Luku 12

Avioliiton jumalallinen tarkoitus

Mitä voimme tehdä iankaikkisen avioliiton vahvistamiseksi ja valmistaaksemme nuoria solmimaan temppeliavioliiton?

Johdanto

Presidentti Harold B. Lee opetti, kuinka tärkeätä on avioliiton solmiminen temppelissä ja se, että mies ja vaimo tekevät yhdessä työtä läpi elämänsä vahvistaakseen avioliittoaan:

“Avioliitto on kumppanuutta. Joku on huomauttanut, että Raamatun luomiskertomuksessa naista ei muodostettu miehen päästä, niin että hän hallitsisi miestä, eikä miehen jalasta, niin että mies polkisi hänet jalkojensa alle. Nainen otettiin miehen kyljestä ikään kuin muistutukseksi siitä, että hänen tuli aina olla miehen rinnalla kumppanina ja toverina. Avioliittoalttarilla te vannotte toisillenne, että vedätte yhtä köyttä siitä päivästä alkaen. Apostoli Paavali neuvoi avioliitosta: ‘Älkää ryhtykö epäuskoisten aisapariksi.’ (2. Kor. 6:14.) Vaikka tällä neuvolla viitataan erityisesti tasaarvoon uskonnollisissa asioissa ja hengellisissä toiveissa, hänen sanoihinsa liittyvää kielikuvaa ei pidä jättää vaille huomiota. Jos tiellä kuormaa vetävästä härkäparista toinen kompastelee, käy laiskaksi ja saamattomaksi tai ilkeäksi ja itsepäiseksi, kuorma kaatuu ja seuraa kaaos. Samoista syistä jotkin avioliitot epäonnistuvat, kun jompikumpi tai molemmat osapuolet jättävät täyttämättä velvollisuutensa toinen toistaan kohtaan. – –

Mutta vielä tärkeämpää kuin ‘tasa-arvoisena aisaparina’ oleminen fyysisissä asioissa, on se, että olette tasa-arvoisia hengellisissä asioissa. – – On varmaa, että kodilla ja perheellä, joka on perustettu tarkoituksena jatkaa kasvamista iankaikkisuudessa ja jossa lapset toivotetaan tervetulleiksi ‘Herran lahjana’ [ks. Ps. 127:3], on paljon suuremmat mahdollisuudet selviytyä sen pyhyyden ansiosta, joka siten liitetään kotiin ja perheeseen.¹

Harold B. Leen opetuksia

Miksi iankaikkinen avioliitto on välttämätön korotuksellemme?

Mietitäänpä ensimmäistä avioliittoa, joka solmittiin sen jälkeen kun maa oli järjestetty. Aadam, ensimmäinen mies, oli luotu, samoin kuin eläimet ja linnut ja kaikki, mikä maan päällä elää ja liikkuu. Sen jälkeen on kirjoitettu muistiin: “Herra Jumala sanoi: ‘Ei ole hyvä ihmisen olla yksinään. Minä teen hänelle kumppanin, joka sopii hänen avukseen.’” Sen jälkeen kun Herra oli tehnyt Eevan, Hän “toi hänet miehen luo. Ja mies sanoi: – Tämä se on! Tämä on luu minun luustani ja liha minun lihastani. Naiseksi häntä sanottakoon, miehestä hänet on otettu. Siksi mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että he tulevat yhdeksi lihaksi.” (1. Moos. 2:18, 22–24.) – – Tuon avioliiton solmimisen jälkeen Herra käski heitä: “Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne.” (1. Moos. 1:28.)

Herra siunasi tuon avioliiton kahden kuolemattoman olennon välillä, sillä ennen kuin synti tuli maailmaan, heidän ruumiinsa eivät olleet kuoleman alaisia. Hän teki heidät yhdeksi, ei vain ajaksi eikä miksikään tietyksi ajanjaksoksi; heidän tuli olla yhtä kautta iankaikkisuuden. – – Heille kuolema ei merkinnyt avioeroa; se oli vain väliaikainen ero. Ylösnousemus kuolemattomuuteen merkitsi heille jälleentapaamista ja iankaikkista sidettä, joka ei enää koskaan katkeaisi. “Sillä niin kuin kaikki ihmiset Aadamista osallisina kuolevat, niin myös kaikki Kristuksesta osallisina tehdään eläviksi.” (1. Kor. 15:22.)

Jos olette seuranneet huolellisesti tämän ensimmäisen avioliiton selitystä, olette valmiit ymmärtämään tämän ilmoituksen, joka annettiin kirkolle meidän aikanamme:

“Jos mies nai naisen sanani kautta, joka on minun lakini, ja uuden ja iankaikkisen liiton kautta ja sen sinetöi heille lupauksen Pyhä Henki sen kautta, joka on voideltu ja jolle minä olen määrännyt tämän valtuuden ja tämän pappeuden avaimet – –, niin on tapahtuva kaikessa, niin kuin palvelijani on heille luvannut, ajassa ja koko iankaikkisuudessa, ja se on oleva täysin pitävä, kun he ovat poissa maailmasta; ja he kulkevat ohi enkeleiden ja jumalien, jotka on sinne määrätty, korotukseensa ja kirkkauteensa kaikessa, niin kuin heidän päällensä on sinetöity.” (LK 132:19.) – –

Avioliitto ajaksi ja iankaikkisuudeksi on se ahdas ja kaita portti (josta pyhissä kirjoituksissa puhutaan), “joka vie korotukseen ja elämäin jatkumiseen, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät”, mutta “se portti on avara ja tie lavea, joka vie kuolemiin, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät.” (LK 132:22, 25.) Jos Saatana ja hänen joukkonsa voivat suostutella teitä valitsemaan kuolemaan johtavan maailmallisen avioliiton leveän tien, hän on voittanut teiltä mahdollisuutenne saada avioliiton kautta saavutettavan iankaikkisen onnen korkeimman asteen ja enentymisen läpi iankaikkisuuden. Teidän pitäisi nyt ymmärtää selvästi, miksi Herra julisti, että saavuttaakseen selestisen kirkkauden korkeimman asteen ihmisen tulee astua uuteen ja iankaikkiseen avioliittoon. Jos hän ei tee niin, hän ei voi saavuttaa sitä. (LK 131:1–3.)²

Ne, jotka ovat kelvollisia ja jotka astuvat uuteen ja iankaikkiseen avioliittoon temppelissä ajaksi ja iankaikkisuudeksi, laskevat ensimmäisen kulmakiven iankaikkiselle perheelle selestisessä valtakunnassa, joka kestää ikuisesti. Heidän palkintonaan on se, että “lisätään kirkkautta heidän päidensä päälle aina ja iankaikkisesti” (ks. KH Aabr. 3:26).³

Mitä mies ja vaimo voivat tehdä vahvistaakseen temppeliavioliittoaan läpi koko elämänsä?

Jos [nuoret] päättäisivät avioliittonsa alusta alkaen, että he tekisivät siitä ajasta lähtien kaiken voitavansa tehdäkseen toisilleen mieliksi asioissa, jotka ovat oikein, jopa uhraamalla omat mielihyvänsä, omat halunsa, omat toiveensa, niin sopeutuminen naimisissa olemiseen pitäisi huolen itsestään, ja heidän kotinsa olisi todella onnellinen. Suuri rakkaus perustuu suurelle uhraukselle, ja koti, jossa ilmaistaan päivittäin tuota uhrauksen periaatetta kummankin hyvinvoinnin puolesta, on koti, jossa vallitsee suuri rakkaus.⁴

Edessänne on vielä suurempia iloja ja myös suurempia huolia kuin olette tähän asti tunteneet. Muistakaa, että suuri rakkaus perustuu suurelle uhraukselle, ja se, että päätätte päivittäin tehdä toisillenne mieliksi niissä asioissa, jotka ovat oikein, antaa varman perustuksen onnelliselle kodille. Päätöksen huolehtia toinen toisensa hyvinvoinnista tulee olla molemminpuolinen eikä yksipuolinen tai itsekäs. Miehen ja vaimon täytyy tuntea tasa-arvoa tehtävissään ja velvoitteissaan opettaa toinen toistaan. Kaksi asiaa, jotka särkevät nykyaikaisten kotien turvallisuuden, ovat ensiksi se, että nuoret aviomiehet eivät ole tajunneet täysin velvollisuuttaan elättää perheensä, ja toiseksi se, että nuoret vaimot väistelevät velvollisuuttaan asettua vakavissaan aloilleen perustamaan perhettä ja hoitamaan kotia.⁵

Avioliitto on tulvillaan korkeinta autuutta, ja kuitenkin siihen kuuluu raskaimpia velvollisuuksia, mitä mies ja nainen voivat kohdata täällä kuolevaisuudessa. Se jumalallinen yllyke jokaisessa uskollisessa miehessä ja naisessa, joka vie kumppanuuteen vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa, on Luojamme tarkoituksen mukaan pyhä yllyke pyhää tarkoitusta varten – eikä sitä tule tyydyttää pelkkänä biologisena haluna tai lihan himona irrallisissa suhteissa, vaan se on säästettävä todellisen rakkauden osoitukseksi pyhässä avioliitossa.⁶

Olen monesti sanonut nuorille pareille avioliittoalttarilla: Älkää koskaan päästäkö avioelämänne intiimiä puolta muodostumaan likaiseksi. Olkoon ajatuksissanne tuulahdus aurinkoa. Olkoot sananne tervehenkisiä ja keskinäinen kanssakäymisenne innoittavaa ja kohottavaa, jos haluatte, että romanssin henki pysyy elävänä koko avioliittonne ajan.⁷

Joskus kaikkialla kirkon piirissä matkustellessamme joku aviopari tulee luoksemme ja kysyy, että jos he eivät sovi toisilleen avioliitossa – ja heidät on vihitty temppelissä – niin eikö heidän olisi parempi päästää toisensa vapaiksi ja etsiä sopivammat kumppanit. Sanomme kaikille sellaisille, että aina kun pariskunta, joka on vihitty temppelissä, sanoo olevansa kyllästymässä toinen toiseensa, se on osoitus siitä, että toinen tai kumpikaan heistä ei pidä kunniassa temppelissä solmittuja liittojaan. Temppelissä vihitty pariskunta, joka on uskollinen liitoilleen, tulee yhä rakkaammaksi toisilleen, ja rakkaudella on syvempi merkitys heidän kultahääpäivänään kuin päivänä, jolloin heidät vihittiin Herran huoneessa. Siitä saatte olla varmoja.⁸

Niille, jotka tulevat avioliittoalttarille rakkaus sydämessään, saattaisimme todella sanoa, että jos he ovat uskollisia temppelissä tekemilleen liitoille, he voivat sanoa viidenkymmenen avioliittovuoden jälkeen toisilleen: “Emme naimisiin mennessämme varmaankaan tienneet, mitä tosi rakkaus on, sillä nyt merkitsemme toisillemme niin paljon enemmän!” Näin tulee käymään, jos he noudattavat johtajiensa neuvoja ja tottelevat temppeliseremoniassa annettuja pyhiä ohjeita; he rakastuvat toisiinsa yhä syvemmin ja saavuttavat rakkauden täyteyden Herran itsensä edessä.⁹

Pelkän fyysisen ihastumisen virheet, puutteet ja pinnallisuus eivät ole mitään verrattuina hyvän luonteen aitouteen, joka kestää vahvana ja kaunistuu vuosi vuodelta. Tekin voitte elää lumoutuneina onnellisessa kodissanne kauan sen jälkeen kun nuoruuden kukoistus on lakastunut, jos vain pyritte löytämään toisistanne puhtaan timantin, joka tarvitsee vain onnistumisen ja epäonnistumisen, vastoinkäymisen ja onnen kiillotusta loistaakseen ja sädehtiäkseen kirkkaana synkimmänkin yön läpi.¹⁰

Mitä neuvoja annetaan niille, jotka eivät tällä hetkellä ole iankaikkisessa avioliitossa?

Joillakuilla teistä ei tällä hetkellä ole kumppania kodissanne. Jotkut teistä olette menettäneet vaimonne tai miehenne tai ette vielä ole löytäneet kumppania. Joukossanne on eräitä kirkon jaloimpia jäseniä – uskollisia, urheita ja sellaisia, jotka pyrkivät elämään Herran käskyjen mukaan, auttamaan valtakunnan rakentamisessa maan päällä ja palvelemaan lähimmäisiään.

Elämällä on paljon annettavaa teille. Saakaa voimia haasteistanne. On monia tapoja toteuttaa itseään, palvelemalla rakkaitanne, tekemällä hyvin teille kuuluvat työt niin työpaikalla kuin kotonannekin. Kirkko tarjoaa teille monia tilaisuuksia auttaa sieluja, alkaen omastanne, iankaikkisen elämän ilon löytämiseksi.

Älkää antako itsesäälin tai epätoivon johtaa teitä pois siitä suunnasta, jonka tiedätte oikeaksi. Kääntäkää ajatuksenne toisten auttamiseen. Mestarin sanoilla on teille erityinen merkitys: “Joka varjelee elämäänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä.” (Matt. 10:39.)¹¹

Herra ei tuomitse meitä pelkästään tekojemme vaan myös sydämemme halajamisen mukaan. – – Samalla tavoin te vaimot ja äidit, joilta on kielletty vaimon tai äidin tehtävän siunaukset tässä elämässä – jotka sanotte sydämessänne: ‘Jos olisin voinut, olisin tehnyt sen’, tai ‘Antaisin, jos minulla olisi, mutta en voi, koska minulla ei ole’ – Herra on siunaava teitä, aivan kuin olisitte tehnyt niin, ja tuleva maailma on korvaava niille, jotka vanhurskaasti sydämessään halajavat sellaistakin, minkä tekemättä jättäminen ei ollut millään tavoin heidän oma vikansa.¹²

Te vaimot, jotka haaveilette miestenne tulevan aktiivisiksi kirkossa, toivoen, että he olisivat tänään täällä sen sijaan että tuntisivat katkeruutta sydämessään, miettien mitä voisi tehdä, että eräänä päivänä – – he voivat olla teidän kanssanne Jumalamme temppelissä. Ja te aviomiehet, jotka toivotte, että teidän vaimonne olisivat teidän kanssanne. Sanomme teille, että jos olette uskollisia velvollisuuksissanne, rakastatte aviomiestänne ja rakastatte vaimoanne, ja rukoilette jatkuvasti iltaisin ja aamuisin, päivin ja öin, teille kirkon jäsenille tulee voima Pyhän Hengen voiman kautta, johon teillä on oikeus, jos teidät on kastettu ja olette uskollisia. Käyttämällä tuota voimaa saatatte saada kyvyn murtaa kumppaninne vastustuksen ja johtaa hänet lähemmäksi uskoa.¹³

Jotkut teistä saattavat päättää solmia avioliiton kirkon ulkopuolella toivoen salaa käännyttävänne kumppaninne omaan uskontoonne. Teidän mahdollisuutenne onnelliseen avioelämään ovat paljon suuremmat, jos tuo kääntymys tapahtuu ennen avioliittoa.¹⁴

Mitä voimme tehdä saadaksemme nuoret ymmärtämään temppeliavioliiton siunaukset ja valmistautumaan siihen?

Myöhempien aikojen pyhien kodin voimakkuus riippuu tietysti siitä, millä tavalla avioliitto on solmittu tuossa kodissa. Avioliitto vain tämän elämän ajaksi koskee luonnollisesti sitä, mitä on tässä ja nyt. Iankaikkisuutta varten solmitulla avioliitolla on täysin eri näkökulma ja perusta. – –

– – Ymmärrämme tietenkin, että pelkästään temppeliin meneminen ilman soveliasta valmistautumista kaikin tavoin ei tuo tavoittelemiamme siunauksia. Iankaikkinen avioliitto perustuu kypsyyteen ja sitoutumiseen, joka voi – temppelipyhityksen ja toimitusten avulla – avata taivaan portit saadaksemme siunausten tulvan.

– – Temppeliavioliitto on enemmän kuin paikka, jossa seremonia toimitetaan; se tarkoittaa koko suhtautumista elämään ja avioliittoon ja kotiin. Siinä huipentuu asenteiden muokkaaminen kirkkoon, siveyteen ja henkilökohtaiseen Jumala-suhteeseemme – ja moniin muihin asioihin. Sen tähden pelkkä temppeliavioliitosta saarnaaminen ei riitä. Meidän perheiltojemme, seminaarimme, instituuttimme ja apujärjestöjemme täytyy rakentaa kohti tuota päämäärää – ei vain vakavasti kehottaen – vaan osoittamalla, että temppeliavioliittoon liittyvä usko ja asenteet voivat saada aikaan täällä ja iankaikkisuudessa sellaisen elämän, jota useimmat ihmiset todella haluavat itselleen. Kun teemme sen oikein, voimme näyttää eron sen välillä, mikä on “saastainen ja puhdas” [ks. Hes. 44:23] niin että äitiyden voimakkaat luonnolliset vaistot olisivat ratkaisevia nuoressa naisessa, joka häilyy noiden pyhien vaistojen ja huvitteluun keskittymisen välillä. Todellisella harkinnalla ja oppikurssien yhteisellä pyrkimyksellä voimme näyttää nuorelle miehelle, että maailman tapa – huolimatta siitä, kuinka paljon sitä romantisoidaan ja kuinka nokkelilta sen Casanovat näyttävät – on tie murheeseen. Se on tapa, joka tekee lopulta tyhjäksi tuon sisimmän kaipauksen, joka hänellä on omaa kotia ja isyyden iloja kohtaan.¹⁵

Vaikka temppeliavioliitto ei ratkaisekaan kaikkia elämän ongelmia, niin kaikille niille, jotka astuvat siihen kelvollisina, se on varmasti turvapaikka ja ankkuri sielulle elämän myrskyjen raivotessa. – –

Minulla on lähes kahdenkymmenen vuoden ajan ollut rikastuttava kokemus saada vierailla joka viikonloppu joissakin kirkon menestyksekkäimmistä kodeista, ja toisaalta olen melkein viikoittain saanut nähdä vilahduksen joistakin onnettomista kodeista. Olen noiden kokemusteni perusteella päätynyt mielessäni joihinkin varmoihin johtopäätöksiin. Ensiksi, onnellisimmat kotimme ovat niitä, joissa vanhemmat ovat solmineet temppeliavioliiton. Toiseksi, temppeliavioliitot ovat onnistuneimmat niissä tapauksissa, joissa mies ja vaimo ovat menneet temppelin pyhiin toimituksiin ruumiiltaan, mieleltään ja sydämeltään puhtaina ja tahrattomina. Kolmanneksi, temppeliavioliitto on pyhin, kun kumpikin kumppaneista on harjaantunut viisaasti pyhän temppelipyhityksen tarkoitukseen ja siitä seuraaviin velvoitteisiin miehenä ja vaimona, sen mukaan mitä temppelissä on opetettu. Neljänneksi, vanhemmat, jotka ovat suhtautuneet temppeliliittoihinsa kevyesti, eivät antamansa huonon esimerkin vuoksi voi odottaa sen parempaa lapsiltaankaan.

Tänä päivänä maailman muoti, teennäisyys, teeskentely ja lumous ovat vääristäneet pahoin pyhät käsitteet kodista ja avioliitosta, ja jopa avioliittoseremonian. Siunattu on sellainen viisas äiti, joka maalaa tyttärensä eteen elävän kuvan pyhästä näkymästä ihanassa taivaallisessa sinetöimishuoneessa, jossa kaiken maailmallisen ulkopuolella ja vanhempien ja läheisimpien perheystävien läsnä ollessa pyhän alttarin vastakkaisilla puolilla olevat kaunis nuori morsian ja sulhanen ottavat toisiaan kädestä kiinni. Kiitos Jumalalle siitä äidistä, joka näyttää tyttärelleen, että täällä, lähimpänä taivasta maan päällä, sydän kosketta sydäntä molemminpuolisessa rakkaudessa, joka saa aikaan ykseyden, joka uhmaa vaikeuksien, sydänsurujen ja pettymysten tuomia tuhoja ja tarjoaa suurimman kannustimen elämän korkeimpiin saavutuksiin!¹⁶

Jumala suokoon, että myöhempien aikojen pyhien koteja siunattaisiin ja että niissä olisi onnea täällä ja perustus korotukselle selestisessä valtakunnassa tulevassa maailmassa.¹⁷

Opiskelu- ja keskusteluehdotuksia

Mitä avioparit voivat tehdä pitääkseen iankaikkisen avioliittonsa tärkeällä sijalla päivittäisessä elämässään? Kuinka iankaikkisen avioliiton solmimisen pitäisi vaikuttaa siihen, kuinka puolisot kohtelevat toisiaan ja lapsiaan?
Kuinka voimme opettaa iankaikkisen avioliiton tärkeyttä lapsillemme?
Miksi “suuri rakkaus perustuu suurelle uhraukselle”? Kuinka epäitsekkyys vahvistaa avioliittoa?
Mitä sellaiset henkilöt, joiden kumppani ei ole aktiivinen kirkossa, voivat tehdä vahvistaakseen avioliittoaan? Kuinka ne, jotka eivät ole tällä hetkellä naimisissa, voivat täyttää elämänsä ilmentämällä jumalallista rakkautta ja uhrausta?
Mitä teille merkitsee se, että on ‘tasa-arvoisena aisaparina’ avioliitossa?
Kuinka aviopuolisot voivat rakastua “toisiinsa yhä syvemmin ja saavuttavat rakkauden täyteyden Herran – – edessä”?