Presidenttien opetuksia
Luku 15: Äitien vanhurskas vaikutus


Luku 15

Äitien vanhurskas vaikutus

Kuinka äidit voivat toteuttaa pyhän tehtävänsä opettaa ja hoivata lapsiaan?

Johdanto

Presidentti Harold B. Lee kertoi kerran äidistä, joka kiillotti hopeoitaan valmistellessaan illan kutsuja. “Keskellä kaikkia valmisteluja hänen pieni kahdeksanvuotias poikansa tuli hänen luokseen possupankki kädessään ja kysyi äidiltä: ‘Äiti, kuinka maksetaan kymmenykset?’

“Sillä hetkellä äiti ei todellakaan halunnut tulla keskeytetyksi, mutta hän pyyhki kätensä ja istuutui ja he ravistivat kaikki pienet kolikot possupankista, ja sitten hän selitti, kuinka poika maksoi kymmenyksensä. Kun hän oli lopettanut, poika kietoi kätensä hänen kaulalleen ja sanoi: ‘Voi kiitos avusta, äiti, nyt minä osaan maksaa kymmenykseni.’”

Puhuessaan tuosta kokemuksesta äiti sanoi jotakin sellaista, mikä on “hyvin, hyvin tärkeätä, kaikkien äitien muistaa: ‘Minulla on koko elämä aikaa kiillottaa hopeita, mutta nyt voi olla ainoa hetki, jolloin voin opettaa pojalleni kymmenysten periaatetta.’”1

Presidentti Lee opetti: “Menestyksellinen tämän päivän äitiys ulottuu vuosien ja iankaikkisuuksien yli.”2 Hän korosti, että äidin kunniakas päämäärä on “kodin luominen tässä elämässä ja perustan luominen iankaikkiselle kodille”.3

Harold B. Leen opetuksia

Kuinka äidit voivat vaikuttaa lapsiinsa vanhurskaasti?

Naisella on sisimmässään luomisvoima yhdessä laillisen aviomiehensä kanssa tässä elämässä, ja jos heidät on sinetöity selestiseen avioliittoon, hän voi lisääntyä iankaikkisesti tulevassa maailmassa. Nainen on oman kotinsa hoitaja ja esimerkkinä jälkeläisilleen seuraavissa sukupolvissa. Nainen on apu miehelleen ja voi tehdä hänestä täydellisemmän kuin mies muuten olisi. Naisen vaikutus voi olla siunauksena paikkakunnalla tai kansakunnassa, sen mukaan kuin hän kehittää hengellisiä voimiaan sopusoinnussa taivaasta saamiensa lahjojen kanssa, jotka luonto on lahjoittanut hänelle. – – Vuodesta toiseen hän voi levittää ympärilleen rauhoittavaa ja jalostavaa vaikutustaan huolehtiessaan siitä, että hänen jälkeläisensä saavat nauttia tilaisuuksista kehittyä täyteen kukoistukseensa sekä hengellisen että fyysisen luonteensa suhteen.4

Äidit luovat kotinsa ilmapiirin ja tekevät paljon työtä tarjotakseen pojilleen ja tyttärilleen vahvan perustan, joka antaa heille voimaa, kun he lähtevät kotinsa vaikutuspiiristä.5

Äidit, pysykää kodin tienristeyksessä. Vähän aikaa sitten olin neljännesvuosittaisessa vaarnakonferenssissa. – – Sanoin vaarnanjohtajalle: “Onko täällä joku vanhempi suurperheen äiti, jolla on ollut ilo nähdä kaikkien perheensä jäsenten solmivan temppeliavioliiton?”

Hän katseli yleisöä ja sanoi: “No, tuolla on sisar (kutsun häntä tässä nimellä sisar Jones). Heidän perheessään on yksitoista jäsentä, ja he ovat kaikki solmineet temppeliavioliiton.” – –

Kun tämä ihastuttava valkohiuksinen äiti seisoi vierelläni mikrofonin ääressä, sanoin: “Voisitko esittää kirjastasi oppiaiheen ja kertoa meille, mitä olet tehnyt tämän mitä ihanimman saavutuksen eteen?”

Hän vastasi: – – “Voisin esittää teille kaksi ehdotusta. Ensinnäkin, kun perheemme kasvoi, olin aina paikalla kodin tienristeyksessä, kun lapsemme tulivat ja menivät. Ja toiseksi: mitä tahansa teimmekin, teimme sen yhdessä perheenä. Me leikimme yhdessä, me rukoilimme yhdessä, me teimme työtä yhdessä, me teimme kaikenlaista yhdessä. Luulenpa, että siinä on kaikki, mitä voin ajatella.”

Sanoin hänelle: “Olet juuri esittänyt kaksi suurenmoista saarnaa.”6

Pitäkää kotinne äiti aina kodin “tienristeyksessä”. Nykyään kotien särkyminen on suuri vaara, koska houkutukset viekoittelevat äitejä laiminlyömään kotona olemistaan, kun perheenjäsenet tulevat ja menevät. Ymmärrän, että joidenkin äitien on ansaittava elanto perheelleen. Mutta siinäkin tapauksessa Apuyhdistyksen johtajat ja piispat voivat huolehtia siitä, että antavat kaiken mahdollisen apunsa pienten lasten äidille auttaakseen häntä, jos mahdollista, sopivan työn tai aikataulun suunnittelussa. Kaikki tämä kuuluu Apuyhdistyksen toimialueeseen kotona.7

Minulla on tunne, että nykyään naisista tulee nykyaikaisen, vauhdikkaan elämän uhreja. Kun he kehittävät äidinvaistoaan ja tuota ihmeellistä läheistä kosketusta lapsiinsa, he pystyvät virittäytymään lastensa aaltopituudelle ja havaitsemaan ensimmäiset vaikeuksien, vaaran ja hädän merkit, jotka ajoissa huomattuina voivat pelastaa lapset tuholta.8

Luin jokin aika sitten uudelleen profeetta Josephin pyhimysmäisen äidin sanat yöstä, jolloin Joseph meni hakemaan levyjä. Luen hänen kirjoituksestaan:

“[Syyskuun 21. päivän] yönä istuin hereillä hyvin myöhään. – – En mennyt vuoteeseen ennen kuin kello kahdentoista jälkeen sinä yönä. Kahdentoista maissa Joseph tuli luokseni ja kysyi, olisiko minulla lukollista arkkua. Tiesin heti, mitä varten hän tarvitsi sitä, ja koska minulla ei ollut sellaista, hätäännyin ajatellessani, että se olisi hyvin tärkeä asia. Mutta huomatessaan huolestuneisuuteni Joseph sanoi: ‘Älä välitä, selviän toistaiseksi hyvin ilmankin sitä – ole rauhassa – kaikki on hyvin.’

Pian sen jälkeen Josephin vaimo kulki huoneen läpi ulkovaatteissaan ja hilkka päässään, ja muutaman minuutin kuluttua he lähtivät yhdessä ottaen herra Knightin hevosen ja vaunut. Vietin yön anoen ja rukoillen Jumalaa, sillä olin liian jännittynyt saadakseni nukutuksi. – –” [Lucy Mack Smith, History of Joseph Smith, toim. Preston Nibley, 1958, s. 102.]

Sanon teille, äidit, jos teillä on poikia ja tyttäriä, joista tulee jotakin maailmassa, se johtuu hyvin suuressa määrin siitä, että teidän lapsillanne on äiti, joka viettää monia öitään polvistuneena rukoukseen, rukoillen Jumalaa, ettei hänen poikansa, hänen tyttärensä, epäonnistuisi. Muistan nuoruuteni hupsut vuodet, jolloin äitini tuli luokseni intuitiivisine käsityksineen ja varoituksineen, jotka pyyhkäisin mielestäni, kuten hupsut teini-ikäiset tekevät. “Hei äiti, tuo on typerää”, sanoin, ja jo kuukauden sisällä olin kasvotusten sen kiusauksen kanssa, josta äitini oli varoittanut. Minulla ei koskaan ollut rohkeutta mennä hänen luokseen kertoakseni hänelle, kuinka oikeassa hän oli, mutta olin varuillani, koska joku oli varoittanut minua – oma äitini.9

Perhe, johon kuului isoäitini, äitini ja pari kolme nuorempaa lasta, istui avoimen oven edessä katsellen luonnon ilotulituksen suurta näytelmää ankaran myrskyn raivotessa lähellä vuorta, jossa kotimme sijaitsi. Salamaketjun välähdys ja sitä välittömästi seurannut voimakas ukkosenjylinä merkitsi, että salama oli iskenyt hyvin lähelle.

Seisoin oviaukossa kun äiti yhtäkkiä varoittamatta työnsi minut syrjään voimalla, joka lennätti minut pitkin pituuttani pois ovelta. Samassa tuli salama alas keittiön uunin savupiipusta ja ulos avoimesta ovesta ja iski talon edessä olevaan suureen puuhun valtavan viillon ylhäältä alas asti. Jos olisin jäänyt oviaukkoon, en olisi kirjoittamassa tätä kertomusta tänä päivänä.

Äiti ei voinut koskaan selittää sekunnin murto-osan päätöstään. Tiedän vain, että henkeni säästyi hänen hetken mielijohteesta saamansa näkemyksellisen toiminnan ansiosta.

Vuosia myöhemmin kun näin tuon syvän viillon vanhan kotimme luona olevassa suuressa puussa, voin vain sanoa kiitollisin sydämin: Kiitos Luojalle siitä arvokkaasta lahjasta, joka on niin runsain määrin omalla äidilläni ja monilla muilla uskollisilla äideillä, joiden kautta taivas voi olla hyvin lähellä hädän hetkellä.10

Kuinka äidit voivat toteuttaa tehtävänsä opettaa evankeliumia lapsilleen?

Äidin sydän on lapsen koululuokka. Äidin polvella saadut opetukset ja vanhempien antamat opetukset yhdessä takkatulen äärellä koettujen hartaiden ja suloisten muistojen kanssa eivät voi koskaan kokonaan pyyhkiytyä sielusta.

Joku on sanonut, että paras järjestyksen koulu on kotona, sillä perhe-elämä on Jumalan oma keino kouluttaa nuoria, ja kodit ovat enimmäkseen sellaisia, miksi äiti ne tekee.11

Mikä sitten on äidin tehtävä valtakunnan suurenmoisessa palvelutyössä? Hänen ensimmäinen ja tärkein tehtävänsä on muistaa evankeliumin opettaminen perheessä.12

[Haluan viitata] naisen paikkaan perheensä kouluttamisessa. – – Herra sanoi:

“Mutta katso, minä sanon teille, että pienet lapset ovat lunastetut maailman perustamisesta asti minun Ainosyntyiseni kautta;

sen tähden he eivät voi tehdä syntiä, sillä saatanalle ei ole annettu valtaa kiusata pieniä lapsia, ennen kuin he alkavat tulla vastuullisiksi minun edessäni.

Sillä heille on annettu näin minun tahtoni, oman mielisuosioni mukaan, että heidän isiensä kädestä suuria vaadittaisiin.” (LK 29:46–48.)

– – Mitä ovat nuo suuret asiat, joita Jumala vaatii lasten isiltä (joka muuten pätee myös äiteihin), ennen kuin pienet lapset tulevat vastuullisiksi Herran edessä? – – Vanhempien on annettava kastaa lapsensa kahdeksan vuoden iässä ja heidän on opetettava lapsille evankeliumin perusperiaatteita. Heidän lapsensa on kastettava syntiensä anteeksiantamiseksi, ja heidän on saatava kätten päällepano. Heitä pitää opettaa rukoilemaan ja vaeltamaan nuhteettomasti Herran edessä.

Isiltä ja äideiltä vaaditaan suuria saavutuksia, ennen kuin Saatanalla on valta kiusata pieniä lapsia. Vanhempien velvollisuutena on luoda luja perusta opettamalla kirkon mittapuita esimerkin ja sääntöjen avulla.

Sisarille tämä tarkoittaa sitä, että heidän on tehtävä äitiydestä uransa. Heidän ei pidä antaa minkään muun syrjäyttää tuota uraa.13

Hiljattain kohdalleni osui puhe, jonka yksi tyttäristäni oli esittänyt joukolle äitejä ja tyttäriä. Hän kertoi kokemuksestaan esikoispoikansa kanssa, joka alkoi opettaa hänelle, mitä tehtäviä hänellä äitinä täytyi olla. Hän sanoi: “Monta vuotta sitten, kun vanhin poikani oli aivan pieni, yritin eräänä lämpimänä kesäiltana aterian jälkeen kuumeisesti saada hedelmät säilötyiksi.” Olen varma, että kaikki te nuoret äidit voitte kuvitella tuon näkymän. Päivän aikana on tapahtunut vaikka mitä sellaista, ettet ole voinut päästä siihen käsiksi, ja haluaisit saada sen tehtyä. Nyt kun vauva on pantu nukkumaan ja aviomies on menossa ajoissa kokoukseensa, pienet kolme- ja neljävuotiaasi ovat jo melkein yöpuvussa ja menossa nukkumaan. Ajattelet mielessäsi: “No niin, nyt on hedelmien vuoro.”

[Tyttäreni jatkoi:] “Tämä oli tilanteeni sinä iltana, kun aloin kuoria hedelmiä ja poistaa niistä kiviä, ja silloin kaksi pientä poikaani ilmestyivät keittiöön ilmoittaen, että he olivat valmiit sanomaan rukouksensa.” Mutta haluamatta keskeyttää työtään hän sanoi nopeasti pojilleen: “‘Menkääpä nyt ja sanokaa rukoukset itseksenne, niin äiti jatkaa tätä hedelmien laittamista.’ Vanhempi heistä, David, asettui topakasti eteeni ja kysyi, ei lainkaan ilkeästi: ‘Mutta äiti, kumpi on tärkeämpää, rukoukset vai hedelmät?’ Silloin nuorena äitinä ja kiireisenä vaimona en vielä aavistanut, kuinka usein elämäni varrella kohtaisin samanlaisia ongelmia toteuttaessani tehtävääni vaimona ja äitinä kodissani.”

Se on haaste, joka teillä äideillä on, kun pienet lapsenne kärttävät teitä olemaan vierellään ja auttamaan heitä kasvamaan. – –

Äidit, kun lapsenne alkavat kysellä teiltä asioista, myös elämän arkaluonteisista asioista, älkää kääntäkö heitä luotanne. Ottakaa aikaa selittääksenne asioita heidän lapsekkaalle mielelleen, tai heidän kasvaessaan, heidän kypsemmälle mielelleen. Menestyksekäs äiti on sellainen, joka ei ole koskaan niin väsynyt, etteivät hänen poikansa ja tyttärensä voisi tulla kertomaan hänelle iloistaan ja suruistaan.14

Rukoilen, että Herran siunaukset tulevat teidän päällenne [rakkaat sisareni]. Teillä on suurempi vaikutus tämän kirkon hyvinvoinnille kuin voitte kuvitellakaan. Se, kuinka suoritatte tehtävänne äiteinä, määrää suurelta osin sen, kuinka kirkko voi. Rukoilen nöyrästi, että Herra auttaa teitä tekemään niin ja rakentamaan kodin vankan perustuksen, ja todistan teille nöyrästi, että Jeesuksen Kristuksen kirkossa on ne opetukset ja suunnitelmat, joiden avulla kotimme voivat olla turvassa. Sanon tämän todistuksen Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä.15

Opiskelu- ja keskusteluehdotuksia

  • Mitä uhrauksia äiti tekee lastensa puolesta? Mitä siunauksia sellaisista uhrauksista seuraa?

  • Millä tavoin “menestyksellinen tämän päivän äitiys” on siunauksena tuleville sukupolville iankaikkisuutta varten?

  • Mitä kodin tienristeyksessä oleminen tarkoittaa? Miksi äitien on tärkeätä olla lastensa elämän tienristeyksessä?

  • Kuinka naiset nykyaikaisen elämän vauhdin ja hämmingin ansiosta kääntyvät joskus pois pyhästä päämäärästään? Kuinka näitä häiriöitä voidaan vähentää?

  • Mitä kertomukset Joseph Smithin äidistä ja presidentti Leen äidistä opettavat meille siitä, kuinka äidit voivat vaikuttaa vanhurskaasti lapsiinsa?

  • Kuinka äitinne rukoukset ovat olleet siunauksena elämässänne? Kuinka teidän rukouksenne äitinä ovat olleet siunauksena lapsillenne?

  • Millä tavoin aviomiehet ja isät voivat auttaa äitejä tekemään velvollisuutensa kotona? Kuinka pappeusjohtajat ja Apuyhdistyksen johtajat voivat auttaa?

  • Miksi äitien on pidettävä ensisijaisena velvollisuuttaan opettaa evankeliumia perheessä? Kuinka äidit voivat tehdä sen?

  • Millä tavoin vanhemmat valmistavat tyttäriään tulemaan hyväksi äidiksi?

Lähteet

  1. Julkaisussa Conference Report, Meksikon ja Keski-Amerikan vyöhykekonferenssi 1972, s. 91.

  2. The Teachings of Harold B. Lee, toim. Clyde J. Williams, 1996, s. 288; ks. myös “Säilytä paikkasi naisena”, Valkeus, heinäkuu 1972, s. 270.

  3. Ye Are the Light of the World, 1974, s. 317–318.

  4. Ye Are the Light of the World, s. 318–319.

  5. The Teachings of Harold B. Lee, s. 289.

  6. “Obligations of Membership in Relief Society”, Relief Society Magazine, tammikuu 1969, s. 10.

  7. Ye Are the Light of the World, s. 279.

  8. The Teachings of Harold B. Lee, s. 288.

  9. “The Influence and Responsibility of Women”, Relief Society Magazine, helmikuu 1964, s. 85.

  10. The Teachings of Harold B. Lee, s. 290–291.

  11. The Teachings of Harold B. Lee, s. 289.

  12. The Teachings of Harold B. Lee, s. 287.

  13. Ye Are the Light of the World, s. 314–315.

  14. Julkaisussa Conference Report, Meksikon ja Keski-Amerikan vyöhykekonferenssi 1972, s. 90–91, kappalejako lisätty.

  15. Julkaisussa Conference Report, Meksikon ja Keski-Amerikan vyöhykekonferenssi 1972, s. 90–91.