Johdanto
Harold B. Lee, joka oli kirkon yhdestoista presidentti ja apostoli yli kolmen vuosikymmenen ajan, todisti nöyrästi koko sydämestään, “että Jumala elää, että Jeesus on maailman Lunastaja”.1 Vuosikausia kestäneen palvelutyön antamalla vakaumuksella hän sanoi: “Nöyrä rukoukseni on, että ihmiset kaikkialla ymmärtäisivät täydellisemmin koko ihmiskunnan Vapahtajan sovituksen merkityksen, Hänen, joka on antanut meille pelastussuunnitelman, joka johdattaa meidät iankaikkiseen elämään, sinne, missä Jumala ja Kristus asuvat.”2
Presidentti Leen opetukset kirkon jäsenille keskittyivät matkaamme kotiin taivaallisen Isämme luo. Hän kehotti jokaista taivaallisen Isän lasta “hankkimaan itselleen horjumattoman todistuksen, joka pitää hänen jalkansa lujasti polulla, joka johtaa varmasti kohti kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämän ihanaa määränpäätä”.3
“Tärkein sanoma, mitä voin esittää teille ja koko maailmalle, on Jumalan käskyjen pitäminen”, sanoi presidentti Lee, “sillä sen kautta voitte olla kelvolliset saamaan jumalallista ohjausta eläessänne täällä maan päällä, ja olla valmiit kohtaamaan Lunastajanne seuraavassa maailmassa sekä saamaan korotuksenne Isän ja Pojan edessä.”4
Ensimmäinen presidenttikunta ja kahdentoista apostolin koorumi ovat vakiinnuttaneet sarjan Kirkon presidenttien opetuksia auttaakseen kirkon jäseniä ymmärtämään syvällisemmin evankeliumin oppeja ja pääsemään lähemmäksi Jeesusta Kristusta tämän armotalouden profeettojen opetusten kautta. Tässä kirjassa esitellään presidentti Harold B. Leen opetuksia, joka sanoi:
“Jumalan lait, jotka on annettu ihmiskunnalle, sisältyvät evankeliumin suunnitelmaan, ja Jeesuksen Kristuksen kirkon velvollisuutena on opettaa näitä lakeja maailmalle.”5
“Painukoot nuo opetukset syvälle sieluunne, jotta ne pitäisivät teidän katseenne aina iankaikkisessa määränpäässä, ettette epäonnistuisi elämäntehtävässänne - niin että olipa elämänne lyhyt tai pitkä, olisitte valmiina, kun tulee se päivä, jolloin menette Hänen eteensä, jonka nimeä kannatte Jeesuksen Kristuksen kirkon jäseninä näinä myöhempinä aikoina.”6
Tämän kirjan jokaisessa luvussa on neljä osaa: 1) kysymys, joka esittelee lyhyesti luvun keskeisen sanoman, 2) “Johdanto”, jossa valaistaan lukuun sisältyviä sanomia presidentti Leen esittämän kertomuksen tai neuvon avulla, 3) “Harold B. Leen opetuksia”, jossa esitetään hänen monien sanomiensa ja saarnojensa sisältämiä tärkeitä oppeja, ja 4) “Opiskelu- ja keskusteluehdotuksia”, joka kysymysten avulla tukee henkilökohtaista kertausta ja tutkimista, herättää keskustelua ja auttaa soveltamaan opetuksia elämäämme tänä aikana.
Tämän kirjan käyttö
Henkilökohtainen tutkiminen. Tämän kirjan tarkoituksena on lisätä jokaisen kirkon jäsenen ymmärrystä evankeliumin periaatteista, joita presidentti Harold B. Lee voimallisesti opetti. Lukemalla rukoillen ja tutkimalla huolellisesti jokainen jäsen voi saada henkilökohtaisen todistuksen näistä totuuksista. Tämä kirja laajentaa myös jokaisen jäsenen evankeliumiaiheisten kirjojen kokoelmaa ja on tärkeä lähdeteos perheen opettamisessa sekä kodissa tapahtuvassa opiskelussa.
Keskustelu sunnuntaikokouksissa. Tämä kirja on Melkisedekin pappeuden koommin ja Apuyhdistyksen sunnuntaikokousten oppikirja. Vanhin Daliin H. Oaks on opettanut, että sarjan Kirkon presidenttien opetuksia kirjat “sisältävät opin ja periaatteita. Ne ovat täynnä ajankohtaista tietoa meidän aikamme tarpeisiin, ja ne ovat erinomaisia opetuksen ja keskustelun lähteitä.” Opettajien tulee keskittyä tämän kirjan sisältöön ja aiheeseen liittyviin pyhiin kirjoituksiin. Kuten vanhin Oaks on selittänyt: “Evankeliumin opettajaa ei kutsuta valitsemaan oppiaiheen aihetta vaan opettamaan annettu oppiaihe ja johtamaan siitä käytävää keskustelua.”7
Opettajien tulee käyttää luvun lopussa olevia kysymyksiä keskustelun herättämiseksi luokassa. Kysymysten läpi käyminen ennen presidentti Leen sanojen tutkimista voi antaa enemmän näkökulmaa hänen opetuksiinsa.
Sunnuntaikokousten tulee keskittyä evankeliumin periaatteisiin, näitä periaatteita opettaviin henkilökohtaisiin esimerkkeihin sekä todistuksiin totuudesta. Jos opettajat oppituntia valmistaessaan ja pitäessään nöyrästi etsivät Henkeä, niin kaikki osallistujat vahvistuvat tiedossaan totuudesta. Johtajien ja opettajien tulee kehottaa luokan jäseniä lukemaan luvut ennen niiden käsittelyä sunnuntaikokouksissa. Heidän tulee muistuttaa luokan jäseniä, että nämä toisivat kirjansa kokouksiin, ja kunnioittaa jäsenten valmistautumista opettamalla sitä, mitä presidentti Harold B. Lee on sanonut. Lukemalla luvun etukäteen luokan jäsenet ovat valmiita opettamaan ja rakentamaan toinen toistaan.
Jäsenten ei tarvitse eikä heitä pyydetä ostamaan oppikirjassa olevan aineiston tueksi muita lähdeteoksia. Jäseniä kehotetaan kääntymään niiden pyhien kirjoitusten puoleen, joita on ehdotettu opin syvällisemmäksi tutkimiseksi.
Koska tämä oppikirja on tarkoitettu henkilökohtaista tutkimista varten ja evankeliumin lähdeaineistoksi, monet luvut sisältävät enemmän aineistoa kuin mitä voidaan käsitellä sunnuntaikokouksissa. Sen vuoksi kotona tapahtuva opiskelu on välttämätöntä, jotta presidentti Leen opetuksista saisi täyden hyödyn.
Tämä Jumalan profeetta tunsi tien takaisin kotiin taivaallisen Isämme luokse ja näytti suunnan kaikille, jotka kuuntelisivat. “Jos kuuntelette ja panette kuulemanne täytäntöön, teidät johdatetaan tuohon ihanaan tilaan, jota ei kutsuta pelkästään onneksi vaan myös iloksi. Ilo merkitsee sitä, että olette eläneet sellaisen elämän, että olette valmiit astumaan Herran eteen.”8