2020
Ko e Falala ki he Fakakaukau Hono Uá pea mo e Fakahinohino ʻa e Laumālié
Sune 2020


Fakaʻilekitulōnika Pē: Kakai Lalahi Kei Talavoú

Ko e Falala ki he Fakakaukau Hono Uá pea mo e Fakahinohino ʻa e Laumālié

ʻI heʻeku fuofua fetaulaki mo Ketí, naʻe ʻikai ko ha tokotaha ia te ne lava ʻo ʻave au ki he temipalé. ʻE anga fēfē ha laka kimuʻa homa vā fetuʻutakí?

ʻI Fepueli 2013, ne u fetaulaki ai mo ha talavou ko Keti ʻi ha maʻu meʻatokoni efiafi. Naʻe ʻikai ke lelei hono fōtungá, teʻeki ke tele hono kavá pea teʻeki ke malele ʻene konaá. Naʻe ʻikai ke u fuʻu fakakaukau au kiate ia. Hili ha māhina ʻe fā mei ai, naʻá ku sio ki ha talavou matātangata pea naʻá ne tohoakiʻi ʻeku tokangá. Naʻe miniti pē ʻe nima ʻema fetaulakí, ka ʻi he taimi ko iá naʻá ku fakatokangaʻi ko Keti ia—ʻa e tama tatau pē koee naʻe ʻikai loko lelei hono fōtungá ʻi heʻema fetaulaki kimuʻá. Naʻá ku fifili fekauʻaki mo e liliu ʻi hono fōtungá.

Hili ha uike ʻe ua mei ai, naʻá ku ʻohovale ʻi heʻeku maʻu ha pōpoaki ʻi he telefoní meia Keti ke mau ʻalu mo hono ngaahi kaungāmeʻá ʻo sio faiva. Naʻe fihi ʻeku fakakaukaú pe te u ʻalu nai pe ʻikai. Naʻe angafēfē ʻene maʻu ʻeku fiká? Naʻe ʻikai ke u loko maheni mo e tokotahá ni, ko ʻeku fuofua vakai kiate iá naʻe ʻikai ke loko lelei pea naʻe hangē naʻe ʻikai ha meʻa te ma faitatau aí. Ka naʻá ku fakakaukau ke u ʻalu pē neongo ʻeku fakatoupīkoí.

Hili ʻa e faivá, naʻe fakaafeʻi au ʻe Keti ke ma maʻutokoni efiafi, naʻe ʻuhinga pē ʻeku tali ʻió he naʻá ku fiekaia, ka naʻe liliu ʻe he maʻu meʻatokoni efiafi ko iá ʻa e meʻa kotoa pē. Naʻe liliu ʻeku fuofua fakakaukau kiate iá ʻi heʻeku ʻiloʻi ko e tokotaha ia naʻá ne ʻai au ke u malimali mo kata fakamātoato. Naʻe faingofua ʻaupito ke u talanoa mo ia pea naʻá ma hoko ai pē ko ha ongo kaungāmeʻa ʻi he taimi pē ko iá.

“Ko e Hā ʻEta Meʻa ʻOku Faí?”

ʻI he fakalau atu ʻa e taimí, naʻe tupulaki ʻema feohi fakakaungāmeʻá kae pehē foki ki heʻema ngaahi ongó. Kimuʻa pea tupulaki ha vā fetuʻutaki ʻoku feʻofaʻakí, naʻá ku faingataʻaʻia ʻi hoku lotó; naʻe ʻikai ko ha mēmipa ia ʻo e Siasí. Naʻá ku ʻiloʻi naʻá ku fie mali ʻi he temipalé pea ohi hake mo ʻeku fānaú ʻi he ongoongoleleí. Naʻá ku fie maʻu ha fāmili ʻoku taʻengatá. Ko e hā leva hono ʻuhinga ʻoku ou fakatupulaki ai ha vā fetuʻutaki mo iá?

Naʻá ku ʻiloʻi naʻe ʻi ai e meʻa naʻe fie maʻu ke u fai. ʻI he efiafi ʻe taha lolotonga ʻema foki ke ʻave au ki hoku ʻapí, naʻá ku fehuʻi ange, “Ko e hā ʻeta meʻa ʻoku faí?” Naʻá ku talaange ki ai ʻoku fie maʻu ke ma kiʻi taʻofi ai pea ʻoua ʻe toe hoko atu ʻema feohi fakakaumeʻá. Naʻá ku talaange ʻoku ʻikai ke u fie fakatupu loto-mamahi kiate kimaua kapau te ma hoko atu ʻi ha feohi fakakaumeʻa ʻo iku pē ki he māvae koeʻuhí ko ʻeku fie mali ʻi he temipalé. Naʻá ku fakahā ange kiate ia ko e moʻuí ʻoku ʻikai ko kimaua pē, ka ʻoku fekauʻaki ia mo homa kahaʻú mo ha fānau ʻi he kahaʻú. Naʻá ku fakahā ange naʻá ku ʻiloʻi ko ha meʻa fakavalevale ʻeni pea ʻoku ou talanoa ki ha meʻa taʻepau ka ʻoku ou feinga pē ke fakamahinoʻi e meʻa moʻoni ʻe hokó mo fakahaofi kimaua mei ha loto-mamahi ʻi he kahaʻú.

Naʻá ne fakafanongo pē peá ne pehē mai, “Te u ʻave koe ki he temipalé.” Naʻá ku taʻefalala kiate ia—ʻoku anga fēfē ʻene lava ʻo palōmesi mai e meʻa ko iá? Naʻá ne fakapapauʻi mai ʻaki ʻene palōmesi mai te ne ʻave au peá ne kole mai ke u falala ange kiate ia.

Naʻe ʻikai ke u loko ʻiloʻi pe ko e hā e meʻa te u faí, kae mahalo ko e fuofua taimi ʻeni ʻi heʻeku moʻuí ne u lotu fakamātoato ai ʻi he loto-moʻoni. ʻI heʻeku ʻaukai mo e lotu ʻi he vahaʻataimi ko ʻení, naʻá ku maʻu maʻu pē ha ongo fakafiemālie ʻoku totonu ʻeni pea hokohoko atu ʻi he fonongaʻangá ni. Naʻe ongo fakaʻofoʻofa pē ʻeku ngaahi feohi fakakaumeʻa kimuʻá, ka koe taimi ne u feohi ai mo Ketí, naʻá ku ongoʻi naʻe tonu e ngaahi meʻa lahi ʻi heʻeku moʻuí—ʻo ʻikai ke sai pē kae tonu, peá u ongoʻi fakalataʻia.

ʻI he fakamahino ko ia mei he Laumālié, naʻá ku loto ke falala kia Keti pea hokohoko atu ʻema feohi fakakaumeʻá. Naʻá ku ʻiloʻi ʻoku kei ʻi ai pē ʻa e faingamālie ʻe ʻikai ala hoko ai, ka naʻá ku ʻilo foki te u tuʻu maʻu pē ʻi heʻeku tukupā ki ha mali temipalé.

Ko e Falala ki he ʻEikí mo e Hoko Atú

Naʻe kamata leva ke talanoa ʻa Keti mo e ongo faifekaú. Lolotonga e ngaahi lēsoní, naʻá ku ʻilo ai naʻá ne ʻosi fekumi pē ki he Siasí ʻo laka hake ʻi ha taʻu ʻe taha kimuʻa peá ma toki fetaulakí. Naʻá ku toe ʻilo foki naʻe ʻikai ke ne faʻa ʻeke mai ha ngaahi fehuʻi fakalotu kiate au he naʻá ne fie maʻu ke ne ʻiloʻi ʻa e moʻoní ʻiate ia pē kae ʻoua naʻa uesia ia ʻe heʻene ngaahi ongo kiate aú.

Naʻe papitaiso ia pea naʻá ma mali pea sila ʻi he Temipale Hemilitoni ʻi Nuʻusilá ʻi ha taʻu ʻe taha mei ai. Naʻá ne tauhi ʻene palōmesi ke ʻave au ki he temipalé, pea ʻokú ne kei tauhi pē ʻene ngaahi fuakavá mo mahuʻingaʻia ai. Ko e taʻu ʻeni ʻe ono mo e konga ʻo ʻema nofo-malí, pea ʻokú ma kei hokohoko atu pē ʻema feohi feʻofoʻofaní. ʻOku ʻi ai homa foha ʻokú ma ʻofa lahi ʻiate ia pea ʻokú ma feinga ʻi he ʻaho kotoa pē ke akoʻi e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí kiate ia.

ʻOku ou fiefia naʻe ʻikai te u aofangatuku ʻaki ʻeku fuofua fakakaukau kau kia Ketí. ʻOku ʻikai ko e tokotaha tatau ia mo e tokotaha naʻá ku fuofua fetaulaki mo iá. ʻOku ou fiefia naʻá ku falala kiate ia mo e fakahinohino ʻa e Laumālié ʻi heʻema feohi fakakaumeʻá. Pea ʻoku ou houngaʻia ʻi heʻeku tuʻu maʻu ʻi he meʻa naʻá ku tui ki aí, maʻaku mo hoku fāmili ʻi he kahaʻú. Naʻá ku ʻilo naʻá ku fie sila ʻi he temipalé, ʻo ʻikai koeʻuhí ko e “meʻa totonu ia ke faí,” ka koeʻuhí ko e ngaahi fuakava ʻoku tau fakahokó, tautautefito ki he ngaahi fuakava ʻi loto ʻi he temipalé, te ne ʻave kitautolu ki ha hala te ne fakafaingamālieʻi ai hotau fāmilí ke tupulaki, fakalakalaka pea taʻengata. Hangē ko e fakamatala mahino ʻa Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni, “Ko ha meʻa fakafoʻituitui pē ʻa e fakamoʻuí ia; ko e hakeakiʻí ko ha meʻa fakafāmili ia” (“Fakamoʻuí mo e Hākeakiʻí,” Liahona, Mē 2008, 10).

Paaki