Liahona
Kaikki ihmiset ovat Jumalalle rakkaita
Elokuu 2024


Kaikki ihmiset ovat Jumalalle rakkaita

On ihmeellistä pysähtyä ajattelemaan, että kaikki ihmiset maan päällä ovat kirjaimellisesti Jumalan lapsia. Vanhempina saatamme ymmärtää vähän sitä rakkautta, jota Hän tuntee jokaista lastaan kohtaan. Mormonin kirjassa sanotaan, että Jumalalle kaikki ihmiset ovat samanarvoisia.

”Sillä hän tekee ihmislasten keskuudessa sitä, mikä hyvää on; ja hän tekee vain sellaista, mikä on selkeää ihmislapsille, ja hän kutsuu heitä kaikkia tulemaan luoksensa ja pääsemään osallisiksi hänen hyvyydestään; eikä hän torju ketään niistä, jotka tulevat hänen luoksensa, ei mustia eikä valkoisia, ei orjia eikä vapaita, ei miehiä eikä naisia; ja hän muistaa pakanat, ja kaikki ovat Jumalalle yhdenvertaisia, sekä juutalaiset että pakanat” (2. Nefi 26:33).

Hän on yhtä kiinnostunut lapsestaan, joka kuuluu Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoon, kuin toisesta lapsestaan, joka kuuluu johonkin muuhun kirkkoon tai ei kuulu mihinkään kirkkoon. Hän ohjaa kaikkia lapsiaan ja antaa valonsa loistaa jokaiselle. Herralla on suunnitelma jokaista lastaan varten.

Jeesuksen Kristuksen kirkon jäsenillä on erityinen tehtävä tuoda Jumalan lapsia Kristuksen luokse.

Joitakin kuukausia sitten ollessani temppelissä sain vahvan vaikutelman eräästä ystävästäni, joka ei ole kirkkomme jäsen ja jota en ollut tavannut pitkään aikaan. Otin häneen yhteyttä, ja herätimme ystävyytemme uudestaan henkiin. Viime kuukausien aikana olemme tavanneet säännöllisesti illallisten merkeissä ja keskustelleet elämästä ja itsellemme tärkeistä asioista. Olen tuntenut taivaan Isän suuren rakkauden ystävääni kohtaan. Olen ymmärtänyt, että Herralla on suunnitelma hänen varalleen ja että minun ystävyydelläni on rooli siinä, että se voi toteutua. Sain ohjausta osoittaa hänelle puhdasta rakkautta ja jakaa hänen kanssaan vähän kerrallaan hengellisyyttä.

Meillä jokaisella on tärkeä tehtävä Herran viinitarhassa näinä viimeisinä aikoina, kun maailmaa valmistetaan Kristuksen toista tulemista varten. Meillä on etuoikeus olla mukana kokoamassa Israelia eli olla tuomassa Kristuksen luokse niitä ihmisiä, jotka Herra on valmistanut ja jotka tulevat vastaanottamaan evankeliumin siunaukset. Onneksi meidän ei tarvitse itse tietää miten, vaan Herra ohjaa, kuinka milloinkin toimia, kun etsimme Hänen ohjaustaan.

Temppelissä olen ymmärtänyt enemmän sitä, kuinka Herralla on suunnitelma jokaista ihmistä varten, joka on koskaan syntynyt tähän maailmaan. Niin kuin omasta patriarkallisesta siunauksestani voin lukea iankaikkisuuden suunnitelmastani, samoin kaikilla edesmenneillä sekä nyt elävillä kanssakulkijoilla on oma suunnitelmansa. Siinä suunnitelmassa me tarvitsemme kuolleitamme ja he tarvitsevat meitä.

Toivon, että voin itse tehdä oman osani siinä työssä, joka juuri nyt on meneillään verhon molemmilla puolilla – sekä henkimaailmassa että täällä fyysisessä maailmassa. Temppelin toimituksia tekemällä saamme mahdollistaa edesmenneiden sukulaistemme edistymisen rajan toisella puolella niin, että hekin voivat olla vastaanottamassa Vapahtajaa, kun Hän saapuu kirkkaudessaan maan päälle.

Moni ihminen kaipaa sitä rauhaa ja iloa, jota on tuntenut jo aikaisemmassa olemassaolossaan, muttei tiedä, mistä etsiä sitä.

Toivottavasti seurakunnat voivat olla paikkoja, joissa vallitsee todellinen Kristuksen kirkon henki, jonka Hän voi tunnistaa omakseen. Sellaisia paikkoja, joissa kaikki taivaallisten vanhempiemme rakkaat lapset voisivat tuntea kaikuja taivaan kodistaan.

Profeetta Russell M. Nelson kehottaa meitä ajattelemaan selestisesti ja tekemään selestisestä kirkkaudesta päämäärämme.

Vanhin D. Todd Christofferson kahdentoista apostolin koorumista puhui huhtikuun 2024 yleiskonferenssissa kirkkauden asteista. Hän sanoi, että selestisen kirkkauden perilliset ovat kokosydämisesti Kristuksen seuraajia. Terrestrisen kirkkauden perillisiä voivat olla esimerkiksi kunnialliset kansalaiset, joilla on todistus Vapahtajasta mutta jotka eivät ole rohkeita todistuksessaan. Telestisen kirkkauden perilliset hylkäävät Kristuksen.

”Ero on siinä, mitä kukin tekee todistuksellaan ja miten reagoimme Vapahtajan kutsuun”, hän sanoo.

Toivon, että voin olla yhä enemmän sanan tekijä enkä vain sen kuulija.

Tulosta