Liahona
Loto-toʻa ke Vahevahe ʻa e Meʻa ʻOku Ou Fakamahuʻingaʻi Tahá
Siulai 2024


“Loto-toʻa ke Vahevahe ʻa e Meʻa ʻOku Ou Mahuʻingaʻia Taha aí,” Liahona, Siulai 2024.

Loto-toʻa ke Vahevahe ʻa e Meʻa ʻOku Ou Mahuʻingaʻia Taha Aí

ʻI heʻeku muimui ki he sīpinga ʻa ʻeku pīsopé mo hono uaifí, naʻe ʻi ai ai haʻaku taumuʻa ke foaki ha Tohi ʻa Molomona ʻi he fononga fakakaekae kotoa pē naʻá ku fai.

ʻĪmisi
ko ha finemui ʻoku tuhu ki ha peesi ʻi ha tohi ʻoku pukepuke ʻe ha talavou

ʻI heʻeku tupu haké, naʻá ku saiʻia ke mamata ki he founga hono ʻōʻōfaki ʻe he ngaahi motuʻamoá honau ʻuhikí ʻi honau lalo kapakaú, ʻi he lolotonga ʻo e matangi mālohí, ke nau malu mo hao ai. Naʻe toe mahuʻinga ange kiate au ʻa e ʻata ko ʻení ʻi he hili ʻo ʻeku lau ia ʻi he Tohi ʻa Molomoná (vakai, 3 Nīfai 10:4–6). ʻI heʻeku hoko ko e taautaha kei talavoú, naʻe talamai ʻe heʻeku písopé mo hono uaifí kiate au, he naʻá na faʻa fefonongaʻaki lahi ʻi heʻena pisinisí, naʻá na foaki ha Tohi ʻa Molomona ki ha taha ʻi he fononga kotoa pē naʻá na fakahokó.

Naʻe tākiekina au ʻe he meʻá ni. Naʻá ku tanganeʻia ʻiate kinaua, pea naʻe ongo ʻena ngaahi sīpingá ki hoku lotó. Naʻá ku pehē leva kapau ʻe faifaiangé peá u maʻu ha faingamālie ke folau mavahe mei ʻIutā, USA, te u muimui ki heʻena sīpingá ʻo foaki ha Tohi ʻa Molomona ʻi he taimi kotoa pē.

ʻI heʻeku hoko ko e taha fakakaekae ʻa e ʻUnivēsiti Pilikihami ʻIongí, naʻá ku folau maʻu pē mo e timi fakakaekaé. Naʻá ku fakatau ha Tohi ʻa Molomona, kimuʻa ʻi heʻeku ʻuluaki folaú, ʻo hiki ai ʻeku fakamoʻoní. Naʻá ku fie fakatupulaki ha lotolahi ke vahevahe ʻa e meʻa naʻá ku mahuʻingaʻia taha aí, mo ha niʻihi kehe: ʻa ʻeku fakamoʻoní mo e Tohi ʻa Molomoná. Naʻá ku fie tatau mo ʻeku pīsopé mo hono uaifí. Naʻá ku fie tatau mo Sīsū Kalaisi. Naʻá ku fie tokoni ke tānaki ʻa e niʻihi kehé mo tokoni ke nau haʻu kiate Ia.

Naʻe vave ʻeku ʻilo kapau te u lotu kimuʻa ʻi he fononga kotoa pē ke tataki au ki he tokotaha ʻokú ne fiemaʻu iá, ʻe haʻu ha taha ʻi he taimi totonú pea ʻi he feituʻu totonu kiate au, ke fakanatula pē mo faingofua hono foaki ʻo e Tohi ʻa Molomoná. Ko e lahi ange ʻeku ako fakahokó, ko e faingofua ange ia ʻo e taimi ʻeku foakí. Naʻe fakaʻau ʻo mahuʻinga mālie ange kiate au ʻa e ngaahi folaú. Naʻá ku fiefia maʻu pē ke ʻiloʻi ha taha kuo tāpuakiʻi ʻaki ʻe he Tamai Hēvaní ʻa e fakamoʻoni toputapu ko ʻeni ʻo Kalaisí.

Ko e taimi naʻá ku folau aí, naʻá ku fakakaukau, “Te u ʻalu nai ki fē ke maʻu ʻa e tokotaha ʻoku fekauʻi au ʻe he Tamai Hēvaní ki ai ʻi he taimi ko ʻení? Ko e hā te u lava ʻo talaange ki ai ke fakahaaʻi hono mahuʻinga ʻo e Tohi ʻa Molomoná kiate aú?” Naʻe tuku ʻeku ngaahi fakakaukaú mo e ngāué ʻi ha ngaahi meʻa mavahe mei heʻeku ngaahi fiemaʻú mo e fakafiefiá, peá u ongoʻi ha ʻofa lahi ange ki he taha kotoa naʻá ku feʻiloaki mo iá. Naʻá ku feinga ke vakai kiate kinautolu ʻaki ʻa e fofonga ʻo e Fakamoʻuí. Naʻá ku lotua ke nau tali ʻa e meʻaʻofa fakalangi kuo fekau au ʻe he Tamai Hēvaní ke u foaki kiate kinautolú.

Naʻá ku loto mamahi ʻi he ʻosi hoku taʻu fakaʻosi ʻi he akó. Naʻe hoko ʻeku hoko ko ha tokotaha fakakaekae maʻa BYU ko haʻaku fakaʻānaua ʻi he kotoa ʻo ʻeku moʻuí. Naʻá ku meimei fiefia pē ʻi he aʻusia laulōtaha ke fakakaekaé ʻo tatau ai pē pe ko e hā ha toe meʻa, ka naʻe fakakoloaʻi ʻe he faingamālie ke foaki ha Tohi ʻa Molomoná ʻi he folau fakakaeake kotoa pē ʻa ʻeku moʻuí, ʻi ha ngaahi founga fakaʻofoʻofa mo taʻe-ʻamanekina.

Ko e foaki ʻo e Tohi ʻa Molomoná naʻe hoko ia ko ha founga mahuʻinga mo faingofua ke tānaki atu ha ʻuhinga makehe ki heʻeku ʻi he ʻunivēsití. ʻOku ou ʻiloʻi ko e kakai ko ia naʻá ku foaki ki ai ʻa e Tohi ʻa Molomoná naʻe fakahinohinoʻi pau kinautolu ke nau tali ia. ʻOku ou toe ʻiloʻi foki naʻe fakahū ʻe he Tamai Hēvaní ki heʻeku moʻui fakaofó ha ʻaloʻofa ongongofua mo fakafiefia: Naʻá Ne tuku ke u ongoʻi ʻEne ʻofa ki Heʻene fānaú ʻi ha founga makehe ʻi he folau kotoa pē naʻá ku fakahokó.

Hili ʻeku ʻosi mei he akó, naʻá ku fakakaukau ke hokohoko atu ʻeku fekumi maʻu pē ki ha taha te u lava ʻo vahevahe ki ai ʻeku fakamoʻoní. ʻI he fakalau ʻa e taimí, naʻá ku fakatupulaki ha ivi mo ha nonga lahi ange ʻi he vahevahe ʻeku fakamoʻoní. Naʻá ku ako ke ʻoua te u toe manavasiʻi ʻi hono foakí. ʻOku ou tui ʻe lava ke fiemālie ange ki he taha kotoa ʻenau vahevahe ʻa ʻenau fakamoʻoní ʻaki hano ako fakahoko pea mo kole ha tokoni fakalangi.

Naʻe ʻai ʻe heʻeku fili ke muimui ʻi he sīpinga ʻeku pīsope leleí mo hono uaifí ke mahuʻinga mālie ange ʻeku moʻuí ʻi ha ngaahi founga lahi. Naʻá ne akoʻi au ke u ʻilo ʻoku ʻafioʻi ʻe he ʻEikí ʻa e tokotaha fakafoʻituitui kotoa pē ʻi Heʻene fānaú. ʻOkú Ne ʻofa ʻiate kitautolu mo vēkeveke ke tānaki kotoa kitautolu ʻi Hono lalo kapakaú. Hono ʻikai ko ha tāpuaki ke mahino ʻa e fakatātā fakaʻofoʻofa ʻokú Ne fakaʻaongaʻi ʻi Heʻene fakamatalaʻi ʻa ʻEne tānakí. ʻOkú Ne ʻōʻōfaki kitautolu ʻo hangē ko hano tānaki mo maluʻi lelei ʻe ha motuʻa moa hono ʻuhikí.

ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne faʻú ʻi ʻIutā, ʻIunaiteti Siteiti ʻo ʻAmeliká.

Paaki