Julkaistaan vain sähköisenä
Kuusi ideaa emotionaalisesta kestävyydestä puhumiseen lasten kanssa
Tee emotionaalisen kestävyyden harjoittelemisesta normaalia toimintaa kotonasi.
Emotionaalinen kestävyys on sitä, että ”kykenee sopeutumaan emotionaalisiin haasteisiin osoittaen rohkeutta ja uskoa, joka keskittyy Jeesukseen Kristukseen”.
Emotionaalinen kestävyys kumpuaa Jumalan antamista sisäisistä vahvuuksista, jotka kasvavat kokemuksen myötä ja suhteessa Herraan. Puhuessaan emotionaalisesta kestävyydestä ensimmäinen presidenttikunta kehotti meitä ”tutkimaan näitä periaatteita uutterasti ja soveltamaan niitä käytäntöön sekä opettamaan niitä perheenne jäsenille” ja lupasi, että ”[emotionaalisen kestävyyden periaatteiden] omaksuminen ja niiden mukaan eläminen mahdollistaa sen, että voitte saada enemmän Herran lupaamaa voimaa”.
Kuinka aloittaa keskusteluja
Kun pyrimme toimimaan tuon kutsun mukaan ja opettamaan emotionaalista kestävyyttä perheemme jäsenille, voi olla vaikea tietää, mistä aloittaa. Tässä on muutamia tapoja, joilla voit helpottaa näiden keskustelujen käymistä luontevasti:
1. Johda esimerkillä.
Meitä opetetaan huutamaan Jumalan puoleen kaiken elantomme puolesta (ks.Alma 37:36). Voimme näyttää lapsillemme mallia siitä, kuinka tuoda huolemme tai murheemme taivaallisen Isämme eteen ja kuinka saada kestävyyttä ja voimaa Hänen rakkaudestaan ja johdatuksestaan. Me voimme rukoilla voimaa ja rauhaa, jota saamme Jeesuksen Kristuksen kaiken mahdollistavan voiman kautta Hänen sovituksensa ansiosta. Kun lapset kuulevat meidän keskustelevan taivaallisen Isän kanssa myönteisellä ja sinnikkäällä tavalla, hekin voivat tuntea varmuutta ja turvaa kääntyessään Hänen puoleensa.
Aivan kuten me käännymme taivaallisen Isän puoleen kertoaksemme ajatuksistamme ja tunteistamme ja etsiäksemme Hänen apuaan ja johdatustaan, me voimme myös pyrkiä olemaan Hänen rakkautensa jatkeita ja turvasatamia, joiden puoleen lapsemme voivat kääntyä ja joihin he voivat luottaa tunteidensa ymmärtämisessä. Näytä heille, että he voivat käsitellä näitä tunnetiloja rakastavassa suhteessa sinuun, ja tilanteen mukaan voit rukoilla lastesi kanssa taivaalliselta Isältä opastusta ja voimaa heidän emotionaalisissa tarpeissaan.
2. Virittäydy kuuntelemaan, kun lapsesi puhuvat.
”Kuuntelemisen aika on silloin, kun joku haluaa [tulla kuulluksi]”, on presidentti Russell M. Nelson sanoi. Hän jatkoi:
”Lapset ovat luonnostaan innokkaita kertomaan kokemuksistaan, jotka vaihtelevat ilahduttavista voitoista ahdistaviin koettelemuksiin. Olemmeko me yhtä innokkaita kuuntelemaan? Jos he yrittävät ilmaista hätäänsä, pystymmekö me kuuntelemaan järkyttävää kokemusta avoimesti järkyttymättä itse? Osaammeko kuunnella keskeyttämättä ja antamatta pikatuomioita, jotka läimäyttävät keskustelun oven kiinni? Se voi pysyä avoinna ja antaa lohdullista varmuutta siitä, että me uskomme heihin ja ymmärrämme heidän tunteitaan. Aikuisten ei pidä teeskennellä, ettei jotakin asiaa ole tapahtunut, vain siksi että he toivoisivat sen olevan toisin. – –
Vanhemmat, joilla on teini-ikäisiä nuoria, saattavat huomata, että kuuntelemisen aika on usein vähemmän mukava mutta sitäkin tärkeämpi, kun nuoret tuntevat olevansa yksinäisiä ja heillä on ongelmia. Ja kun he näyttävät ansaitsevan vähiten suosiota, he saattavat tarvita sitä eniten.”
Sisar Joy D. Jones, entinen Alkeisyhdistyksen ylijohtaja, on neuvonut meitä myös estämään elektronisten laitteiden pääsyn meidän ja lastemme väliin: ”Älkäämme antako elektronisten laitteiden mukavuuden estää meitä opettamasta ja kuuntelemasta lapsiamme ja katsomasta heitä silmiin.”
3. Ilmaise luottamusta lapsiisi.
”Lapsemme kykenevät menestymään nykypäivän haasteista huolimatta”, opetti vanhin Lynn G. Robbins ollessaan seitsemänkymmenen koorumin jäsen.
Voimme osoittaa lapsillemme, että uskomme heihin, sanomalla: ”Tämä on vaikeaa. Sinä pärjäät hyvin. Harjoittelemalla pärjäät vielä paremmin.”
4. Pitäkää perheneuvostoja ja kuuntele lastesi näkökulmia.
Opettaessaan perheneuvostoista presidentti M. Russell Ballard (1928–2023) sanoi: ”Lapset kaipaavat kipeästi vanhempia, jotka ovat halukkaita kuuntelemaan heitä.” Hän opetti myös: ”Kun vanhemmat ovat valmistautuneet ja lapset kuuntelevat ja osallistuvat keskusteluun, perheneuvosto todella toimii!”
Yritä kysyä lapsilta neuvoja siitä, kuinka selviytyä vaikeista tilanteista. He saattavat olla innoissaan tietäessään, että heidän mielipiteitään arvostetaan.
5. Todista rakkaudesta ja voimasta, joita saat taivaalliselta Isältä ja Jeesukselta Kristukselta.
Presidentti Dallin H. Oaks, ensimmäinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa, on opettanut, että ”myös meidän lastemme tulee usein kuulla meidän lausuvan todistuksemme”, mikä ”vahvistaa lapsiamme – – kannustamalla heitä näkemään itsensä oman kasvavan todistuksensa valossa”.
6. Kannusta lapsia olemaan rauhallisia ja rentoja heidän käsitellessään tunteitaan.
Voimme osoittaa lapsillemme, että tunteiden kokeminen on normaalia. Toisinaan voisit sanoa: ”Tunnen X:ää, koska Y.” Kun lapsesi herkistyy tai hän kamppailee voimakkaiden, ahdistavien tunteiden kanssa, saatat tuntea omien tuntemustesi voimistuvan ja saatat jopa tuntea omien tunteidesi valtaavan sinut. Sen sijaan, että reagoisit tuntemuksiisi, pysy rauhallisena ja osoita, että tunteet ovat normaaleja ja niitä voidaan ilmaista terveemmillä tavoilla.
Tunnusta aika ajoin omat heikkoutesi. Vanhempana saatat sanoa: ”Minäkin olin kerran 10-vuotias. Jouduin koulussa vaikeuksiin, koska suutuin, aivan kuten sinäkin. Näin minä tein hallitakseni suuttumustani.” Voimme auttaa lapsiamme tietämään, että ymmärrämme heidän kokemuksiaan. Kun suhtaudumme tilanteeseen rakastavasti ja tyynesti, he voivat tuntea, etteivät he ole yksin.
Voi olla tärkeää auttaa lapsiamme ymmärtämään, miten tärkeää on rauhoittaa voimakkaita tuntemuksia ja ymmärtää, kuinka tietyt tunnetilat vaikuttavat hengelliseen terveyteemme. Vanhin Dale G. Renlund kahdentoista apostolin koorumista on kuvaillut sitä tällä tavoin: ”Hengellä on keskeinen rooli Jumalan rakkauden välittämisessä meille [ks. Gal. 5:22]. Kuitenkin ’voimakkaat tunteet’ kuten suuttumus, viha [tai] pelko – – voivat [hämärtää] Pyhän Hengen – – vaikutuksen. – – On kuin yrittäisi nautiskella viinirypäleen hienosta mausta jalapenopaprikaa syödessä. – – Toinen [maku] peittää [täysin] alleen toisen.”
Kun käsittelemme omia tunteitamme ja lastemme tunteita, voi olla hyödyllistä muistaa, että tunteet ovat usein arvioita siitä, kuinka hyödyllistä tai uhkaavaa jokin on. Voimme rauhallisesti arvioida, kuinka tarkkoja tunteet ovat, ja harjoitella tunteisiin reagoimista tavalla, joka paremmin vastaa niiden voimakkuutta.
Esimerkkinä tästä aikuinen veti syrjään vihaisen lapsen ja sanoi: ”Olet kunnossa. Minä en ole vihainen. Olen huolissani siitä, että aggressiosi satuttaa jotakuta tai työntää ihmisiä pois luotasi. Mitä tunteita koet? Tunteesi ovat perusteltuja. Kuinka voimme käsitellä niitä?” Kun lapsi on harmistunut, voisit kysyä: ”Oletko kunnossa? Mistä on kyse?”
Vanhin Robert D. Hales (1932–2017) on neuvonut meitä kuuntelemaan rakkautta osoittaen ja olemaan keskeyttämättä. Auta lasta tuntemaan olonsa turvalliseksi, kun hän puhuu tunteistaan, äläkä unohda iloita myös hänen myönteisistä kokemuksistaan ja tunteistaan. Esimerkiksi kun lapsi on saanut koulussa hyvän arvosanan, vanhempi voi sanoa: ”Hienosti tehty! Olen iloinen, että tunnet olosi hyväksi, kun pärjäät hyvin koulussa. Mistähän syystä tuntuu hyvältä pärjätä koulussa? Mikä auttoi sinua suoriutumaan niin hyvin?”
Milloin aloittaa keskusteluja
Vaikka on tärkeää opettaa tunteiden säätelytaitoja, kun lapsillasi on vaikeaa, se ei ole ainoa aika, kun näitä keskusteluja tulisi käydä. Voit opettaa emotionaaliseen kestävyyteen liittyviä taitoja lapsillesi elämän tavallisina hetkinä – sanat ja taidot, joista keskustellaan, vahvistavat heitä elämän vaikeampia hetkiä varten.
Joitakin ehdotettuja hetkiä emotionaalista kestävyyttä koskevien keskustelujen käymiseen ovat:
-
Koti-ilta.
-
Kunkin lapsen kuukausittaiset henkilökohtaiset puhuttelut.
-
Perheen päivällishetket. Kerro sukulaisista, jotka ovat voittaneet vastoinkäymisiä. Keskustelkaa siitä, mitkä vahvuudet auttoivat heitä selviytymään koettelemuksista. Tai pyydä jokaista perheenjäsentä kertomaan jostakin voitosta ja haasteesta kyseisenä päivänä sekä siitä, mitä hän teki. Kannusta yhdessä toimimiseen ja luovaan ongelmanratkaisuun siten, että pohdiskelette yhdessä perheenä muita hyödyllisiä tapoja selviytyä vaikeista tilanteista.
-
Perheen yhteinen pyhien kirjoitusten tutkimistuokio tai Tule ja seuraa minua - keskustelut. Etsi tapoja, joilla pyhissä kirjoituksissa ja kertomuksissa opetetaan emotionaalisen kestävyyden käsitteitä.
-
Lukuhetki. Kirjat voivat olla suurenmoinen tapa keskustella tunteista. Nuoremmille lapsille voit lukea kirjoja, joihin liittyy tunteita, ja puhua tavoista, joilla kirjan hahmot osoittavat kestävyyttä. Vanhemmille lapsille voitte halutessanne perustaa perheen kirjakerhon, jossa kaikki lukevat samaa kirjaa, ja sitten teillä on viikoittainen hetki, jossa keskustelette kirjasta oppimistanne kestävyyden käsitteistä.
-
Perhepalaverit. Pitäkää palavereja usean viikon ajan ja käykää yhdessä läpi kurssi Saa voimaa Herralta – Emotionaalinen kestävyys . Mukauta aineisto lasten ikään sopivaksi. Harkitse kurssin suorittamista ensin itse.
Aloita pienestä
Tee emotionaalisen kestävyyden harjoittelemisesta normaalia toimintaa kodissanne. Aloita pienillä keskusteluilla ja keksi tapoja kannustaa lapsiasi oppimaan, mitkä taidot auttavat heitä tuntemaan olonsa rauhallisemmaksi ja hallitsemaan käyttäytymistään. Tämä on käytäntö, jota meidän tulee tehdä johdonmukaisesti läpi elämän.
Kuten sisar Jones sanoi hengellisen kestävyyden opettamisesta lapsille ja mikä voi soveltua myös emotionaaliseen kestävyyteen: ”Sen ei tarvitse olla monimutkaista tai aikaa vievää. – – Huolehtivat keskustelut, jotka tapahtuvat luontevasti ja johdonmukaisesti, voivat johtaa parempaan ymmärrykseen ja vastauksiin.”
Herra siunaa pyrkimyksiämme, kun pyrimme vahvistamaan emotionaalista kestävyyttä perheessämme.