Liahona
Faaitaha ʻi Hotau Siasi Taʻengatá
Sune 2024


“Faaitaha ʻi Hotau Siasi Taʻengatá,” Liahona, Sune 2024.

Ngaahi ʻAta ʻo e Tuí

Faaitaha ʻi Hotau Siasi Taʻengatá

Hili ʻema hiki mei Naisīlia ki Suētení, naʻe faingataʻa ke ma maʻu ha siasi naʻe ongo tonu kiate kimauá. Pea ʻi ha ʻaho ʻe taha ne u fetaulaki ai mo ha ongo finemui naʻá na talamai ʻokú na fie talanoa mai kiate au fekauʻaki mo Sīsū Kalaisi.

ʻĪmisi
ko e husepāniti mo e uaifi ʻokú na tangutu fakataha ʻo pikinima

ʻŪ tā meia Ashlee Larsen

Naʻe hoko ʻa e tui fakalotú ko ha konga mahuʻinga ʻo ʻema moʻuí ʻi Naisīlia. Naʻá ku maʻu mo hoku husepāniti ko ʻOkoló ha tui lahi kia Sīsū Kalaisi pea naʻá ma ʻofa ʻiate Ia. Hili ʻema hiki ki Suētení, naʻe femoʻuekina homa taimí kotoa ʻi he taimi naʻe fāʻeleʻi ai ʻema ongo māhangá ʻi ha māhina ʻe tolu kimuʻa ʻi he taimi totonú. Naʻá mau nofo falemahaki ʻi ha māhina ʻe fā pea ʻikai ke mau ʻalu ki ha faʻahinga lotu ʻi he taimi ko iá.

Kimui angé, naʻá ma loto ke ma toe ʻalu ki he lotú, ka naʻe ʻikai ke ma maʻu ha siasi naʻe ongo tonu kiate kimauá. Naʻá ma fiemaʻu ha siasi ʻe lava ke kau kotoa ki ai homau fāmilí ʻi he kotoa ʻo ʻemau moʻuí pea mo e taʻengatá. Naʻe hokohoko atu ʻa e holi ko ʻení ʻi ha taʻu ʻe ua, ka naʻá ma hohaʻa naʻa kuó ma mavahe mei he tōʻonga moʻui ʻo e ʻalu ki he lotú mo e lotu fakafāmili fakatahá.

ʻI he kei taʻu taha ʻa e fānaú, naʻá ku mavahe mei ʻapi lolotonga ha afā sinou fakalilifu koeʻuhí ke u ʻalu ki he akó ʻo ako ʻa e lea faka-Suētení. Naʻá ku fanongo ki ha ui mai ha taha mei hoku tuʻá. ʻI heʻeku sio ki muí, naʻá ku sio ki ha ongo finemui fakaʻofoʻofa. Naʻe ʻikai mahino kiate au ʻa e meʻa naʻá na lea ʻakí, ka naʻá ku fakatokangaʻi ʻa e ongo foʻi lea “Sīsū Kalaisí.”

ʻI heʻena ʻiloʻi naʻe ʻikai ke u lea faka-Suētení, naʻá na fehuʻi mai, “ʻOkú ke lea faka-Pilitānia?” ʻI he taimi naʻá ku talaange ai kiate kinaua ʻoku ou lea faka-Pilitāniá, naʻá na pehē mai, “ʻOkú ma fie talanoa atu fekauʻaki mo Sīsū Kalaisi.”

“Ko e hā ʻa e meʻa fekauʻaki mo Iá?” Ko ʻeku fehuʻí ange ia. “ʻOku ou ʻiloʻi Ia!”

Naʻá na kakata pea naʻá na fuʻu fiefia ʻi heʻena lue mai kiate aú. Naʻá ku mālieʻia mo vēkeveke ke ʻiloʻi ʻa e meʻa te na lea ʻakí. Naʻá na pehē ko e ongo faifekau kinaua ʻo Sīsū Kalaisi, pea naʻá ku loto ke toe feʻiloaki mo kinaua ke talanoa lahi ange fekauʻaki mo Sīsū. ʻI heʻeku mavahé, naʻá ku ongoʻi fiefia. ʻI heʻeku toe sio ki mui kiate kinauá, naʻá na tuʻu pē ʻo fotu mai ʻaki ʻa e fiefia tatau ne u ongoʻí.

ʻĪmisi
fefine ʻoku tangutu ʻi he seá

ʻI he taimi naʻe ʻilo ai ʻe Sisitā ʻOkolo-ʻOmaka ʻa e Siasí, naʻá ne “loʻimataʻia koeʻuhí he naʻá ku fuʻu fiefia ke foki mai ki hoku Fakamoʻuí.”

Ko e Foki Mai kia Sīsū Kalaisí

ʻI heʻeku foki mai mei he akó, naʻá ku pehē ange ki hoku husepānití, “ʻOfaʻanga, mateʻi mai ha meʻa. Kuó u ʻilo ʻa e siasi te tau kau ki aí!” Naʻá ku tetetete he naʻá ku fiefia ʻaupito. Naʻe ʻikai ke u ʻilo pe naʻe haʻu kotoa ʻa e ngaahi ongo ko ʻení mei fē, ka naʻá ku fiefia ʻi hoku lotó ʻi heʻeku feʻiloaki mo e ongo faifekaú.

Ne ʻikai fuoloa kuo kamata ke ma ako mo e ongo faifekaú ki he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi kuo fakafoki maí. Naʻá ku loʻimataʻia koeʻuhí he naʻá ku fuʻu fiefia ke foki mai ki hoku Fakamoʻuí. Naʻe ʻikai haʻaku fehuʻi fekauʻaki mo e meʻa naʻá na akoʻi maí tukukehe ʻa e taimi ne mau aʻu mai ai ki he Tohi ʻa Molomoná. Naʻe faingataʻa ke u tui ki ha meʻa fekauʻaki mo ia. Ka naʻe kole mai ʻe he ongo faifekaú ke u lau ʻa e Tohi ʻa Molomoná pea lotua ia. Naʻá ku lotu fakamātoato ʻi he ʻaho kotoa pē ʻi ha ngaahi uike ke ʻiloʻi pe ko e folofola moʻoni ia ʻa e ʻOtuá, ka naʻe ʻikai ke u teitei lau ia.

Hili ha ngaahi uike siʻi ʻo e ʻikai maʻu ha tali mei he ʻOtuá, naʻá ku heka lēlue leva ki Sitokihouma. ʻI heʻeku fononga ki aí, naʻá ku toʻo hake ʻa e Tohi ʻa Molomoná ʻo kamata ke u lau.

Naʻá ku lau ʻa e talateú mo e Fakamoʻoni ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻe Toko Tolú mo e Kau Fakamoʻoni ʻe Toko Valú, peá u lau fekauʻaki mo Siosefa Sāmita. Naʻá ku lau mo lau mo lau ia. ʻI heʻeku aʻu ki Sitokihoumá, naʻá ku tangi, tetetete, pea tuʻutuʻukina kotoa hoku sinó. Naʻá ku ongoʻi ne lōmekina au ʻe he Laumālie ʻo e ʻOtuá. Naʻá ku ʻilo mei he fakahā fakatāutahá ʻa e tuʻunga moʻoni ʻo Siosefa Sāmitá—naʻá ne hoko ko ha palōfita mo ha tamaioʻeiki ʻa e ʻOtuá. Naʻá ku ʻiloʻi kuo fakafoki mai ʻe he ʻEikí ʻa e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí ki he māmaní ʻo fakafou ʻiate ia.

Naʻá ku tui leva ki he meʻa kotoa pē naʻe talamai ʻe he ongo faifekaú. ʻI he ʻosi pē ʻeku lau ʻa e Tohi ʻa Molomoná, naʻá ku ʻiloʻi naʻe moʻoni ia. Naʻá ku talaange ki he ongo faifekaú ne u loto ke u papitaiso. Naʻe ʻomi ʻe hoku husepānití homau fāmilí kotoa ke fakahaaʻi ʻenau poupou kiate aú.

Hili hoku papitaisó, naʻe kamata ke mau toe lotu fakafāmili, pea kamata ke u akoʻi kiate kinautolu ʻa e meʻa ne u akó. Naʻe faifai pea kole mai ʻe ʻOkolo ke toe fetaulaki mo e ongo faifekaú. Naʻá ne tali ʻena ngaahi akonakí, lau ʻa e Tohi ʻa Molomoná, peá ne lotua ia. Naʻá ne maʻu ʻa e tali tatau pē naʻá ku maʻú, pea naʻá ne kole foki ke papitaiso mo ia. Ne faifai pea fakataha kotoa homa fāmilí ʻi homa Siasi taʻengatá.

ʻĪmisi
fāmili ʻoku tangutu fakataha

Kia Brother mo Sisitā ʻOkolo-ʻOmaká, naʻe mahuʻinga hono lau ʻa e Tohi ʻa Molomoná ki heʻena uluí.

Paaki