻiloʻi au ʻi he akó. Pea naʻe kehe e sio mai ʻa e kakaí kiate au ʻi he ngāué, ʻi heʻeku talaange kuó u papitaisó. Naʻe ‘ikai ke u mā—naʻe ʻikai hala ʻeku filí, pea naʻá ku ʻiloʻi pau ia ʻi hoku lotó—ka naʻe ʻikai mahino ki hoku ngaahi kaungāmeʻá e ngaahi liliu ʻi heʻeku tōʻonga moʻuí, pea naʻe fili ʻa e tokolahi taha ʻo kinautolu ke ʻoua te mau toe kaungāmeʻa.

Fakakaungāmeʻa Foʻoú

‘I he ngaahi aʻusia faingataʻá ni, naʻe hokohoko atu ʻeku lotú, pea naʻá ku ongoʻi ʻa e nonga naʻe talaʻofa mai ʻe he Laumālié ʻi ha tāpuaki lakanga fakataulaʻeiki naʻá ku maʻu. ʻI he ʻaho ʻe taha naʻá ku fakakaukau ai ke u fehuʻi ʻi he lotú, “Ko e hā ʻoku ou ongoʻi tuenoa pehē aí?” Pea ne u maʻu ha tali, pe ko ha talaʻofa—te u maʻu ha ngaahi kaungāmeʻa foʻou, ha ngaahi kaungāmeʻa te nau maʻu ha mahino kiate au.

Pea naʻe hoko ia! Naʻá ku maʻu ha ngaahi kaungāmeʻa foʻou, ko ha niʻihi ne ʻikai kau ki he Siasí ka naʻa nau kei fakaʻapaʻapaʻi mo ʻofaʻi au. Naʻá ku maʻu foki ha ngaahi kaungāmeʻa ʻi he Siasí ne nau hoko ʻo hangē ha fāmili kiate au.

Naʻá ku hoko ko ha tokotaha mā pea naʻe ʻikai faingofua kiate au ke talanoa ki he kakaí. Ko e taimi lahi naʻá ku tuku ke talanoa mai e kakaí kiate au, ka ʻi he ako māʻolungá naʻe ʻikai toko lahi ha kakai naʻa nau fie talanoa mai kiate au. Ko ia ai naʻá ku fiefia ʻi heʻeku manatuʻi e kiʻi founga motuʻa ko ʻeni ne u akó—naʻá ku malimali. Ko e lahi ange e malimali ʻa ha taha, ko e lahi ange ia e fakamaheni ngofua ʻa e tokotaha ko iá. Naʻá ku fakatokangaʻi ko e lahi ange ʻeku malimali ki he kakaí, ʻe lahi ange ʻenau kamata talanoa mai kiate aú pea faingofua ange ke mau kaungāmeʻá.

Kau mo e Tamai Hēvaní

Ko ha tali lelei ange ki heʻeku lotú ko e lea ʻa Palesiteni Tōmasi S. Monisoni (1927–2018) ko e “Pole ke Tuʻu Toko Taha” (Liahona, Nōvema 2011, 60–67). ʻI he fakalau ʻa e taimí, kuo akoʻi mai ʻe he lea ko ʻení ha meʻa mahuʻinga ʻaupito ʻe taha fekauʻaki mo e tuenoá: ʻoku ʻikai ke ke teitei tuenoa ʻi he taimi ʻokú ke kau ai mo e ʻEikí.

‘Oku kei ʻi ai ha ngaahi ʻaho ʻoku faingataʻa ai ke u kau mo Ia. ‘Oku faingataʻa ʻa e ilifia ki hono manukiʻi au ʻe he kakai kehé mo ʻeku tuí. Kuo ‘i ai ha kakai kuo nau talamai ʻoku laulaunoa ha faʻahinga tui fakalotu pē pea ʻoku taki au hangē ha sipi fakaseselé. Hili ʻenau ʻilo ki heʻeku tui fakalotú, naʻe ngaahi au ʻe he kakai ʻe niʻihi ʻo hangē naʻá ku maʻu ha mahaki pipihi ʻoku lava ʻo fakamafolá. Naʻe ʻai ʻe he ngaahi aʻusia kotoa ko ʻení ke u kiʻi ongoʻi tailiili mo tuenoa. Ko ha fefaʻuhi fakaʻaho ia, ka te u toutou ikuna ia ʻi he ʻaho takitaha, ʻi he tokoni mo e poupou kakato ʻa e ʻEikí.

‘Oku ou feinga fakaʻaho ke muimui ki he Laumālié. ʻI he taimi ʻoku ou fanongo ai ki he Laumālié mo talanoa mo e kakaí, ʻoku hanga ʻe he ueʻi mei he Laumālié ʻo ʻai ke u lava ʻo ngāue tokoni ki he niʻihi kehé. ‘Okú ne ʻomi ha faingamālie ke u manatuʻi ai ʻoku ʻikai ke u tuenoa. Kae mahuʻinga tahá, ʻi heʻeku fanongo ki he Laumālié ʻokú ne ʻomi maʻu pē ʻa e faingamālie ke vahevahe ai ʻeku fakamoʻoní. Kuó u fakatokangaʻi ʻoku tokoni hono vahevahe ʻeku tuí ʻi he foungá ni ke siʻi ange ʻeku ilifiá pea maʻu ʻe he niʻihi kehé ha mahino lahi ange kiate au. Kimuʻa peá u fakatokangaʻí, naʻe ʻikai ke u tuenoa—naʻá ku talanoa ki ha taha pē ne u talanoa ki ai he momeniti ko iá—naʻá ku kau mo e Laumālié. ʻI hoʻo maʻu e Laumālié, he ʻikai ke ke teitei tuenoa.

‘I he kotoa ʻo e ngaahi taʻu mo e ngaahi momeniti lahi ʻo e ongoʻi tuenoá, kuo toutou fakahā mai ʻe he ʻEikí ko Hono ʻofefine ʻofeina au pea ʻokú Ne ʻofa ʻiate au. ʻE fēfē nai haʻaku toe ongoʻi tuenoa kapau ʻoku ou kau mo ʻeku Tamaí? ʻE fēfē haʻaku toe ongoʻi tuenoa kapau te u lava ʻo lotu kiate Ia ʻi ha faʻahinga taimi pē?

‘I heʻeku fefaʻuhi fakaʻaho mo e tuenoá, ʻoku ʻikai ngata pē ʻi heʻeku ui ki heʻeku Tamai Hēvaní ke kau mo aú ka ke tokoniʻi au ke u kau maʻu pē mo Ia. ‘Oku ou ʻilo kuo ʻikai ke Ne teitei tuku ke u fefaʻuhi toko taha mo ha meʻa pea kuó Ne kau maʻu pē mo au, ʻo ʻofaʻi au.

Paaki