2019
Ngaahi Maʻuʻanga ʻo e Nongá mo e Mālohí
Māʻasi 2019


Ngaahi Maʻuʻanga ʻo e Nongá mo e Mālohí

ʻOku founga fēfē ʻa e kei ongoʻi nonga, fiefia mo mālohi ʻa kinautolu ʻoku fepaki mo e ngaahi faingataʻá?

ʻĪmisi
stargazing

Tokotaha ʻAlu Vāvā Kei Talavou, fai ʻe Brian Kershisnik

Ko e taha ʻo e ngaahi aʻusia lelei taha kuó u maʻu ko ha Taki Māʻolungá ko ʻeku ngāue ʻi he lotolotonga ʻo hotau Kāingalotu ʻi Venesuelá. ʻOku moʻui e kakai aí, kau ai mo e kāingalotu ʻo e Siasí, ʻi ha ngaahi tūkunga faingataʻa. Ka neongo e tūkungá ni, ʻoku ou lava foki ʻo vakai ʻi heʻeku toutou ʻaʻahi ki he fonuá, naʻe ʻi ai ha faikehekehe ʻi he vahaʻa ʻo e kakai kehé mo e Kāingalotu ʻo e Siasí.

Ko e Aʻusia ʻi Venesuelá

ʻOku fakahoko ʻe he Kāingalotu ʻi Venesuelá honau tūkuingatá. Ko e moʻoni ʻoku mamahi mo faingataʻaʻia e tokolahi, pea kuo tokoni lahi e Siasí hono poupouʻi ʻa kinautolu ʻoku fie maʻu tokoní ʻaki e ngaahi foaki ʻaukaí, ngaahi polokalama uelofeá, mo e ngaahi polokalama fakafalala pē kiate kitá. Ka neongo e lahi ʻo e ngaahi ʻuhinga ke mamahi ai e Kāingalotú, naʻa mo e kotoa ʻo e ngaahi faingataʻa ʻoku nau fepaki mo iá, ko ha kakai fiefia kinautolu—ʻoku nau nonga, fofonga malimali maʻu pē, mo fakatuʻamelie ki ha ngaahi ʻaho lelei ange he kahaʻú.

ʻOku moʻoni ʻeni ki he toʻu tupu ʻo e Siasí ʻi Venesuelá. ʻOku fakamālohia mo teuteuʻi kinautolu ʻe he ngaahi faingataʻa fakatāutaha mo fakafāmilí ki he kahaʻú. Pea ʻoku moʻoni foki ʻeni ki heʻetau kau faifekau ʻi Venesuelá. ʻOku fie maʻu ke nau tuʻu mālohi ʻiate kinautolu pē, maʻa ʻenau kau fie fanongó, pea mo honau ngaahi fāmilí. Pea ʻoku nau mālohi. ʻOku nau fakamanatu mai e kau tau kei talavou ʻe toko 2,000 ʻa Hilamaní. Neongo ʻoku nau tokosiʻi, ka ʻoku nau “fuʻu loto toʻa” (vakai, ʻAlamā 53:20–21). ʻOku teuteu ʻe he ʻEikí ʻi Venesuela ha toʻu tangata mālohi ʻo ha ngaahi faʻē, tamai, mo e kau taki. Ko e fē pē ha taimi ʻokú ma feohi ai mo e Kāingalotu ʻi aí, ʻoku fakafonu kimaua ʻe he tui ki he ongoongoleleí pea ki he kahaʻú.

Nonga ʻi he Ngaahi Taimi ʻo e Faingataʻá

ʻOku founga fēfē ʻa e kei nonga, fiefia, mo mālohi pē ʻa e kau mēmipa ko ʻení, ʻa ia ʻoku nau fehangahangai mo e ngaahi faingataʻa peheé? ʻOku ou tui ko e meʻa ʻoku hoko ki ha tokolahi ʻo kinautolú, ʻoku nau toe falala ange ki he ʻOtuá. Ko hono olá, ʻoku nau maʻu ai ha mālohi mei he maʻuʻanga ʻo e mālohi kotoa pē. ʻOku nau ʻilo e ngaahi tāpuaki ʻoku nau maʻu mei he Tamai Hēvaní, ʻoku nau falala ki he mālohi ʻo Sīsū Kalaisí mo ʻEne Fakaleleí, pea ʻoku fakafiemālieʻi, poupouʻi, mo fakamālohia kinautolu ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní. Ko hono olá, ʻoku maʻamaʻa ange ai ʻenau ngaahi kavengá, fakafiemālieʻi ʻenau mamahí, pea nau maʻu ha nonga ʻi he lotolotonga honau ngaahi faingataʻá.

ʻOku aʻusia ʻe he kāingalotu Venesuelá ha sīpinga fakaonopooni ʻo e meʻa naʻe hoko kia ʻAlamā mo hono kakaí ʻi he Tohi ʻa Molomoná:

“Pea ko ʻeni naʻe hoko ʻo pehē naʻe fakamaʻamaʻa ʻa e ngaahi kavenga ʻa ia naʻe hilifaki kia ʻAlamā mo hono kāingá; ʻio, naʻe fakamālohi ʻa kinautolu ʻe he ʻEikí koeʻuhi ke nau lava ʻo fua faingofua ʻa ʻenau ngaahi kavengá, pea nau fakaongoongo ʻi he fiefia mo e faʻa kātaki ki he finangalo kotoa pē ʻo e ʻEikí” (Mōsaia 24:15).

Ko e Mālohi Fakalelei ʻo Sīsū Kalaisí

ʻI heʻeku feohi mo hotau kāingalotu ʻi Venesuelá, kuo mālohi ange ai ʻeku fakamoʻoni ʻoku finangalo ʻa e ʻOtuá ke tāpuekina kitautolú. Hangē ko e aʻusia ʻa ʻAlamā mo hono kau muimuí, kuo fakamālohia e Kāingalotu ʻi Venesuelá, pea kuo fakamaʻamaʻa e ngaahi kavenga ʻoku nau fuá ʻi he tupulaki ʻo e ngaahi meʻa ʻoku nau malavá. ʻOku fakaafeʻi kitautolu ʻe he Fakamoʻuí ke tau haʻu kiate Ia kapau ʻoku mamafa ʻetau ngaahi kavengá, pea te tau maʻu ai ʻa e nongá (vakai, Mātiu 11:28–30). Kuo fakaivia e kāingalotu lelei ko ʻení ke fuesia ʻenau ngaahi kavengá ʻi he mālohi ʻo e ʻEikí.

ʻĪmisi
Venezuelan Saints

Ko ha kakai fiefia ʻa e Kāingalotu ʻi Venesuelá—ʻoku nau nonga, fofonga malimali maʻu pē, mo fakatuʻamelie ki ha ngaahi ʻaho lelei ange he kahaʻú.

Ko e ikuʻanga ʻo honau ngaahi faingataʻá, pea ko e tāpuaki ʻo ʻenau falala ki he Fakamoʻuí mo ʻEne ʻaloʻofá, kuo nau aʻusia ai ha liliu ʻo e lotó pea kuo nau takitaha hoko “ʻo anga tatau mo ha tamasiʻi siʻi, angavaivai, angamalū, loto-fakatōkilalo, faʻa kātaki, fonu ʻi he ʻofa, pea loto-fiemālie ke fakavaivai ʻi he meʻa kotoa pē ʻoku ʻafioʻi ʻe he ʻEikí ʻoku lelei ke ne faí, ʻo hangē ʻoku fakavaivai ʻe ha tamasiʻi siʻi ki heʻene tamaí” (Mōsaia 3:19).

Ko hono fakanounoú, kuo nau fakatupulaki ha ngaahi ʻulungaanga faka-Kalaisi fakafou ʻi he ngaahi faingataʻá, ʻa ia ʻoku ʻamanaki e kau ākonga kotoa pe ʻo Kalaisí ke nau maʻú.

Ko e meʻa kuo hoko kiate kinautolú, ko ha meʻa ia ʻoku totonu ke hoko kiate kitautolu takitaha. Te tau maʻu kotoa ha ngaahi faingataʻa mo ha ngaahi ʻahiʻahi ʻi heʻetau moʻuí. ʻI he taimi te tau aʻusia ai iá, ʻoku totonu ke tau fehuʻi loto pē:

  • ʻOku tau hanga nai ki he ʻOtuá ke tokoniʻi kitautolu ke tau ikunaʻi e ngaahi taimi faingataʻa ko iá?

  • ʻOku tau loto fiemālie nai ke talia e olá ke hoko ko ha tokotaha lelei ange mo fakatupulaki e ngaahi ʻulungaanga faka-Kalaisi ʻoku fuʻu mahuʻinga ki heʻetau fakalakalaká?

  • ʻOku mahino nai kiate kitautolu te tau lava ʻo maʻu ha mālohi mo ha ʻamanaki lelei ʻo fakafou he mālohi ʻo e Fakalelei ʻa e Fakamoʻuí?

ʻOku founga fēfē pea ko e hā hono ʻuhinga ʻoku lava ai ʻe he fakamoʻuí ʻo ʻomi ha faʻahinga fiemālie mo ha mālohi peheé? ʻOku talamai ʻe he folofolá: “Pea te ne hāʻele atu, ʻo kātakiʻi ʻa e ngaahi mamahi mo e ngaahi faingataʻá pea mo e ngaahi ʻahiʻahi kehekehe kotoa pē; pea ʻe fai ʻeni koeʻuhi ke lava ʻo fakamoʻoniʻi ʻa e folofolá ʻa ia ʻoku pehē te ne toʻo kiate ia ʻa e ngaahi mamahi mo e ngaahi mahaki ʻoku moʻua ai hono kakaí.

“Pea te ne toʻo kiate ia ʻa e maté, koeʻuhi ke ne vete ʻa e ngaahi haʻi ʻo e maté ʻa ia ʻoku haʻihaʻi ʻa hono kakaí; pea te ne toʻo kiate ia ʻa honau ngaahi vaivaí, koeʻuhi ke fonu hono lotó ʻi he ʻaloʻofa, ʻo fakatatau ki he kakanó, koeʻuhí ke ne ʻafioʻi ʻo fakatatau ki he kakanó ʻa e founga ke tokoniʻi ai ʻa hono kakaí ʻo fakatatau ki honau ngaahi vaivaí” ( ʻAlamā 7:11–12).

ʻOku ʻAfioʻi ʻe he ʻEikí

Hangē ko e akonaki ʻa ʻEletā Tēvita A. Petinā ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá, “Naʻe ʻikai ke mamahi pē ʻa e Fakamoʻuí koeʻuhí ko ʻetau ngaahi angahalá ka ʻoku kau ai mo ʻetau tō kehekehé, ʻikai ke potupotutataú, mamahí, loto tāngiá, pea mo e faingataʻaʻia fakaeloto ʻoku tau toutou fehangahangai mo iá.… Mahalo pē ʻi ha momeniti ʻo e loto-foʻí te ta kaila ai, ‘ʻOku ʻikai ke mahino ia ki ha taha. ʻOku ʻikai ha taha ia te ne ʻiloʻi.’ Mahalo pē ʻoku ʻikai ha taha ia ʻi he faʻahinga ʻo e tangatá te ne ʻiloʻi. Ka ʻoku ʻafioʻi pea mahino lelei ia ki he ʻAlo ʻo e ʻOtuá, he naʻá Ne tomuʻa ongoʻi mo fua ʻetau ngaahi kavengá kimuʻa pea tau toki fou atu aí. Pea koeʻuhí kuó Ne ʻosi fai ʻe Ia ʻa e totongi taupotu tahá pea fua e kavenga ko iá, ʻoku mahino lelei kiate Ia e meʻa ʻoku tau ongoʻí pea mafao mai kiate kitautolu Hono toʻukupu manavaʻofá ʻi he ngaahi tapa kehekehe ʻo ʻetau moʻuí” (“Ko e Fakaleleí pea mo e Fononga Fakamatelié,” Liahona, ʻEpeleli 2012, 22).

Naʻe lau leva ʻe ʻEletā Petinā e ngaahi veesi folofola ko ʻení, ʻa ia ʻoku tokoni mai ke mahino kiate kitautolu ʻe lava ke tau takitaha maʻu ʻa e nongá koeʻuhí ko e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí:

“Haʻu kiate au ʻa kimoutolu kotoa pē ʻoku feinga mo mafasiá, pea te u foaki ʻa e fiemālié kiate kimoutolu.

“Toʻo ʻeku haʻamongá kiate kimoutolu, pea mou ako ʻiate au; he ʻoku ou angavaivai mo angamalū: pea te mou ʻilo ai ʻa e fiemālié ki homou laumālié.

“He ʻoku faingofua pē ʻeku haʻamongá, pea ʻoku maʻamaʻa ʻeku kavengá” (Mātiu 11:28–30).

ʻĪmisi
oxen with a yoke

Fakaikiiki mei he Immigration of the Saints, fai ʻe Brian Kershisnik

ʻOku ou fie tānaki ʻeku fakamoʻoní ki he ngaahi lea ʻa ʻEletā Petinaá. ʻOku ou ʻilo foki ʻo fakafou he aʻusia fakataautaha, te tau lava ʻo maʻu ʻa e mālohí mo e nongá ʻi he toʻukupu ʻofa ʻa hotau Fakamoʻuí. Ko e mālohi ʻo e Fakamoʻuí ke huhuʻi mo fakaiviá ʻoku ʻikai ko e maʻuʻanga pē ia hono fakamolemoleʻi ʻetau ngaahi angahalá ka ko ha maʻuʻanga mālohi foki ia ʻo e ʻamanaki leleí, nongá, mālohí, fiemālié, ngaahi talēnití, ueʻi fakalaumālié, mo e meʻa kotoa pē ʻoku mahuʻinga ke ne tokoniʻi kitautolu ʻi hotau hala fononga he moʻuí ni ke tau ikuná. ʻOku tau falala moʻoni ki he “ngaahi ngāue māʻoniʻoni, mo e ʻaloʻofa, mo e manavaʻofa ʻa e Mīsaia Māʻoniʻoní” (2 Nīfai 2:8).

Founga Fakaʻaongaʻi Fakatāutahá

ʻE lava fēfē ke tau maʻu e maʻuʻanga mālohi ko ʻení? Ko e hā kuo pau ke tau fai ke maʻu ai ʻa e tokoni ʻoku tau fie maʻú?

ʻUluakí, ʻoku totonu ke tau tui ki he ʻEiki ko Sīsū Kalaisí mo ʻEne Fakaleleí. ʻOku fie maʻu ke mahino kiate kitautolu ko Ia mo ʻEne Tamaí ʻa e maʻuʻanga ʻo e nongá mo e mālohí. ʻOkú na fakahoko ʻa e meʻa kotoa pē.

Hili iá, kuo pau ke tau ngāue mo fai hotau tūkuingatá ʻi ha meʻa pē ʻoku tau foua. Mahalo ʻoku tau ngāue ke ikunaʻi ha vaivaiʻanga, feinga ke maʻu ha fakafiemālie ki ha mamahi, pe tulifua ke fakatupulaki ha talēniti. Naʻa mo e taimi ʻoku ngali taʻefeʻunga ai hotau tūkuingatá, kapau te tau fai hotau lelei tahá, ʻe tāpuekina kitautolu ʻe he ʻEikí ʻaki ʻa e meʻa ʻoku tau fie maʻú ʻo fakafou ʻi Heʻene ʻaloʻofá.

Naʻe pehē ʻe ʻEletā Petinā, “‘I he fakaʻau ke mahino kiate kitautolu pea tau fakaʻaongaʻi e ivi tokoni ‘o e Fakaleleí ‘i heʻetau moʻui fakatāutahá, te tau lotu mo kumi ai ha mālohi ke tau liliu hotau tūkungá, kae ‘ikai ko haʻatau lotu ke liliu hotau tūkungá. Te tau hoko ko e kau fakafofonga ʻoku ngāue kae ʻikai ko ha ngaahi meʻa ʻoku ngāueʻi (vakai, 2 Nīfai 2:14)” (“Ko e Fakaleleí pea mo e Fononga Fakamatelié,” Liahona, 22).

ʻOku totonu foki ke tau manatuʻi, ʻi heʻetau ngāueʻi ʻetau kongá, ʻoku ʻi hotau tafaʻakí ʻa e ʻEikí. ʻOku ʻikai fie maʻu ke tau foua tokotaha hotau ngaahi faingataʻá. Te Ne ʻiate kitautolu, mei he kamataʻangá ki he ngataʻangá. ʻOku ou fakamoʻoniʻi ʻoku moʻoni e ngaahi lea ʻa ʻĪsaiá: “He ko au ko [e ʻEiki] ko ho ʻOtuá te u puke ho nima toʻomataʻú, ʻo pehē kiate koe, ʻOua ʻe manavahē, te u [tokoniʻi] koe” (ʻĪsaia 41:13). ʻOku moʻoni ia ki he Kāingalotu ʻi Venesuelá, pea ʻoku moʻoni ia ki he Kāingalotu ʻi he feituʻu kotoa pē he funga ʻo e māmaní.

Paaki