Liahona
ʻI ha Māmani ʻOku Fakahohaʻá, ʻOkú Ke Tuku Nai ha Taimi ke Ke Ongoʻi ʻa e Nonga ʻa e ʻOtuá?
Sune 2024


“ʻI ha Māmani ʻOku Fakahohhaʻá, ʻOkú Ke Tuku Nai ha Taimi ke Ke Ongoʻi ʻa e Nonga ʻa e ʻOtuá?,” Liahona, Sune 2024.

Kakai Lalahi Kei Talavoú

ʻI ha Māmani ʻOku Fakahohaʻá, ʻOkú Ke Tuku Nai ha Taimi ke Ke Ongoʻi ʻa e Nonga ʻa e ʻOtuá?

ʻI heʻeku tuku ha taimi ke u tangutu maʻu ʻo fakalongolongo aí, kuó u toe ofi ange ai ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi mo ongoʻi ʻEna melinó.

ʻĪmisi
ko hono tataki ʻe Sīsū ha fanga sipi

Ko Hoku Tauhí ʻa [e ʻEikí], tā fakatātā ʻa Yongsung Kim, ʻi he angalelei ʻa e LDSart

ʻI heʻeku kei ʻi he akoʻanga lautohi siʻí, naʻe faʻa ʻave au ʻe heʻeku faʻeé mei he akó ʻi he Pulelulu kotoa pē ke ma ō ʻo kiʻi fakamālohisino ʻaki haʻama kakau fakataha. ʻI he kamataʻangá, naʻe ʻikai ke u saiʻia ʻi he meʻá ni. Naʻe ʻikai haʻaku talēniti sipoti, pea naʻá ku ʻalu pē koeʻuhí he naʻe ʻikai leva fiemaʻu ke u heka he pasí ʻo foki ai ki ʻapi.

Ka naʻe ʻikai fuoloa kuó u fakatokangaʻi ʻa e ngaahi lelei ʻo e ʻapoinimeni fakauike ko ʻení. Naʻe akoʻi au ʻe heʻeku faʻeé ki he founga ke fakamālohia ai ʻeku kakaú, founga ke fakatonutonu ai hoku sinó ʻi he loto vaí, mo e taimi ke u mānava aí. Naʻá ku ʻilo ha sīpinga pau ke ueʻi ai hoku sinó kae lava ke u kakau.

Fusi, fusi, fusi, mānava.

Ka ko e meʻa naʻá ku mahuʻingaʻia taha aí ko e taimi naʻe ʻikai fakahohaʻasi ai ʻeku feohi mo ʻeku faʻeé. Naʻe ʻikai ke u teitei hohaʻa ke u feinga ke tuʻunga tatau mo hoku toʻu naʻe talēnitiʻia angé pe lau ʻa e lahi ʻo e foʻi seti naʻá ku kakau aí. Ko au pē mo ʻeku faʻeé naʻá ma kakau ki heʻema taimi fiemālié.

ʻI ha taimi siʻi kimuʻa atu pē, naʻe kamata ke u toe kakau ai. Naʻe faingofua pē hono toe ako ʻa e sīpinga kakaú. Fusi, fusi, fusi, mānava. Kuó u ongoʻi maheni mo e aʻusia ko ia ʻo e nongá pea kuo hoko ia ko ha faitoʻo ki hoku ʻatamai ‘oku angamaheni ke faʻa hohaʻá. Kuó u ʻiloʻi ko hono kumi ko ia ha feituʻu ʻoku ʻikai ke u lava ai ʻo fanongo ki ha konga lahi ʻo e longoaʻa ʻokú ne ʻākilotoa aú, ʻoku ʻikai faʻa uesiangofua ai ʻeku fakakaukaú ʻe he ngaahi ivi tākiekina mei tuʻá.

Lolotonga ʻa e taimi ko ʻeni ʻoku ou tuku maʻakú, ko e taimi ʻoku ʻikai ke u ala ai ki heʻeku telefoní pe fakaʻilongaʻi ʻa e ngaahi meʻa ʻi heʻeku lisi ke fakahokó, kuó u mamata ai ki he mahuʻinga ʻo ha ʻātakai ʻoku nongá. ʻOku hanga ʻe hano toʻo atu ha niʻihi ʻo e ngaahi fakahohaʻa lahi ʻo ʻeku moʻui fakaʻahó, ʻo ʻai ke faingofua ange ʻeku fakakaukau ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi.

Pea ʻi heʻeku fekumi maʻu pē ki he lōngonoa ko ʻení, kuó u lava ai ʻo fakaafeʻi mai ha ngaahi aʻusia fakalaumālie lahi ange ki heʻeku moʻuí. Ko hono tāmateʻi ʻeku telefoní pe mavahe mei heʻeku ngaahi ngāue fakaʻahó ʻi ha kiʻi momenití, ko ha founga ia ke u pehē ai, “Tamai Hēvani, kuó u mateuteu ke fakaloloto hoku vā fetuʻutaki mo e ʻAfio ná. ʻOku ou mateuteu ke fanongo.”

Ko e taimi lahi, ʻi heʻeku tatali mo fakafanongó, ʻoku ʻikai ha leʻo ia pe ko ha fakakaukau pau, ka ko ha ongoʻi nonga pē. ʻOku haʻu ʻa e nongá, mo e māfana, melino, mo ha ongoʻi ofi ki he ʻOtuá mo Sīsū Kalaisi (vakai, Saame 46:10). ʻOku ou lava ʻo ongoʻi hono fakamālohia ʻeku ngaahi feinga ke fenāpasi mo Kinauá. Ko hono aofangatukú, ko e fekumi ki ha ngaahi momeniti peheni ʻoku lōngonoa ʻikai fakahohaʻasí kuó ne ʻai ke u ongoʻi ofi ki heʻeku Tamai Hēvaní mo hoku Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí, ke ʻiloʻi Kinaua, pea mo fanongo kiate Kinaua.

Ko e Fanongo ki he Tauhisipi Leleí

Kuó u ako ʻi he ngaahi taʻu kuohilí ke ʻiloʻi ʻa e nonga ʻa e ʻOtuá ʻi ha ngaahi founga kehe. Ko e konga lahi ʻo ʻeku hoko ʻo matuʻotuʻa angé, kuó u ako ai ki ha ʻū tā-valivali, ʻo tokanga makehe ki he ʻū tā-valivali ʻoku ʻi ai honau natula toputapú. Kuó u maʻu ha ʻū tā-valivali lahi mahalo ʻoku ʻikai fōtunga fakalotu ia ki he tokotaha ʻoku sio noaʻia peé ka ʻoku toputapu ia kiate au.

Ko ha taha ‘o e ʻū tā-valivali ko ‘ení ko ha tā-valivali faingofua ʻo ha tauhisipi ʻokú ne tataki mai ha kiʻi tākanga sipi ʻi ha feituʻu kuo kāpui ʻe he kakapú. ʻOku fakamanatu mai ʻe he fakataipe angamaheni ʻo e tauhisipi ʻi he tā-valivali ko ʻení ʻa e Sione 10:27: “ʻOku fanongo ʻeku fanga sipí ki hoku leʻó, ʻo hangē ko ʻeku tala kiate kimoutolú: pea ʻoku ou ʻiloa ʻa kinautolu, pea ʻoku nau muimui ʻiate au.”

Hangē ko ia kuo tuʻo lahi hono akoʻi ʻi he kotoa ʻo e ngaahi folofolá, kuo fakaafeʻi kitautolu ʻe he Tamai Hēvaní ke tau fanongo ki he leʻo ʻo Hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí (vakai, Mātiu 17:5; 3 Nīfai 11:7; Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:17). Talu mei he taimi naʻá ku fuofua mamata ai ki he tā-valivali ko ʻení, kuo hoko ia ko ha fakamanatu kiate au ʻo e ʻuhinga ke fanongo ki he leʻo ʻo Sīsū Kalaisí, ʻa e Tauhisipi Leleí, ʻi heʻetau moʻui fakaʻahó.

Ko e tokotaha ʻaati ʻo e tā-valivali ko ʻení ko Kulenivili Letimoni, naʻe malu siʻene fanongó ʻi heʻene kei siʻí, pea ko hono olá, naʻá ne fakatupulaki leva ha malava ke tā ha ngaahi ʻīmisi ʻokú ne ʻomi ha ongoʻi nonga.

Hangē ko hono faʻu ʻe he tokotaha tā-valivalí ha ongo toputapu mo mahuʻinga ʻi he tā-valivali ko ʻení taʻe te ne lava ʻo leá, ʻoku pehē pē ʻa e faʻa folofola mai ʻa e Tauhisipi Leleí ki Heʻene tākangá ʻi ha leʻo ʻoku ʻikai lea leʻolahi ka ʻoku ongoʻí—maʻanautolu pē ʻoku maʻu ha “telinga [ke fanongó]” (Mātiu 13:9). Kuo akoʻi au ʻe he fakatātā ko ʻeni naʻe tā ʻe ha tokotaha ʻaati naʻe mahino lelei kiate ia ʻa e mahuʻinga ʻo e ʻikai lea ʻaki ha leá, ʻa e mālohi ke u fanongo ʻi ha founga kehé—ʻo ʻikai ʻi he founga ʻo e maama fakatuʻasinó, kae ʻo e maama fakalaumālié. ʻO ʻikai ko ha leʻo ke fanongo ki ai, ka ko e laumālie ki he laumālie.

Naʻe lea ha kaungāmeʻa ofi ʻo Kulenivili Letimoni ʻo fekauʻaki mo [Letimoni] ʻo pehē: “ʻOku ou tui ʻi he taimi ʻe niʻihi ko e faʻahinga tuʻunga lōngonoa ʻokú ne moʻui aí, kuo fakatupulaki ai ha faʻahinga ongo ʻiate ia, ko ha faʻahinga ivi lahi ke maʻu ha fiefia ʻa ia ʻoku ʻikai ke maʻu ʻe he toenga ʻo kitautolú. ʻOkú ne tā-valivali ʻa e ongoʻi fakaumiuminoá he ʻoku ʻikai lava ʻe ha toe taha ʻo fakahaaʻi ia, ka ʻi ha faʻahinga heliaki ʻoku faingataʻa ke mahino, ʻoku ʻikai teitei tuenoa ʻene fakaumiuminoá.”1

ʻI heʻeku fakakaukau ki he tā-valivali ko ʻení ʻi he ngaahi taʻu kuohilí, kuó ne ʻohake ai ha ngaahi ongo ʻoku tatau mo e meʻa ne u aʻusia ʻi he nonga ʻo e vai kaukaú (swimming pool), ʻo feinga ke ongoʻi ofi ki he ʻOtuá mo fanongo ki he leʻo ʻo e Tauhisipi Leleí. ʻI he feinga ko iá kuó u ʻiloʻi ai ʻoku tākiekina ʻeku ngaahi fakakaukaú mo e tōʻonga fakafoʻituituí ʻe he ongoʻi ofi ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisí, pea ʻoku ʻikai fiemaʻu ke u fanongo ki Hona leʻó ke maʻu ha aʻusia fakalaumālie mo Kinaua.2

Ko Hono Maʻu ʻo e Nongá

Kuo akonaki ʻa Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni ʻo pehē: “Ko e fakafanongó ko ha konga mahuʻinga ia ʻo e lotú. ʻOku hoko fakalongolongo mai ʻa e ngaahi tali mei he ʻEikí. Ko ia kuó Ne faleʻi ai kitautolu ke tau ʻfakalongolongo, pea ʻiloʻi ko e ʻOtuá auʼ (T&F 101:16).”3

ʻE kehekehe pē ʻa e ngaahi founga ʻoku tau maʻu ke fakalongolongo mo fakafanongo ai ki he leʻo ʻo e ʻEikí maʻá e tokotaha kotoa pē. Pea kuó u ʻiloʻi, makatuʻunga ʻi he ngaahi tūkunga ʻo ʻeku moʻuí, ʻoku faingofua ange ha niʻihi ʻo e ngaahi founga ki hono maʻu ʻo e nongá ʻi he ngaahi founga kehé.

Kuo ʻi ai ha ngaahi taimi kuó u ongoʻi nonga ai ʻi heʻeku fai ha fakafiemālie ki haʻaku kaungāmeʻa ʻoku loto-hohaʻa, fanongo ki he fakamoʻoni ʻo ha taha ʻoku ou ʻofa ai, pe tangutu fakataha mo hoku ngaahi tokouá ʻi ha kalasi Fineʻofá. Ko e taimi ʻe niʻihi naʻá ku maʻu ʻa e nongá ʻi hono fakasiʻisiʻi ʻa e ngaahi meʻa ʻi heʻeku taimi-tēpile femoʻuekiná, fakaʻaongaʻi ha taimi ʻi tuʻa, pe lau ʻeku folofolá.

ʻI he taimi ʻoku ou tangutu ai ʻi ha houalotu sākalamēniti ʻo fanongo ki hono feʻaveaki holo ʻo e ʻū laulaú mo e ipú mo e fanga kiʻi pēpē taʻefiemālié, ʻoku fakafiemālieʻi au ʻe he foʻi moʻoni ko ia te u lava ʻo tukutaha ʻeku fakakaukaú ʻi he sākalamēnití pea fefolofolai mo e ʻOtuá, neongo ʻeku ʻi he uhouhonga ʻo e kakaí. Hangē ko ia kuo fakahā ʻe Palesiteni Nalesoní, te u lava ʻo “kumi ha fiemālie mei he haʻahaʻa, taʻepau, mo e mamahi ʻo e māmani ko ʻení ʻaki hono ikuʻi ʻa māmani ʻo fakafou ʻi [heʻeku] ngaahi fuakava mo e ʻOtuá.”4

ʻI he taimi ʻoku ou tangutu ai ʻi he loki silesitiale ʻo e temipalé—ʻo tatau ai pē pe ʻoku tokolahi ha kakai ʻi ai pe tokosiʻi—ʻoku ou lava ʻo toe fetuʻutaki mo e ʻOtuá. ʻI he ngaahi potu toputapu ko iá ʻoku ou manatuʻi ai ke u faifaimālie, fakalongolongo, mo nonga. Pea ʻi he ngaahi potu toputapu ko iá ʻoku ou ongoʻi mateuteu taha ai ke fakahā fakamātoato hoku lotó ki heʻeku Tamaí pea maʻu ʻa e nonga toputapu ʻokú Ne maʻu maʻakú. (Vakai, Kalētia 5:22–23.)

ʻUnu ke Ofi ki he ʻOtuá

ʻI he kotoa ʻo e ngāue fakafaifekau ʻa e Fakamoʻuí, naʻá Ne mavahe ai mei Heʻene kau ākongá ʻa ia ne fakaʻau ke tokolahi angé. ʻI he liliu ʻe Siosefa Sāmita ʻo e Mātiú, ʻoku tau lau ai “naʻe toki tataki atu ʻa Sīsū ʻe he Laumālié ki he feituʻu maomaonganoá, ke ne ʻi he ʻOtuá” (Liliu ʻe Siosefa Sāmita, Mātiu 4:1). Naʻe potupotutatau ‘a e ngaahi taumuʻa naʻe fakamuʻomuʻa ʻe he Fakamoʻuí ʻi Heʻene moʻuí, pea ʻoku ou houngaʻia ʻi heʻeku ʻiloʻi naʻe tuku ʻe he Fakamoʻuí ha taimi ke nofo toko taha ai mo ʻEne Tamaí, ʻi he lotolotonga ʻo ʻEne ngaahi maná mo e akonakí.

ʻOku ʻikai ke u lava ʻo ʻilo pe ko e hā naʻe mei vahevahe ʻi he vahaʻa ʻo e Tamai Māʻoniʻoní mo e ʻAló ʻi he ngaahi momeniti ko iá, ka kuó u feinga ke fekumi ki he ngaahi aʻusia ko iá ʻiate au pē. Naʻa mo e taimi ʻoku ʻi ai ai ha ngaahi meʻa lelei ʻoku ou femoʻuekina aí, kuo ʻikai ha toe meʻa ia te ne fakaafeʻi mai ha ngaahi aʻusia fakalaumālie lahi ange ʻi he kumi ha taimi ke u fakalongolongo mo fetuʻutaki ai mo ʻeku Tamai ʻi Hēvaní.

Naʻe ʻikai ke u lavelaveʻiloa ʻi heʻeku kei ako ʻi he lautohi siʻí ko e taimi naʻe fakaafeʻi ai au ʻe heʻeku faʻeé ke ma kakau fakataha ʻi he uike takitaha, naʻá ne akoʻi foki au ʻi he founga ke fekumi ai ki he nongá mo fakafanongo ki he leʻo ʻo e Tauhisipi Leleí. ʻI heʻeku tupu hake mo toutou fekumi ki he ngaahi taimi mo e feituʻu ke fetuʻutaki ai mo e ʻOtuá, ko e lahi ange ia ʻeku ʻiloʻi ʻoku ʻi ai maʻu pē ʻa e ʻOtuá pea kuó Ne tatali loto-vēkeveke mai ke u ʻunu ke toe ofi ange kiate Ia.

Ko hono tuku ha taimi ke fetuʻutaki maʻu ai pē mo e ʻOtuá ko ha faingamālie ia ke tau fanongo ai ki he leʻo ʻo Hono ʻAlo ʻOfaʻangá. Pea ʻi heʻetau fekumi ki heʻetau Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisí, ʻoku tau maʻu meiate Kinaua ʻa e fiemālié, nongá, mo e fakahinohinó. ʻOku ʻi ai ha ngaahi aʻusia fakafiefia ʻoku ʻatā moʻotautolu ʻi he taimi ʻoku tau fakamavaheʻi ai kitautolu mei he māmaní. Pea kuó u ʻiloʻi ko e lahi ange ʻeku fai iá, ko e lahi ange ia ʻeku lava ʻo ongoʻi ʻa e nonga ʻa e ʻOtuá.

Ngaahi Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. A.V. Ballin, “Granville Redmond, Artist,” The Silent Worker, vol. 38, no. 2 (1925), 89.

  2. Naʻe pehē ʻe Palesiteni Poiti K. Peeka (1924–2015), Palesiteni ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá, “ʻOku folofola ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní ʻi ha leʻo ʻokú ke ongoʻi ʻo lahi ange ʻi hoʻo fanongó” (“Personal Revelation: The Gift, the Test, and the Promise,” Ensign, Nov. 1994, 60).

  3. Russell M. Nelson, “Listen to Learn,” Ensign, May 1991, 24.

  4. Russell M. Nelson, “Ikuʻi ʻa Māmani mo Maʻu ha Fiemālie,” Liahona, Nōvema 2022, 97; tānaki atu e fakamamafaʻí.

Paaki