« Tauira’a i tā’u arata’ira’a nō te fāri’i i te hō’ē ’itera’a pāpū », Liahona, Tiurai 2023.
Feiā ʼāpī paʼari
Tauira’a i tā’u arata’ira’a nō te fāri’i i te hō’ē ’itera’a pāpū
Nō te taime mātāmua roa, e huero ’ōhie pāpū nō te fa’aro’o tā’u.
’Ua pa’ari au i roto i te ’Ēkālesia—’ua haere au i te mau ’ātivite ’e ’ua ’āmui au i roto i te pure ’utuāfare ’e te tuatāpapara’a pāpa’ira’a mo’a. ’Aita rā tō’u e ’itera’a pāpū. ’Aita vau i ’ite ē, tē ti’aturi ra ānei au i te Atua ’aore rā i tāna Tamaiti. ’Aita vau i ’ite ē, e parau mau ānei te Buka a Moromona.
I hina’aro vau i te hō’ē ’itera’a pāpū, terā rā, ’ua ’ino’ino ri’i au, inaha ho’i ’ua pure au e rave rahi taime ’aita e huru ē ’ua tae mai te pāhonora’a. ’Ua ha’amata vau i te uiui ē : « ’Āhani e mea mau te Atua, nō te aha ’aita ’oia e fa’a’ite mai iā’u ? Nō te aha ’oia i vaiiho ai iā’u ’ia pārahi i’ō nei ma te uiui haere noa ? »
’Ia hi’o vau i muri, e nehenehe tā’u e ’ite pāpū i te tumu ’aita vau e fāri’i i te hō’ē pāhonora’a : ’Aita tā’u tauto’ora’a i pāpū maita’i. E tai’o vau i tā’u mau pāpa’ira’a mo’a e pae minuti hō’ē taime i te hepetoma ’e e tīa’i au i te tahi ’itera’a o te heheura’a, nō te mea noa ’ua ani au i te reira.
’Aita vau i ta’a ē, te fa’aro’o e parau tumu ïa nō te ’ohipa.
E huero nō te fa’aro’o
Te ta’ata e hi’o mai iā’u nā rāpae e mana’o rātou e melo « itoito » vau i roto i te ’Ēkālesia, ’aita rā ho’i au i ’ite ē, e parau mau ānei te ’Ēkālesia. Terā rā , ’ua hina’aro vau ’ia ’ite.
Nō reira, ’ua fa’aoti au e tāvini i te hō’ē misiōni. ’Ua mana’o hape au ē, ’ei misiōnare, e fana’o rahi a’e vau i te fāri’i i te mau pāhonora’a a te Atua. ’Aita ā vau i tauto’o rahi e pure ’aore rā e tuatāpapa rahi ato’a, ’aita rā i maoro ’ua fāri’i au i tā’u tonora’a misiōnare.
I te ha’amatara’a o tā’u misiōni, ’ua tāfifi au i te fāri’i i te Vārua ’a ha’amata ai au te ha’api’ipi’ira’a nā ni’a i te natirara i te taime nō te pararera’a ma’i pe’e, nō tā’u tauto’ora’a ’ā’au ’ana’anatae ’ore. I muri iho rā, ’ua tae tino atu vau i te pū ha’api’ipi’ira’a misiōnare. ’E i tō’u mau taime i’ō, ’ua riro ’ei ’itera’a pae vārua roa a’e ïa o tō’u orara’a. Nō te taime mātāmua roa e huero noa nō te fa’aro’o tō’u, e mea pāpū ra.
Fa’atupura’a i te hō’ē tauira’a
I te pae hope’a, te tomora’a i roto i te ’āua misiōni, e mea fifi ïa. Mai te huru ra iā’u ē, te ’itera’a pāpū na’ina’i tā’u i ’āpī mai ’ua mo’e roa.
I te hō’ē mahana ’ua ta’i au, i muri iho ’ua puta mai te hō’ē ha’amana’ora’a i roto i tō’u upo’o. ’Ua mātau tō’u pāpā i te ui mai iā’u ē, e aha te huru i te fare ha’api’ira’a, ’e e parau noa vau e mea ha’umani roa. ’E e parau mai ’oia, « ’ua ’ite ’oe, nō te mea ïa ’ua rave ha’umani ’oe i te reira. Mai te mea e hina’aro ’oe ’ia ha’umani ’ore te ha’api’ira’a, ’a rave ha’umani ’ore ïa i te reira ». ’Ua ta’a a’era iā’u ē, e faufa’a-rahi-hia tō’u taime i roto i te misiōni maoti te ha’api’ira’a mai ’e te tupura’a i te rahi, ’aita ana’e e ha’umani ïa.
Nō reira, ’ua pure hau atu vau ma te ’ā’au tae mau nō te parau i te Metua i te ao ra ē, e tāmata vau e taui i tō’u huru. I muri iho i te reira, ’ua ’ana’anatae roa vau nō te rave i te mau tauto’ora’a ’āpī. ’Ua ha’amata vau i te tuatāpapa mau ’e i te pure ’e i te feruri hōhonu, ’e i te roara’a o te tau ’ua ho’i mai taua ’itera’a pāpū iti ra—’e ’ua tāmau noa i te tupu i te rahi. ’Ua iti mai tō’u mana’o ’ino’ino ’e ’ua ha’amata vau i te ’ite i te ’oa’oa i roto i te ’evanelia.
Te mea tā tātou e hōro’a ’o te mea ïa tā tātou e fāri’i
’Ia ’ino’ino ana’e ’outou ma te mana’o ē, ’aita tō ’outou fa’aro’o e tupu ra i te rahi, tē uiui nei paha ’outou ē, tei reira ānei te Atua ’e tē mana’ona’o ra ānei ’oia ia ’outou. ’Ua ha’api’i mai rā vau ē, tei pīha’i iho noa ’oia ia tātou ’e e tauturu mai ’oia ia tātou ’ia ha’apūai i tō tātou fa’aro’o ’e tō tātou ’itera’a pāpū, mai te mea e amo tātou i tā tātou hōpoi’a ’e e rave i te tauto’ora’a e ti’a ai (hi’o Moroni 10:4).
’Ua parau Elder Robert D. Hales (1932–2017) nō te pupu nō te Tino ’Ahuru ma Piti ’āpōsetolo, « noa atu ē, ’aita e rāve’a papū nō te fāri’i tātou tāta’itahi i te hō’ē ’itera’a papū, e au ra tē vai ra te hō’ē hōho’a māramarama maita’i ».1 Taua hōho’a ra ’o te fa’atupura’a ïa i te hina’aro mau ’ia ’ite i te parau mau, ’o te purera’a, te hina’arora’a ’ia tavini i te vāhi i pi’ihia tātou, te tūtavara’a ’ia ha’apa’o, te tuatāpapara’a i te mau pāpa’ira’a mo’a ’e te fa’aohipara’a i te reira i roto i tō tātou orara’a, ’e te noa’ara’a te huru haeha’a.
E’ita roa atu vau e ha’apūai i tō’u fa’aro’o ma te taui ’ore i tō’u huru, ma te pe’e i teie hōho’a, ’e te tu’ura’a i tō’u ’ā’au ato’a ’ia tū’atira’a atu ’e te Metua i te ao ra ’e ’ia Iesu Mesia. I tō’u ravera’a i te reira mau tauira’a, ’ua ha’amata vau i te fāri’i i te mau pāhonora’a ’e i te ti’aturi i te mau parau mau.
’Ua parau te tuahine Rebecca L. Craven, tauturu piti i roto i te peresidenira’a rahi o te Feiā ’Āpī Tamāhine : « Te parau nō te ti’ara’a pipi nā Iesu Mesia, ’ua hau atu ïa i te tīa’ira’a ’e te ti’aturira’a […] E tītauhia te reira ’ia rave tātou i te hō’ē mea ».2 ’Ua ha’api’i mai au nō’u iho nei ē, e parau mau te reira : Te mea tā’u i tu’u i roto i te ’evanelia ’o te mea ïa tā’u i noa’a mai.
Nō te feiā e hi’o mai, e riro ē, tō’u itoito i roto i te ’Ēkālesia, hō’ē ā ïa mai te mātāmua ra. ’Ua taui rā vau i tā’u parau fafau i te ’evanelia i roto i tō’u ’ā’au. ’E e ta’a-’ē-ra’a rahi ïa.
Tē ora nei te ta’ata pāpa’i i Washington, fenua Marite.