Lähetystyö

Harvat ovat tehneet lähetystyön hyväksi yhtä paljon kuin presidentti Brigham Young. Kuvaus hänen saapumisestaan Kirtlandiin Ohioon – hänen palveltuaan lähetystyössä noin vuoden – on herkistävä kertomus uhrauksista, joita hän oli tehnyt tämän työn hyväksi: ”Kun saavuimme Kirtlandiin [syyskuussa 1833], jos kukaan milloinkaan kokoontuneista pyhistä oli yhtään köyhempi kuin minä olin tuolloin – – niin hänellä ei sitten ollut mitään. – – Minulla oli kaksi lasta huolehdittavana – – siinä kaikki. Olin leski. ’Veli Brigham, eikö sinulla ollut kenkiä?’ Ei, ei kengän kenkää jalkaan laitettavaksi, paitsi lainattu saapaspari. Minulla ei ollut ollenkaan talvivaatteita, paitsi kolme tai neljä vuotta vanha kotitekoinen takki. ’Entä housut?’ Ei niitäkään. ’No, miten sinä sitten tulit toimeen? Kuljitko ilman niitä?’ En, lainasin yhdet, kunnes saisin hankituksi toiset. Olin matkustanut ja saarnannut ja antanut pois joka ainoan dollarin omaisuudestani. Minulla oli hiukan omaisuutta alkaessani saarnata. – – Olin matkustanut ja saarnannut, kunnes minulla ei ollut enää mitään jäljellä; mutta Joseph sanoi ’tule’, ja niin minä lähdin parhaan kykyni mukaan.” (Perintömme [1996], s. 23; ks. myös DNSW, 9. maaliskuuta 1867, s. 2.)

Brigham Youngin opetuksia

Evankeliumia saarnataan kaikille kansoille

Herra on kutsunut minut tähän työhön, ja minä aion tehdä sen. Me lähetämme evankeliumin kansoille, ja kun yksi kansa käännyttää meidät pois, me menemme toisen luo ja kokoamme sydämeltään rehelliset, ja muista emme huolehdi ennen kuin saavumme pelastajina Siionin vuorelle suorittaaksemme Jumalan huoneen toimitukset heidän puolestaan [ks. Ob. 1:21]. (DBY, s. 319)

Evankeliumi on saarnattava maailmalle, jotta jumalattomilla ei olisi mitään, millä puolustautua. (DBY, s. 319)

On välttämätöntä, että kaikilla on mahdollisuus vastaanottaa tai hylätä iankaikkinen totuus, jotta he olisivat valmiit pelastettaviksi tai valmiit tuomittaviksi. (DBY, s. 319)

Isämme taivaassa, Jeesus, vanhin Veljemme ja maailman Vapahtaja sekä kaikki taivaat kutsuvat tätä kansaa valmistautumaan pelastamaan maan kansat, myös ne miljoonat, jotka ovat nukkuneet pois ilman evankeliumia. (DBY, s. 319)

Herra on palauttanut pappeuden meidän aikanamme Israelin pelastukseksi. Aikooko Hän pelastaa ketään muita? Kyllä. Hän pelastaa Eesaun huoneen, ja toivon saavani elää, kunnes näen Siionin vuoren perustettuna ja pelastajien tulevan pelastamaan ne kurjat, onnettomat olennot, jotka jatkuvasti vainoavat meitä – kaikki ne, jotka eivät ole tehneet syntiä Pyhää Henkeä vastaan. Meidän työmme on pelastaa itsemme, pelastaa Israelin huone, pelastaa Eesaun huone ja kaikki pakanakansat – kaikki, jotka voidaan pelastaa. (DBY, s. 319)

Tulen olemaan hyvin iloinen silloin kun saan kuulla, että – – ihmiset jokaisella saarella ja mantereella, sekä ylhäiset että alhaiset, tietämättömät ja tietäväiset, ovat vastaanottaneet iankaikkisen elämän sanat ja että Jumalan Pojan iankaikkisen pappeuden voima – – on annettu heille. (DBY, s. 320)

Koittaa päivä, jolloin evankeliumi tarjotaan kuninkaille ja kuningattarille ja maan mahtaville, mutta sen tarjoamiseen liittyy erilainen vaikutus kuin sillä on silloin kun sitä on tarjottu köyhille, mutta evankeliumi on sama. Me emme tarjoa mitään muuta evankeliumia; se on sama iankaikkisesta iankaikkiseen. (DBY, s. 320)

Vanhimmat ovat myös saarnanneet Euroopan eri kansojen keskuudessa siinä määrin kuin heidän on sallittu niin tehdä. Joissakin maissa laki ei ole sallinut heidän saarnata, mutta Herra mullistaa vielä nämä kansakunnat, niin että ovi avautuu ja evankeliumia saarnataan kaikille. (DBY, s. 320)

Me kokoamme kansan köyhimmät, oppimattomat ja muutamia oppineita, mutta yleensä kokoamme köyhiä, jotka haluavat tulla lunastetuiksi, jotka tuntevat sen sorron, mitä ylhäiset ja ylpeät ovat panneet heidät kokemaan; he ovat toivoneet vapautusta ja sen seurauksena heidän korvansa ovat olleet avoimet vastaanottamaan totuuden. Ne taas, jotka saavat nauttia kaikkia tämän elämän ylellisyyksiä, heidän korvansa ovat suljetut; he eivät kuule. (DBY, s. 321)

Ja kun teidät kutsutaan saarnaamaan evankeliumia vieraiden maiden lähetyskentillä, niin olkoon teidän pyrkimyksenänne pelastaa jokainen ihminen. Pelastavan armon piirissä ei ole yhtään miestä tai naista, joka ei olisi pelastamisen arvoinen. Ei ole olemassa yhtäkään älyllistä olentoa – niitä lukuun ottamatta, jotka ovat tehneet syntiä Pyhää Henkeä vastaan – joka ei olisi, saattaisinpa sanoa, vanhimman koko elämän arvoinen hänen pelastamisekseen Jumalan valtakuntaan. (DBY, s. 321)

Lähetyssaarnaajien tulee kohdistaa mielensä ja sydämensä tehtäväänsä ja tehdä työtä ahkerasti tuodakseen sieluja Kristuksen tykö

Tässä kirkossa ei ole yhtään miestä eikä naista, joka ei ole lähetystyössä. Tämä lähetystyö kestää niin kauan kuin he elävät, ja siihen kuuluu, että he tekevät hyvää, edistävät vanhurskautta, opettavat totuuden periaatteita ja koettavat vaikuttaa siihen, että he itse ja kaikki heidän ympärillään elävät näiden periaatteiden mukaisesti, jotta he saavuttaisivat iankaikkisen elämän. (DBY, s. 322)

Kun tulin tähän kirkkoon, aloitin heti lähetystyön, valitsin tekstin ja aloin matkata ympäriinsä. Totuus on minun tekstini, pelastuksen evankeliumi aiheeni ja maailma vaikutuspiirini. (DBY, s. 322)

Me emme halua kenenkään lähtevän lähetystyöhön, ellei hänen sielunsa ole mukana siinä. (DBY, s. 322)

Me odotamme, että veljet, jotka on kutsuttu ulkomaisille lähetyskentille, ottavat kutsunsa vastaan iloiten. (DBY, s. 322)

Lähtekää ja saarnatkaa evankeliumia, hankkikaa kokemusta, oppikaa viisautta ja vaeltakaa nöyrästi Jumalanne edessä, jotta voisitte saada Pyhän Hengen opastamaan ja ohjaamaan teitä ja opettamaan teille kaikki menneet, nykyiset ja tulevaiset. (DBY, s. 322)

Menkää luottaen Jumalaan ja säilyttäkää luottamuksenne Häneen, niin Hän avaa teille tien ja siunaa teitä ylenpalttisesti, ja teidän sielunne tulevat ravituiksi Hänen hyvyydellään. En voi luvata teille mitään hyvää, jos valitsette jumalattoman tien; elämänne on oltava esimerkkinä hyvistä teoista. (DBY, s. 322)

Haluaisin painaa veljien mieleen, että siltä, joka lähtee Herran nimessä ja luottaa Häneen kaikesta sydämestään, ei koskaan puutu viisautta vastata mihinkään hänelle esitettävään kysymykseen tai neuvoa kaikessa, mitä saatetaan tarvita ihmisten ohjaamiseksi elämän ja pelastuksen tiellä, eikä hän koskaan joudu häpeään. Lähtekää Herran nimessä, pankaa luottamuksenne Herran nimeen, turvautukaa Herraan ja huutakaa Herran puoleen hartaasti ja lakkaamatta, älkääkä kiinnittäkö mitään huomiota maailmaan. Näette paljon maailmasta – se on kaiken aikaa edessänne – mutta jos elätte niin, että teillä on Pyhä Henki, te kykenette yhtenä päivänä ymmärtämään enemmän maailmasta kuin ymmärtäisitte kahtenatoista päivänä ilman sitä, ja te näette heti ihmisviisauden ja Jumalan viisauden välisen eron ja voitte vaa’alla punnita asioita ja arvioida niitä niiden todellisen arvon mukaan. (DBY, s. 323)

Jos vanhimmat eivät voi lähteä puhtain käsin ja puhtain sydämin, heidän on parasta pysyä täällä. Älkää lähtekö ajatellen, että kunhan saavutte Missourijoelle, Mississippille, Ohiovirralle tai Atlantille, niin siellä te puhdistaudutte, vaan lähtekää täältä puhtain käsin ja puhtain sydämin ja olkaa puhtaat kiireestä kantapäähän ja eläkää sellaisina joka hetki [ks. Ps. 24:4]. Lähtekää tähän tapaan, ja tähän tapaan työskennelkää ja palatkaa takaisin puhtaina kuin pala puhtaan valkoista paperia. Tämä on oikea tapa lähteä, ja ellette niin tee, teidän sydäntänne särkee. (DBY, s. 323)

Lähetystyöhön lähdössä olevien vanhinten matkat ja työ vievät heidät paikkoihin, jotka saavat heidät etsiytymään Herran tykö. Heidän on tarpeen elää uskontonsa mukaan, astua esiin puhtain sydämin ja puhtain käsin ja sitten saarnata evankeliumia Jumalan taivaasta lähettämällä voimalla. Heidän ei pidä kajota syntiin eikä sitä maistaa, ja kun he palaavat, heidän pitäisi tulla puhtaina ja tahrattomina, valmiina kohtaamaan pyhät avoimin katsein. (DBY, s. 325)

Jos lähdette lähetystyöhön saarnaamaan evankeliumia kevytmielisyys ja joutavuus sydämessänne tavoitellen sitä ja tätä, oppimaan sitä, mikä on maailmassa, eikä mielenne ole naulittuna – niin, voin sanoa naulittuna – Kristuksen ristiin, niin te lähdette ja palaatte turhaan. Menkää itkien, kantakaa mukananne kallisarvoista siementä, täynnä Jumalan voimaa ja täynnä uskoa parantaa sairaat pelkällä kättenne kosketuksella. Nuhdelkaa saastaisia henkiä ja karkottakaa ne ja saakaa köyhät ihmisten parissa riemuitsemaan, niin te palaatte tuoden lyhteenne mukananne [ks Ps. 126:5–6]. Olkoon mielenne keskittynyt lähetystyöhönne ja tehkää vakaasti työtä sielujen tuomiseksi Kristuksen tykö. (DBY, s. 325)

Pyhittäkää heidät [rakkaanne] Herralle, Israelin Jumalalle, ja jättäkää heidät kotiin. Ja kun te olette Englannissa ja muiden kansojen parissa, missä tahansa, ja kun rukoilette perheenne puolesta, rukoilkaa sen puolesta – – mutta älkää kuvitelko heitä niin lähelle itseänne, että he olisivat kuin matkarepussanne. Rukoilkaa heidän puolestaan, missä he ovatkin. Ajatelkaa tähän tapaan: jos he elävät, hyvä on; jos he kuolevat, hyvä on. Jos minä kuolen, hyvä on; jos minä elän, hyvä on, sillä me olemme Herran, ja pian me kohtaamme jälleen. (DBY, s. 324)

Kun ihmiset kokevat lähetystehtävänsä hengen ja käsittävät kutsumuksensa ja asemansa Herran ja ihmisten edessä, siitä muodostuu heidän elämänsä onnellisimpia hetkiä. (DBY, s. 328)

Ei järkeily tai väittely vaan Henki käännyttää ihmiset Jeesuksen Kristuksen evankeliumiin

Olin vasta vähän aikaa matkannut todistamassa ihmisille, kun opin, että jotakin oppia voidaan todistella Raamatun avulla vaikka tuomiopäivään asti ja saada ihmiset vain vakuuttuneiksi käännyttämättä heitä. Raamattu voidaan lukea Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta Johanneksen ilmestykseen asti, ja jokainen esitetty kohta voidaan todistella oikeaksi ilman että sillä yksin olisi mitään käännyttävää vaikutusta ihmisiin. Mikään muu kuin Pyhän Hengen voimalla esitetty todistus ei voi tuoda heille valkeutta ja tietoa, saattaa heidän sydäntään parannukseen. Mikään vähempi ei koskaan toimi. Olette usein kuulleet minun sanovan, että kuulisin mieluummin vanhimman – joko täällä tai maailmassa – puhuvan vaikka vain viisi sanaa Jumalan voimalla, ja ne saisivat aikaan enemmän hyvää, kuin jos kuulisin pitkiä saarnoja ilman Henkeä. Tämä on totta, ja me tiedämme sen. (DBY, s. 330)

Lähteköön matkaan joku, joka pitää tarkan huolen siitä, että hän järkeenkäyvästi todistaa kaiken sanomansa lukuisilla lainauksilla ilmoituksista, ja hänen mukanaan matkustakoon toinen, joka Pyhän Hengen voimalla voi sanoa: ”Näin sanoo Herra”, ja sanoo, mitä ihmisten pitäisi uskoa, mitä heidän pitäisi tehdä, miten heidän pitäisi elää, ja opettaa heitä mukautumaan pelastuksen periaatteisiin, vaikka ei kykenisi esittämään yhtään ainutta järkiperäistä väitettä, vaikka hän vapisisi oman heikkoutensa tunnossa ja riippuisi Herrassa saadakseen voimaa, kuten tällaiset miehet yleensä tekevät. Silloin voitte eittämättä todeta, että se, joka todistaa Pyhän Hengen voimalla, käännyttää ja kokoaa paljon useampia rehellisiä ja nuhteettomia kuin se, joka käyttää pelkkää johdonmukaista järkeilyä. (DBY, s. 330)

Väittelyllä ja kiistelyllä ei ole sitä pelastavaa vaikutusta, joka totuudesta todistamisella on silloin kun Herra ilmoittaa sen Hengen välityksellä vanhimmalle. Luulen, että olette tästä yhtä mieltä kanssani. Sellainen on ainakin minun kokemukseni. En halua minua ymmärrettävän siten, että pistäisin kapulan rattaisiin niille vanhimmille, jotka haluavat täyttää mielensä kaikilla väitteillä, joita he pystyvät kokoamaan vedotakseen niihin uskontoaan puolustaessani. En myöskään halua vähimmässäkään määrin estää heitä oppimasta kaikkea mahdollista uskonnoista ja hallituselimistä. Mitä enemmän vanhimmilla on tietoa, sitä parempi. (DBY, s. 330)

Totuuden henki vaikuttaa enemmän ihmisten saattamiseksi valoon ja tietoon kuin korusanat. (DBY, s. 333)

Saarnaaja tarvitsee Pyhän Hengen voimaa antaakseen ajallaan sanan jokaiseen sydämeen, ja kuulijat tarvitsevat Pyhän Hengen, jotta saarnattu Jumalan sana tuottaisi heissä hedelmää Hänen kunniakseen [ks. LK 50:17–22]. (DBY, s. 333)

Kukaan ei ole koskaan saarnannut evankeliumin saarnaa muuten kuin taivaasta lähetetyn Pyhän Hengen lahjan ja voiman kautta. Ilman tätä voimaa saarnaamisessa ei ole mitään valkeutta. (DBY, s. 333)

Ellei vanhin evankeliumia saarnatessaan tunne, että hänellä on valta saarnata elämää ja pelastusta ja suorittaa laillisesti toimituksia, Jumalan voimalla, niin hän ei täytä palvelustehtäväänsä omaksi edukseen eikä ihmisten hyväksi ja Jumalan valtakunnan edistämiseksi ja kunniaksi. Kaiken sen perusteella, mitä olen lukenut, kaiken sen perusteella, mitä olen koonnut, Jumalan ihmiselle antamien ilmoitusten perusteella ja Hengen minulle antamien ilmoitusten perusteella, kukaan ei voi menestyksellisesti saarnata evankeliumia ja saada osakseen taivasten hyväksymistä, siunausta ja tunnustusta, ellei hän saarnaa Jumalan voimalla välittömän ilmoituksen kautta. (DBY, s. 336)

Työskennelkää edelleen uskollisesti ja säilyttäkää saarnaamisen ja evankeliumin henki

Haluan esittää tämän pyynnön: että lähetystyöstä palaavat vanhimmat katsovat olevansa lähetystyössä yhtä hyvin täällä kuin Englannissa tai missä tahansa muussa maailman kolkassa. (DBY, s. 328)

Me kutsumme usein veljiä lähetyskentille saarnaamaan evankeliumia, ja he lähtevät ja työskentelevät niin uskollisesti kuin ihmiset voivat, palavina hengessä, rukouksessa ja kätten päällepanossa saarnatessaan ja opettaessaan ihmisille pelastusta. Muutaman vuoden kuluttua he palaavat kotiin ja heittävät syrjään takkinsa ja hattunsa ja sanovat: ”Väisty syrjään, uskonto! Nyt aion tehdä työtä saadakseni jotakin kokoon itselleni ja perheelleni.” Tämä on mielettömyyttä äärimmillään. Kun mies palaa lähetystyöstä, missä hän on saarnannut evankeliumia, hänen pitäisi olla aivan yhtä valmis tulemaan tänne puhujankorokkeelle saarnaamaan, kuin jos hän olisi Englannissa, Ranskassa, Saksassa tai meren saarissa. Ja kun hän on ollut kotona viikon, kuukauden, vuoden tai kymmenen vuotta, saarnaamisen hengen ja evankeliumin hengen tulisi olla hänessä kuin virtaava joki, joka suo ihmisille hyviä tekoja, opetusta, käskyjä ja esimerkkejä. Ellei näin ole laita, hän ei täytä lähetystyötehtäväänsä. (DBY, s. 328–329)

Tulkaa kotiin pystypäin. Pitäkää itsenne puhtaina kiireestä kantapäähän, olkaa sydämeltänne puhtaat. Muuten palaatte henki maassa ja alas painetuin kasvoin, ja teistä tuntuu kuin ette enää koskaan voisi nousta. (DBY, s. 328)

Ne uskolliset vanhimmat, jotka ovat todistaneet tästä työstä tuhansille ihmisille mantereilla ja merten saarissa, saavat nähdä työnsä hedelmät, ovatpa he sitten puhuneet viisi sanaa tai tuhat. Saattaa olla, että he eivät näe tätä hedelmää välittömästi, ja monissa tapauksissa ehkä vasta tuhatvuotisessa valtakunnassa, mutta heidän todistuksensa vaikutus kulkeutuu isältä pojalle. (DBY, s. 329)

Opiskeluehdotuksia

Evankeliumia saarnataan kaikille kansoille

Presidentti Young sanoi, että kun evankeliumia saarnattaisiin kuninkaille ja kuningattarille, ”sen tarjoamiseen liittyy erilainen vaikutus kuin sillä on silloin kun sitä on tarjottu köyhille”. Miksi eri opetusmenetelmät vaikuttavat eri ihmisiin? Kuinka me opettaessamme eri ihmisiä voimme mukauttaa opetusmenetelmiämme antamatta periksi evankeliumin totuuksissa?
Presidentti Young sanoi, että Herra mullistaa ne kansakunnat, joiden lait eivät salli evankeliumin opettamista. Kuinka tämä profetia on toteutumassa?
Kuka presidentti Youngin mukaan on ”pelastamisen arvoinen”? (Ks. myös LK 18:10–16.)

Lähetyssaarnaajien tulee kohdistaa mielensä ja sydämensä tehtäväänsä ja tehdä työtä ahkerasti tuodakseen sieluja Kristuksen tykö

Presidentti Youngin mukaan jokainen tämän kirkon mies ja nainen on lähetystyössä. Mitä meidän tulee tehdä? Millaiset teot ovat antaneet teille tai muille menestystä lähetystyöponnisteluissanne? Mitä sellaista olette oppineet lähetystyössä, mikä on auttanut teitä kutsumaan ihmisiä Kristuksen tykö tehokkaammin? (Ks. myös Moro. 10:32.)
Presidentti Young opetti, että lähetyssaarnaajien sielun tulee olla mukana työssä. Mitä se lukemanne perusteella tarkoittaa?
Mitä presidentti Young lupasi niille, jotka saarnaisivat evankeliumia ja luottaisivat Jumalaan? Miksi meidän pitäisi pyrkiä saamaan Pyhä Henki toveriksemme, kun me kerromme evankeliumista?
Miksi on tärkeää, että lähetyssaarnaajat ovat puhtaita, ennen kuin he aloittavat kokoaikaisen palvelutyönsä? Mitä neuvoja presidentti Young antoi lähetyssaarnaajien kelvollisuudesta heidän palvelunsa aikana ja heidän palatessaan kotiin?
Miksi lähetyssaarnaajien mielen pitäisi olla ”naulittuna” Vapahtajaamme, Jeesukseen Kristukseen? Millaisia neuvoja presidentti Young antoi kokoaikaisille lähetyssaarnaajille, jotka potevat koti-ikävää?

Ei järkeily tai väittely vaan Henki käännyttää ihmiset Jeesuksen Kristuksen evankeliumiin

Miksi lähetyssaarnaajat, jotka todistavat evankeliumista Pyhän Hengen voimalla, ovat tehokkaampia kuin ne, jotka opettavat vain logiikan ja järkeilyn avulla? Miksi väittely on tehoton menetelmä evankeliumin saarnaamiseksi?
Miksi sellaisten saarnaamisesta, joilla ei ole Pyhää Henkeä, puuttuu valkeus?
Mitä presidentti Young lupasi niille, jotka saarnaavat ”Jumalan voimalla välittömän ilmoituksen kautta” ja luottavat Häneen?

Työskennelkää edelleen uskollisesti ja säilyttäkää saarnaamisen ja evankeliumin henki

Miksi on ”mielettömyyttä äärimmillään”, jos lähetyssaarnaajat heittävät uskontonsa syrjään, kun he palaavat kotiin?
Kuinka me voimme kutsumuksestamme vapauduttuamme säilyttää ”saarnaamisen hengen ja evankeliumin hengen”, niin että se olisi ”kuin virtaava joki, joka suo ihmisille hyviä tekoja, opetusta, käskyjä ja esimerkkejä”?
Mitä presidentti Young lupasi uskollisille lähetyssaarnaajille, jotka ovat todistaneet Herran työstä?